Jó 21
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARC
ARC Almeida Revista e Corrigida 2009
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Respondeu, porém, Jó e disse:
2 "Kuulkaa, kuulkaa sanojani ja olkoon se minulle teiltä lohdutuksena!
2 Ouvi atentamente as minhas razões; e isto vos sirva de consolação.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
3 Sofrei-me, e eu falarei; e, havendo eu falado, zombai.
4 Ihmisellekö minä valitan? Tai kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
4 Porventura, eu me queixo a algum homem? Mas, ainda que assim fosse, por que se não angustiaria o meu espírito?
5 Kääntykää minuun, niin kauhistutte ja pankaa kätenne suullenne.
5 Olhai para mim e pasmai; e ponde a mão sobre a boca,
6 Kun sitä ajattelen, pelästyn, ja vapina valtaa ruumiini:
6 Porque, quando me lembro disto, me perturbo, e a minha carne é sobressaltada de horror.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa vahvistua voimassa?
7 Por que razão vivem os ímpios, envelhecem, e ainda se esforçam em poder?
8 Heidän siemenensä on vankkana heidän edessään ja heidän jälkeläisensä heidän silmiensä alla.
8 A sua semente se estabelece com eles perante a sua face; e os seus renovos, perante os seus olhos.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana, eikä Jumalan ruoska ole heidän yllään.
9 As suas casas têm paz, sem temor; e a vara de Deus não está sobre eles.
10 Hänen sonninsa astuu eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä mene kesken.
10 O seu touro gera e não falha; pare a sua vaca e não aborta.
11 Poikansa he laskevat ulos kuin lammaslauman, ja heidän lapsensa hyppelehtivät.
11 Fazem sair as suas crianças como a um rebanho, e seus filhos andam saltando.
12 He virittävät laulujaan tamburiinein ja lyyran kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
12 Levantam a voz ao som do tamboril e da harpa e alegram-se ao som das flautas.
13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta hetkessä he ovat helvetissä.
13 Na prosperidade gastam os seus dias e num momento descem à sepultura.
14 He sanoivat Jumalalle: 'Mene pois luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
14 E, todavia, dizem a Deus: Retira-te de nós; porque não desejamos ter conhecimento dos teus caminhos.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
15 Quem é o Todo-Poderoso, para que nós o sirvamos? E que nos aproveitará que lhe façamos orações?
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessään. Jumalattomien neuvo olkoon minusta kaukana.
16 Vede, porém, que o seu bem não está na mão deles; esteja longe de mim o conselho dos ímpios!
17 Kuinka usein jumalattomien lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinka usein hän jakelee osat vihassaan?
17 Quantas vezes sucede que se apaga a candeia dos ímpios, e lhes sobrevém a sua destruição? E Deus, na sua ira, lhes reparte dores!
18 He ovat kuin tuulen viemät oljet, kuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa.
18 Porque são como a palha diante do vento, e como a pragana, que arrebata o redemoinho.
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon Jumala hänelle itselleen, että hän sen tuntee.
19 Deus guarda a sua violência para os filhos deles, e aos ímpios dá o pago, para que o conheçam.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
20 Seus olhos veem a sua ruína, e ele bebe do furor do Todo-Poderoso.
21 Sillä mitä hän välittää perheestään, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
21 Porque, que prazer teria na sua casa depois de si, cortando-se- lhe o número dos seus meses?
22 Jumalalleko on opetettava tietoa, hänelle, joka tuomitsee korkeatkin?
22 Porventura, a Deus se ensinaria ciência, a ele que julga os excelsos?
23 Toinen kuolee täysissä voimissaan, kaikessa rauhassa ja levossa.
23 Um morre na força da sua plenitude, estando todo quieto e sossegado.
24 Hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ydinrasvalla.
24 Os seus baldes estão cheios de leite, e os seus ossos estão regados de tutanos.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä saamatta maistaa onnea.
25 E outro morre, ao contrário, na amargura do seu coração, não havendo provado do bem.
26 Yhdessä he panevat makaamaan multaan, ja madot peittävät heidät.
26 Juntamente jazem no pó, e os bichos os cobrem.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte minua sortaa.
27 Eis que conheço bem os vossos pensamentos; e os maus intentos com que injustamente me fazeis violência.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt ruhtinaan talo, missä teltta, jossa jumalattomat asuivat?'
28 Porque direis: Onde está a casa do príncipe e onde a tenda em que morava o ímpio?
29 niin ettekö ole kysyneet teitä kulkeneilta? Ettekö tunne heidän havaintojaan,
29 Porventura, o não perguntastes aos que passam pelo caminho e não conheceis os seus sinais?
30 että paha säästetään onnettomuuden päivälle, hänet kannetaan vihan päivään.
30 Que o mau é preservado para o dia da destruição e arrebatado no dia do furor?
31 Kuka ilmoittaa hänelle vasten kasvoja hänen tiensä, kuka kostaa hänelle hänen tekonsa?
31 Quem acusará diante dele o seu caminho? E quem lhe dará o pago do que faz?
32 Hänet viedään hautaan, ja hänen hautapaikkaansa vartioidaan.
32 Finalmente, é levado à sepultura e vigia no túmulo.
33 Makeaa oli hänelle laakson multa. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessään, ja niitä, jotka ovat menneet hänen edellään, on suuri joukko.
33 Os torrões do vale lhe são doces, e ele arrasta após si a todos os homens; e antes dele havia inumeráveis.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Vastauksistanne jää jäljelle pelkkä petos."
34 Como, pois, me consolais em vão? Pois nas vossas respostas só há falsidade.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.