Jó 21
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARIB
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Então Jó respondeu:
2 "Kuulkaa, kuulkaa sanojani ja olkoon se minulle teiltä lohdutuksena!
2 Ouvi atentamente as minhas palavras; seja isto a vossa consolação.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
3 Sofrei-me, e eu falarei; e, havendo eu falado, zombai.
4 Ihmisellekö minä valitan? Tai kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
4 É porventura do homem que eu me queixo? Mas, ainda que assim fosse, não teria motivo de me impacientar?
5 Kääntykää minuun, niin kauhistutte ja pankaa kätenne suullenne.
5 Olhai para mim, e pasmai, e ponde a mão sobre a boca.
6 Kun sitä ajattelen, pelästyn, ja vapina valtaa ruumiini:
6 Quando me lembro disto, me perturbo, e a minha carne estremece de horror.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa vahvistua voimassa?
7 Por que razão vivem os ímpios, envelhecem, e ainda se robustecem em poder?
8 Heidän siemenensä on vankkana heidän edessään ja heidän jälkeläisensä heidän silmiensä alla.
8 Os seus filhos se estabelecem à vista deles, e os seus descendentes perante os seus olhos.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana, eikä Jumalan ruoska ole heidän yllään.
9 As suas casas estão em paz, sem temor, e a vara de Deus não está sobre eles.
10 Hänen sonninsa astuu eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä mene kesken.
10 O seu touro gera, e não falha; pare a sua vaca, e não aborta.
11 Poikansa he laskevat ulos kuin lammaslauman, ja heidän lapsensa hyppelehtivät.
11 Eles fazem sair os seus pequeninos, como a um rebanho, e suas crianças andam saltando.
12 He virittävät laulujaan tamburiinein ja lyyran kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
12 Levantam a voz, ao som do tamboril e da harpa, e regozijam-se ao som da flauta.
13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta hetkessä he ovat helvetissä.
13 Na prosperidade passam os seus dias, e num momento descem ao Seol.
14 He sanoivat Jumalalle: 'Mene pois luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
14 Eles dizem a Deus: retira-te de nós, pois não desejamos ter conhecimento dos teus caminhos.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
15 Que é o Todo-Poderoso, para que nós o sirvamos? E que nos aproveitará, se lhe fizermos orações?
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessään. Jumalattomien neuvo olkoon minusta kaukana.
16 Vede, porém, que eles não têm na mão a prosperidade; esteja longe de mim o conselho dos ímpios!
17 Kuinka usein jumalattomien lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinka usein hän jakelee osat vihassaan?
17 Quantas vezes sucede que se apague a lâmpada dos ímpios? que lhes sobrevenha a sua destruição? que Deus na sua ira lhes reparta dores?
18 He ovat kuin tuulen viemät oljet, kuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa.
18 que eles sejam como a palha diante do vento, e como a pragana, que o redemoinho arrebata?
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon Jumala hänelle itselleen, että hän sen tuntee.
19 Deus, dizeis vós, reserva a iniqüidade do pai para seus filhos, mas é a ele mesmo que Deus deveria punir, para que o conheça.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
20 Vejam os seus próprios olhos a sua ruína, e beba ele do furor do Todo-Poderoso.
21 Sillä mitä hän välittää perheestään, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
21 Pois, que lhe importa a sua casa depois de morto, quando lhe for cortado o número dos seus meses?
22 Jumalalleko on opetettava tietoa, hänelle, joka tuomitsee korkeatkin?
22 Acaso se ensinará ciência a Deus, a ele que julga os excelsos?
23 Toinen kuolee täysissä voimissaan, kaikessa rauhassa ja levossa.
23 Um morre em plena prosperidade, inteiramente sossegado e tranqüilo;
24 Hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ydinrasvalla.
24 com os seus baldes cheios de leite, e a medula dos seus ossos umedecida.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä saamatta maistaa onnea.
25 Outro, ao contrário, morre em amargura de alma, não havendo provado do bem.
26 Yhdessä he panevat makaamaan multaan, ja madot peittävät heidät.
26 Juntamente jazem no pó, e os vermes os cobrem.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte minua sortaa.
27 Eis que conheço os vossos pensamentos, e os maus intentos com que me fazeis injustiça.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt ruhtinaan talo, missä teltta, jossa jumalattomat asuivat?'
28 Pois dizeis: Onde está a casa do príncipe, e onde a tenda em que morava o ímpio?
29 niin ettekö ole kysyneet teitä kulkeneilta? Ettekö tunne heidän havaintojaan,
29 Porventura não perguntastes aos viandantes? e não aceitais o seu testemunho,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivälle, hänet kannetaan vihan päivään.
30 de que o mau é preservado no dia da destruição, e poupado no dia do furor?
31 Kuka ilmoittaa hänelle vasten kasvoja hänen tiensä, kuka kostaa hänelle hänen tekonsa?
31 Quem acusará diante dele o seu caminho? e quem lhe dará o pago do que fez?
32 Hänet viedään hautaan, ja hänen hautapaikkaansa vartioidaan.
32 Ele é levado para a sepultura, e vigiam-lhe o túmulo.
33 Makeaa oli hänelle laakson multa. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessään, ja niitä, jotka ovat menneet hänen edellään, on suuri joukko.
33 Os torrões do vale lhe são doces, e o seguirão todos os homens, como ele o fez aos inumeráveis que o precederam.
34 Kuinka tuotte minulle niin turhaa lohdutusta? Vastauksistanne jää jäljelle pelkkä petos."
34 Como, pois, me ofereceis consolações vãs, quando nas vossas respostas só resta falsidade?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.