Lamentações 3
Pyhä Raamattu (PR) vs ARA
1 Minä onneton mies! Paljon olen kärsinyt, Herra on lyönyt minua vihansa sauvalla.
1 Eu sou o homem que viu a aflição pela vara do furor de Deus.
2 Hän kuljetti minua, hän vei minut pimeään, pilkkopimeään.
2 Ele me levou e me fez andar em trevas e não na luz.
3 Hän on nostanut kätensä minua vastaan päivä päivältä yhä uudelleen.
3 Deveras ele volveu contra mim a mão, de contínuo, todo o dia.
4 Hän repi rikki ihoni, raateli lihani, murskasi kaikki luuni.
4 Fez envelhecer a minha carne e a minha pele, despedaçou os meus ossos.
5 Hän rakensi varustuksia minua vastaan, ympäröi minut tuskan muurilla.
5 Edificou contra mim e me cercou de veneno e de dor.
6 Keskelle pimeyttä hän pani minut asumaan, kuin kauan sitten kuolleitten joukkoon.
6 Fez-me habitar em lugares tenebrosos, como os que estão mortos para sempre.
7 Hän sulki minun tieni, en pääse pakoon, hän pani minulle painavat kahleet.
7 Cercou-me de um muro, e já não posso sair; agravou-me com grilhões de bronze.
8 Vaikka kuinka huudan ja valitan, hän ei kuule rukoustani.
8 Ainda quando clamo e grito, ele não admite a minha oração.
9 Hän tukki tieni kivenjärkäleillä, antoi minun kulkea harhaan.
9 Fechou os meus caminhos com pedras lavradas, fez tortuosas as minhas veredas.
10 Hän väijyi minua kuin karhu, kuin leijona piilopaikassaan.
10 Fez-se-me como urso à espreita, um leão de emboscada.
11 Hän eksytti minut tieltä, raateli minut, jätti hylättynä makaamaan.
11 Desviou os meus caminhos e me fez em pedaços; deixou-me assolado.
12 Hän jännitti jousensa ja suuntasi nuolensa minua kohti.
12 Entesou o seu arco e me pôs como alvo à flecha.
13 Hän ampui minuun viinensä nuolet, lävisti rintani.
13 Fez que me entrassem no coração as flechas da sua aljava.
14 Minusta tuli kaiken kansan pilkka, ainainen ivan aihe.
14 Fui feito objeto de escárnio para todo o meu povo e a sua canção, todo o dia.
15 Hän syötti minulle katkeria yrttejä, juotti karvasta juomaa.
15 Fartou-me de amarguras, saciou-me de absinto.
16 Hän polki minut maan tomuun, pani hampaani jauhamaan soraa.
16 Fez-me quebrar com pedrinhas de areia os meus dentes, cobriu-me de cinza.
17 Minä kadotin onneni päivät, unohdin, millaista on elää rauhassa.
17 Afastou a paz de minha alma; esqueci-me do bem.
18 — ausente —
18 Então, disse eu: já pereceu a minha glória, como também a minha esperança no
19 Kurjuuteni ja kodittomuuteni täyttää mieleni, kaikki maistuu myrkyltä ja koiruoholta.
19 Lembra-te da minha aflição e do meu pranto, do absinto e do veneno.
20 Minä en voi unohtaa onnettomuuttani, en saa sitä mielestäni.
20 Minha alma, continuamente, os recorda e se abate dentro de mim.
21 Kuitenkin minä toivon ja odotan, sillä minä ajattelen tätä:
21 Quero trazer à memória o que me pode dar esperança.
22 Herran armoa on se, että vielä elämme, hänen laupeutensa ei lopu koskaan.
22 As misericórdias do Senhor são a causa de não sermos consumidos, porque as suas misericórdias não têm fim;
23 Joka aamu Herran armo on uusi, suuri on hänen uskollisuutensa.
23 renovam-se cada manhã. Grande é a tua fidelidade.
24 — ausente —
24 A minha porção é o Senhor , diz a minha alma; portanto, esperarei nele.
25 Herra on hyvä sille, joka panee toivonsa häneen, sille, joka häntä etsii.
25 Bom é o Senhor para os que esperam por ele, para a alma que o busca.
26 Hyvä on hiljaisuudessa toivoa apua Herralta.
26 Bom é aguardar a salvação do Senhor , e isso, em silêncio.
27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
27 Bom é para o homem suportar o jugo na sua mocidade.
28 Istukoon hän yksin ja vaietkoon, kun Herra on pannut taakan hänen päälleen,
28 Assente-se solitário e fique em silêncio; porquanto esse jugo Deus pôs sobre ele;
29 painakoon suunsa tomuun -- ehkä on toivoa vielä.
29 ponha a boca no pó; talvez ainda haja esperança.
30 Kääntäköön hän poskensa lyöjäänsä kohti ja ottakoon vastaan pilkan.
30 Dê a face ao que o fere; farte-se de afronta.
31 Mutta Herra ei hylkää, ei hylkää iäksi.
31 O Senhor não rejeitará para sempre;
32 Vaikka hän kurittaa, hän myös armahtaa, suuri on hänen laupeutensa.
32 pois, ainda que entristeça a alguém, usará de compaixão segundo a grandeza das suas misericórdias;
33 Ei Herra iloitse siitä, että hän kurittaa ihmistä.
33 porque não aflige, nem entristece de bom grado os filhos dos homens.
34 Kun kaikki vangiksi otetut murskataan jalkojen alle,
34 Pisar debaixo dos pés a todos os presos da terra,
35 kun ihmisen oikeus vääristetään Korkeimman silmien edessä,
35 perverter o direito do homem perante o Altíssimo,
36 kun langetetaan väärä tuomio -- eikö Herra sitä näe?
36 subverter ao homem no seu pleito, não o veria o Senhor?
37 Kenen sana toteutuu? Eikö kaikki tapahdu niin kuin Herra sanoo?
37 Quem é aquele que diz, e assim acontece, quando o Senhor o não mande?
38 Eikö Korkeimman käskystä tule paha ja hyvä?
38 Acaso, não procede do Altíssimo tanto o mal como o bem?
39 Mitä syytä eloon jääneellä on valittaa? Hän kärsii syntiensä tähden.
39 Por que, pois, se queixa o homem vivente? Queixe-se cada um dos seus próprios pecados.
40 Tutkikaamme tietämme, tarkastelkaamme tekojamme ja palatkaamme Herran luo.
40 Esquadrinhemos os nossos caminhos, provemo-los e voltemos para o
41 Kohottakaamme nyt kätemme, kohottakaamme sydämemme taivasta kohti, Jumalan luo.
41 Levantemos o coração, juntamente com as mãos, para Deus nos céus, dizendo:
42 Me olemme tehneet syntiä, kapinoineet sinua vastaan. Sinä et ole antanut anteeksi.
42 Nós prevaricamos e fomos rebeldes, e tu não nos perdoaste.
43 Sinä verhouduit vihaan ja vainosit meitä, surmasit säälimättä.
43 Cobriste-nos de ira e nos perseguiste; e sem piedade nos mataste.
44 Sinä kätkeydyit pilveen, sen läpi ei rukous pääse.
44 De nuvens te encobriste para que não passe a nossa oração.
45 Roskatunkioksi sinä teit meidät kaikkien kansojen keskelle.
45 Como cisco e refugo nos puseste no meio dos povos.
46 Nyt kaikki vihollisemme irvistelevät meille.
46 Todos os nossos inimigos abriram contra nós a boca.
47 Edessämme oli kauhu ja hauta, tuho kohtasi meidät.
47 Sobre nós vieram o temor e a cova, a assolação e a ruína.
48 Kyyneleet tulvivat silmistäni rakkaan kansani tuhon tähden.
48 Dos meus olhos se derramam torrentes de águas, por causa da destruição da filha do meu povo.
49 Silmäni vuotavat lakkaamatta. Itkuni ei taukoa,
49 Os meus olhos choram, não cessam, e não há descanso,
50 ennen kuin Herra katsoo taivaastaan ja näkee murheeni.
50 até que o Senhor atenda e veja lá do céu.
51 Kun katselen kaupunkini tytärten tuskaa, sieluuni koskee.
51 Os meus olhos entristecem a minha alma, por causa de todas as filhas da minha cidade.
52 Viholliseni pyydystivät minua kuin lintua, kiihkeästi, ilman syytä.
52 Caçaram-me, como se eu fosse ave, os que sem motivo são meus inimigos.
53 He syöksivät minut elävänä kuoppaan, he kivittivät minua.
53 Para me destruírem, lançaram-me na cova e atiraram pedras sobre mim.
54 Kauhu tulvi pääni yli, minä ajattelin: loppuni on tullut.
54 Águas correram sobre a minha cabeça; então, disse: estou perdido!
55 Herra, kuopan syvyydestä minä huudan sinun nimeäsi.
55 Da mais profunda cova, Senhor , invoquei o teu nome.
56 Kuule ääneni! Älä sulje korviasi, kun anon apua ja pelastusta.
56 Ouviste a minha voz; não escondas o ouvido aos meus lamentos, ao meu clamor.
57 — ausente —
57 De mim te aproximaste no dia em que te invoquei; disseste: Não temas.
58 Herra, sinä ajat minun asiaani, sinä lunastat minut.
58 Pleiteaste, Senhor, a causa da minha alma, remiste a minha vida.
59 Kärsimäni vääryyden sinä näet, Herra. Hanki minulle oikeus.
59 Viste, Senhor , a injustiça que me fizeram; julga a minha causa.
60 Sinä näet vihollisteni kostonhimon, kaikki heidän juonensa.
60 Viste a sua vingança toda, todos os seus pensamentos contra mim.
61 Herra, sinä kuulet, kun he herjaavat minua, näet heidän juonensa.
61 Ouviste as suas afrontas, Senhor , todos os seus pensamentos contra mim;
62 Vastustajani ivaavat minua, puhuvat pahaa kaiket päivät.
62 as acusações dos meus adversários e o seu murmurar contra mim, o dia todo.
63 Katso heitä: missä ikinä he istuvat tai seisovat, he laulavat pilkkalauluja minusta.
63 Observa-os quando se assentam e quando se levantam; eu sou objeto da sua canção.
64 Herra, rankaise heitä heidän tekojensa mukaan.
64 Tu lhes darás a paga, Senhor , segundo a obra das suas mãos.
65 Sokaise heidän järkensä, kiroa heidät.
65 Tu lhes darás cegueira de coração, a tua maldição imporás sobre eles.
66 Aja heitä takaa vihassasi, Herra, hävitä heidät taivaasi alta.
66 Na tua ira, os perseguirás, e eles serão eliminados de debaixo dos céus do
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lamentações 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.