Jó 31
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs VC
VC Versão Católica
1 "Olen tehnyt liiton silmieni kanssa: Kuinka voisinkaan katsoa neitsyen puoleen?
1 Eu havia feito um pacto com meus olhos: não desejaria olhar nunca para uma virgem.
2 Minkä osan antaisi silloin Jumala ylhäältä?
2 Que parte me daria Deus lá do alto, que sorte o Todo-poderoso me enviaria dos céus?
3 Tuleehan väärälle turmio ja onnettomuus väärintekijöille.
3 A infelicidade não está reservada ao injusto, e o infortúnio ao iníquo?
4 Eikö hän näkisi teitäni ja laskisi kaikkia askeleitani?
4 Não conhece Deus os meus caminhos, e não conta todos os meus passos?
5 Jos olen koskaan turhuudessa vaeltanut, jos jalkani on kiiruhtanut petokseen,
5 Se caminhei com a mentira, se meu pé correu atrás da fraude,
6 punnitkoon minut Jumala oikealla vaa'alla, ja hän on huomaava nuhteettomuuteni.
6 que Deus me pese em justas balanças e reconhecerá minha integridade.
7 Jos askeleeni ovat poikenneet tieltä ja sydämeni seurannut silmiäni tai tahra tarttunut käsiini,
7 Se meus passos se desviaram do caminho, se meu coração seguiu meus olhos, se às minhas mãos se apegou qualquer mácula,
8 syököön toinen, mitä kylvän, ja vesani revittäköön juurineen.
8 semeie eu e outro o coma, e que minhas plantações sejam desenraizadas!
9 Jos sydämeni hullaantui toisen vaimoon ja väijyin lähimmäiseni ovella,
9 Se meu coração foi seduzido por uma mulher, se fiquei à espreita à porta de meu vizinho,
10 jauhakoon oma vaimoni vieraalle, ja halailkoot muut häntä.
10 que minha mulher gire a mó para outro e que estranhos a possuam!
11 Sillä se olisi ollut paha teko ja raskaasti rangaistava rikos,
11 Pois isso teria sido um crime, um delito dependente da justiça,
12 tuli, joka kuluttaisi kadotukseen asti ja hävittäisi kaiken, minkä olen saanut hankituksi.
12 um fogo que devoraria até o abismo, e que teria arruinado todos os meus bens.
13 Jos pidin halpana palvelijani ja palvelijattareni oikeuden, kun heillä oli riita-asia kanssani,
13 Nunca violei o direito de meus escravos, ou de minha serva, em suas discussões comigo.
14 niin mitä tekisin, jos Jumala nousisi, ja mitä vastaisin hänelle, jos hän kävisi tutkimaan?
14 Que farei eu quando Deus se levantar? Quando me interrogar, que lhe responderei?
15 Eikö sama, joka loi minut kohdussa, luonut häntäkin, eikö sama meitä kohdussa valmistanut?
15 Aquele que me criou no ventre, não o criou também a ele? Um mesmo criador não nos formou no seio da nossa mãe?
16 Olenko kieltänyt puutteessa olevilta heidän tarpeensa ja saattanut lesken silmät sammumaan?
16 Não recusei aos pobres aquilo que desejavam, não fiz desfalecer os olhos da viúva,
17 Olenko syönyt leipäpalani yksin, orvon saamatta syödä siitä?
17 não comi sozinho meu pedaço de pão, sem que o órfão tivesse a sua parte;
18 En, vaan nuoruudestani saakka kasvatin häntä kuin oma isä ja äitini kohdusta asti holhosin häntä.
18 desde minha infância cuidei deste como um pai, desde o ventre de minha mãe fui o guia da viúva.
19 Jos näin menehtyvän ilman vaatteita ja köyhän verhoa vailla,
19 Se vi perecer um homem por falta de roupas, e o pobre que não tinha com que cobrir-se,
20 jos hänen lanteensa eivät minua siunanneet eikä hän saanut lämmitellä karitsojeni villoilla,
20 sem que seus rins me tenham abençoado, aquecido como estava com a lã de minhas ovelhas;
21 jos puin nyrkkiä orvolle, kun näin pidettävän puoltani portissa,
21 se levantei a mão contra o órfão, quando me via apoiado pelos juízes,
22 irtautukoon olkapääni hartiastani, ja murtukoon käsivarteni sijoiltaan.
22 que meu ombro caia de minhas costas, que meu braço seja arrancado de seu cotovelo!
23 Sillä silloin pelättävä olisi minulle Jumalan rangaistus enkä kestäisi hänen valtasuuruutensa edessä.
23 Pois o temor de Deus me invadiu, e diante de sua majestade não posso subsistir.
24 Jos minä panin uskallukseni kultaan ja sanoin kultakimpaleelle: 'Sinä olet turvani',
24 Nunca pus no ouro minha segurança, nem jamais disse ao ouro puro: És minha esperança.
25 jos iloitsin siitä, että rikkauteni oli suuri ja että käteni oli saanut paljon hankituksi,
25 Nunca me rejubilei por ser grande a minha riqueza, nem pelo fato de minha mão ter ajuntado muito.
26 jos katsellessani aurinkoa, kuinka se loisti, ja kuuta, kun se kulki mahtavana,
26 Quando eu via o sol brilhar, e a lua levantar-se em seu esplendor,
27 sydämeni antautui salaa vieteltäväksi ja annoin suudelmia kädelleni,
27 jamais meu coração deixou-se seduzir em segredo, e minha mão não foi levada à boca para um beijo.
28 sekin olisi rangaistava rikos, sillä olisin kieltänyt korkeuden Jumalan.
28 Isto seria um crime digno de castigo, pois eu teria renegado o Deus do alto.
29 Olenko iloinnut vihamieheni vahingosta ja huutanut riemusta, kun häntä kohtasi onnettomuus?
29 Nunca me alegrei com a ruína de meu inimigo, e nem exultei quando a infelicidade o feriu.
30 En ole sallinut suuni tehdä syntiä ja toivottaa kirousta hänen sielulleen.
30 Não permiti que minha língua pecasse, reclamando sua morte por uma imprecação.
31 Eikö telttani väen pidä myöntää, että jokainen on saanut lihaa kyllikseen?
31 Jamais as pessoas de minha tenda me disseram: Há alguém que não saiu satisfeito.
32 Muukalaisen ei tarvinnut viettää yötä ulkona, vaan pidin oveni auki tielle päin.
32 O estrangeiro não passava a noite fora, eu abria a minha porta ao viajante.
33 Olenko ihmisten tavoin peitellyt rikoksiani ja kätkenyt poveeni pahat tekoni?
33 Nunca dissimulei minha culpa aos homens, escondendo em meu peito minha iniqüidade,
34 Olenko säikkynyt suurta joukkoa ja pelännyt koko heimon ylenkatsetta, niin että pysyin hiljaa menemättä ovestani ulos?
34 como se temesse a multidão e receasse o desprezo das famílias, a ponto de me manter quieto sem pôr o pé fora da porta.
35 Oi, jospa joku kuuntelisi minua! Katso, tuossa on kruksini! Kaikkivaltias vastatkoon minulle! Jospa vastapuoleni kirjoittaisi riita-asiani kirjaan!
35 Oh, se eu tivesse alguém para me ouvir! Eis a minha assinatura: que o Todo-poderoso me responda! Que o meu adversário escreva também um memorial.
36 Totisesti, olkapäälläni sitä kantaisin, sitoisin sen kruunuksi päähäni.
36 Será que eu não o poria sobre meus ombros, e não cingiria minha fronte com ele como de uma coroa?
37 Tekisin hänelle tilin kaikista askeleistani ja astuisin hänen eteensä kuin ruhtinas.
37 Dar-lhe-ia conta de todos os meus passos, e me apresentaria diante dele altivo como um príncipe.
38 Jos peltoni huutaisi minua vastaan ja sen vaot yhdessä itkisivät,
38 Se minha terra clamou contra mim, e seus sulcos derramaram lágrimas,
39 jos kulutin sen voiman maksamatta ja saatoin sen haltijat huokaamaan,
39 se comi seus frutos sem pagar, se afligi a alma de seu possuidor,
40 kasvakoon vehnän sijaan orjantappuroita ja ohran sijaan rikkaruohoa." Tähän päättyvät Jobin puheet.
40 que em vez de trigo produza espinhos, e joio em vez de cevada! Aqui terminam os discursos de Jó.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 31, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.