Salmos 102
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs VC
VC Versão Católica
1 Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen.
1 Prece de um aflito que desabafa sua angústia diante do Senhor. Senhor, ouvi a minha oração, e chegue até vós o meu clamor.
2 Herra, kuule rukoukseni, ja huutoni tulkoon eteesi.
2 Não oculteis de mim a vossa face no dia de minha angústia. Inclinai para mim o vosso ouvido. Quando vos invocar, acudi-me prontamente,
3 Älä kätke kasvojasi minulta, kun minulla on ahdistus. Kallista korvasi puoleeni, kun huudan, riennä ja vastaa minulle.
3 porque meus dias se dissipam como a fumaça, e como um tição consomem-se os meus ossos.
4 Sillä päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja luitani polttaa kuin ahjossa.
4 Queimando como erva, meu coração murcha, até me esqueço de comer meu pão.
5 Sydäntäni on taottu ja se on kuivunut kuin ruoho, sillä minä unohdan syödä leipääni.
5 A violência de meus gemidos faz com que se me peguem à pele os ossos.
6 Vaikerrukseni äänestä luuni tarttuvat lihaani.
6 Assemelho-me ao pelicano do deserto, sou como a coruja nas ruínas.
7 Olen kuin pelikaani erämaassa. Olen kuin huuhkaja raunioissa.
7 Perdi o sono e gemo, como pássaro solitário no telhado.
8 Olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
8 Insultam-me continuamente os inimigos, em seu furor me atiram imprecações.
9 Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät. Ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat nimeni kautta.
9 Como cinza do mesmo modo que pão, lágrimas se misturam à minha bebida,
10 Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyynelillä
10 devido à vossa cólera indignada, pois me tomastes para me lançar ao longe.
11 sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja heittänyt pois.
11 Os meus dias se esvaecem como a sombra da noite e me vou murchando como a relva.
12 Päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
12 Vós, porém, Senhor, sois eterno, e vosso nome subsiste em todas as gerações.
13 Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
13 Levantai-vos, pois, e sede propício a Sião; é tempo de compadecer-vos dela, chegou a hora...
14 Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja sen hetki on tullut.
14 porque vossos servos têm amor aos seus escombros e se condoem de suas ruínas.
15 Sillä sen kivet ovat palvelijoillesi rakkaat, ja sen sorakasoja heidän on sääli.
15 E as nações pagãs reverenciarão o vosso nome, Senhor, e os reis da terra prestarão homenagens à vossa glória.
16 Pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat kunniaasi,
16 Quando o Senhor tiver reconstruído Sião, e aparecido em sua glória,
17 kun Herra rakentaa Siionin, hän ilmestyy kunniassaan,
17 quando ele aceitar a oração dos desvalidos e não mais rejeitar as suas súplicas,
18 ja kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää hylkää heidän rukoustaan.
18 escrevam-se estes fatos para a geração futura, e louve o Senhor o povo que há de vir,
19 Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
19 porque o Senhor olhou do alto de seu santuário, do céu ele contemplou a terra;
20 että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
20 para escutar os gemidos dos cativos, para livrar da morte os condenados;
21 kuullakseen vankien huokaukset, vapauttaakseen kuoleman lapset,
21 para que seja aclamado em Sião o nome do Senhor, e em Jerusalém o seu louvor,
22 jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystään Jerusalemissa,
22 no dia em que se hão de reunir os povos, e os reinos para servir o Senhor.
23 kun kaikki kansat ja valtakunnat kokoontuvat yhteen, palvelemaan Herraa.
23 Deus esgotou-me as forças no meio do caminho, abreviou-me os dias.
24 Hän on lannistanut matkalla voimani ja lyhentänyt päiväni.
24 Meu Deus, peço, não me leveis no meio da minha vida, vós cujos anos são eternos.
25 Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni. Sinun vuotesi kestävät polvesta polveen.
25 No começo criastes a terra, e o céu é obra de vossas mãos.
26 Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialaasi.
26 Um e outro passarão, enquanto vós ficareis. Tudo se acaba pelo uso como um traje. Como uma veste, vós os substituís e eles hão de sumir.
27 Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ja ne vanhenevat kaikki kuin vaate. Sinä muutat ne, niin kuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
27 Mas vós permaneceis o mesmo e vossos anos não têm fim.
28 Mutta sinä pysyt samana, eivätkä vuotesi lopu.
28 Os filhos de vossos servos habitarão seguros, e sua posteridade se perpetuará diante de vós.
29 Sinun palvelijasi lapset asuvat turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät edessäsi.
29 — ausente —
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 102, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.