Jó 21
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ACF
ACF Almeida Corrigida Fiel
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Respondeu, porém, Jó, dizendo:
2 "Kuulkaa, kuulkaa sanojani ja olkoon se minulle teiltä lohdutuksena!
2 Ouvi atentamente as minhas razões; e isto vos sirva de consolação.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
3 Sofrei-me, e eu falarei; e havendo eu falado, zombai.
4 Ihmisellekö minä valitan? Tai kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
4 Porventura eu me queixo de algum homem? Porém, ainda que assim fosse, por que não se angustiaria o meu espírito?
5 Kääntykää minuun, niin kauhistutte ja pankaa kätenne suullenne.
5 Olhai para mim, e pasmai; e ponde a mão sobre a boca.
6 Kun sitä ajattelen, pelästyn, ja vapina valtaa ruumiini:
6 Porque, quando me lembro disto me perturbo, e a minha carne é sobressaltada de horror.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa vahvistua voimassa?
7 Por que razão vivem os ímpios, envelhecem, e ainda se robustecem em poder?
8 Heidän siemenensä on vankkana heidän edessään ja heidän jälkeläisensä heidän silmiensä alla.
8 A sua descendência se estabelece com eles perante a sua face; e os seus renovos perante os seus olhos.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana, eikä Jumalan ruoska ole heidän yllään.
9 As suas casas têm paz, sem temor; e a vara de Deus não está sobre eles.
10 Hänen sonninsa astuu eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä mene kesken.
10 O seu touro gera, e não falha; pare a sua vaca, e não aborta.
11 Poikansa he laskevat ulos kuin lammaslauman, ja heidän lapsensa hyppelehtivät.
11 Fazem sair as suas crianças, como a um rebanho, e seus filhos andam saltando.
12 He virittävät laulujaan tamburiinein ja lyyran kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
12 Levantam a voz, ao som do tamboril e da harpa, e alegram-se ao som do órgão.
13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta hetkessä he ovat helvetissä.
13 Na prosperidade gastam os seus dias, e num momento descem à sepultura.
14 He sanoivat Jumalalle: 'Mene pois luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
14 E, todavia, dizem a Deus: Retira-te de nós; porque não desejamos ter conhecimento dos teus caminhos.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
15 Quem é o Todo-Poderoso, para que nós o sirvamos? E que nos aproveitará que lhe façamos orações?
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessään. Jumalattomien neuvo olkoon minusta kaukana.
16 Vede, porém, que a prosperidade não está nas mãos deles; esteja longe de mim o conselho dos ímpios!
17 Kuinka usein jumalattomien lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinka usein hän jakelee osat vihassaan?
17 Quantas vezes sucede que se apaga a lâmpada dos ímpios, e lhes sobrevém a sua destruição? E Deus na sua ira lhes reparte dores!
18 He ovat kuin tuulen viemät oljet, kuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa.
18 Porque são como a palha diante do vento, e como a pragana, que arrebata o redemoinho.
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon Jumala hänelle itselleen, että hän sen tuntee.
19 Deus guarda a sua violência para seus filhos, e dá-lhe o pago, para que o conheça.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
20 Seus olhos verão a sua ruína, e ele beberá do furor do Todo-Poderoso.
21 Sillä mitä hän välittää perheestään, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
21 Por que, que prazer teria na sua casa, depois de morto, cortando-se-lhe o número dos seus meses?
22 Jumalalleko on opetettava tietoa, hänelle, joka tuomitsee korkeatkin?
22 Porventura a Deus se ensinaria ciência, a ele que julga os excelsos?
23 Toinen kuolee täysissä voimissaan, kaikessa rauhassa ja levossa.
23 Um morre na força da sua plenitude, estando inteiramente sossegado e tranqüilo.
24 Hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ydinrasvalla.
24 Com seus baldes cheios de leite, e a medula dos seus ossos umedecida.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä saamatta maistaa onnea.
25 E outro, ao contrário, morre na amargura do seu coração, não havendo provado do bem.
26 Yhdessä he panevat makaamaan multaan, ja madot peittävät heidät.
26 Juntamente jazem no pó, e os vermes os cobrem.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte minua sortaa.
27 Eis que conheço bem os vossos pensamentos; e os maus intentos com que injustamente me fazeis violência.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt ruhtinaan talo, missä teltta, jossa jumalattomat asuivat?'
28 Porque direis: Onde está a casa do príncipe, e onde a tenda em que moravam os ímpios?
29 niin ettekö ole kysyneet teitä kulkeneilta? Ettekö tunne heidän havaintojaan,
29 Porventura não perguntastes aos que passam pelo caminho, e não conheceis os seus sinais,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivälle, hänet kannetaan vihan päivään.
30 Que o mau é preservado para o dia da destruição; e arrebatado no dia do furor?
31 Kuka ilmoittaa hänelle vasten kasvoja hänen tiensä, kuka kostaa hänelle hänen tekonsa?
31 Quem acusará diante dele o seu caminho, e quem lhe dará o pago do que faz?
32 Hänet viedään hautaan, ja hänen hautapaikkaansa vartioidaan.
32 Finalmente é levado à sepultura, e vigiam-lhe o túmulo.
33 Makeaa oli hänelle laakson multa. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessään, ja niitä, jotka ovat menneet hänen edellään, on suuri joukko.
33 Os torrões do vale lhe são doces, e o seguirão todos os homens; e adiante dele foram inumeráveis.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Vastauksistanne jää jäljelle pelkkä petos."
34 Como, pois, me consolais com vaidade? Pois nas vossas respostas ainda resta a transgressão.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.