Salmos 107
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs ACF
1 Kiittäkää Herraa, sillä hän on hyvä, sillä hänen armonsa pysyy iankaikkisesti.
1 Louvai ao SENHOR, porque ele é bom, porque a sua benignidade dura para sempre.
2 Niin sanokoot Herran lunastetut, jotka hän on lunastanut ahdistuksen alta
2 Digam-no os remidos do Senhor, os que remiu da mão do inimigo,
3 ja koonnut pakanamaista, idästä ja lännestä, pohjoisesta ja meren puolelta.
3 E os que congregou das terras do oriente e do ocidente, do norte e do sul.
4 He harhailivat erämaassa, autiossa, tiettömässä maassa, löytämättä asuttua kaupunkia.
4 Andaram desgarrados pelo deserto, por caminhos solitários; não acharam cidade para habitarem.
5 Heidän oli nälkä ja jano, heidän sielunsa nääntyi heissä.
5 Famintos e sedentos, a sua alma neles desfalecia.
6 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
6 E clamaram ao Senhor na sua angústia, e os livrou das suas dificuldades.
7 Ja hän ohjasi heidät oikealle tielle, niin että he pääsivät asuttuun kaupunkiin.
7 E os levou por caminho direito, para irem a uma cidade de habitação.
8 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa, hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
8 Louvem ao Senhor pela sua bondade, e pelas suas maravilhas para com os filhos dos homens.
9 Sillä hän ravitsee nääntyvän sielun ja täyttää nälkäisen sielun hyvyydellä.
9 Pois fartou a alma sedenta, e encheu de bens a alma faminta.
10 He istuivat pimeydessä ja synkeydessä, vangittuina kurjuuteen ja rautoihin,
10 Tal como a que se assenta nas trevas e sombra da morte, presa em aflição e em ferro;
11 koska olivat niskoitelleet Jumalan käskyjä vastaan ja katsoneet halvaksi Korkeimman neuvon.
11 Porquanto se rebelaram contra as palavras de Deus, e desprezaram o conselho do Altíssimo.
12 Hän masensi heidän sydämensä kärsimyksellä; he sortuivat, eikä ollut auttajaa.
12 Portanto, lhes abateu o coração com trabalho; tropeçaram, e não houve quem os ajudasse.
13 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
13 Então clamaram ao Senhor na sua angústia, e os livrou das suas dificuldades.
14 Hän vei heidät ulos pimeydestä ja synkeydestä, hän katkaisi heidän kahleensa.
14 Tirou-os das trevas e sombra da morte; e quebrou as suas prisões.
15 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
15 Louvem ao Senhor pela sua bondade, e pelas suas maravilhas para com os filhos dos homens.
16 Sillä hän särkee vaskiset ovet ja rikkoo rautaiset salvat.
16 Pois quebrou as portas de bronze, e despedaçou os ferrolhos de ferro.
17 He olivat hulluja, sillä heidän vaelluksensa oli syntinen, ja he kärsivät vaivaa pahojen tekojensa tähden.
17 Os loucos, por causa da sua transgressão, e por causa das suas iniqüidades, são aflitos.
18 Heidän sielunsa inhosi kaikkea ruokaa, ja he olivat lähellä kuoleman portteja.
18 A sua alma aborreceu toda a comida, e chegaram até às portas da morte.
19 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän pelasti heidät heidän ahdistuksistaan.
19 Então clamaram ao Senhor na sua angústia, e ele os livrou das suas dificuldades.
20 Hän lähetti sanansa ja paransi heidät ja pelasti heidät haudasta.
20 Enviou a sua palavra, e os sarou; e os livrou da sua destruição.
21 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
21 Louvem ao Senhor pela sua bondade, e pelas suas maravilhas para com os filhos dos homens.
22 Uhratkoot kiitosuhreja ja kertokoot riemuiten hänen töitään.
22 E ofereçam os sacrifícios de louvor, e relatem as suas obras com regozijo.
23 He lähtivät laivoilla merelle ja kävivät kauppaa suurilla vesillä.
23 Os que descem ao mar em navios, mercando nas grandes águas.
24 He näkivät Herran työt ja hänen ihmeelliset tekonsa meren syvyyksissä.
24 Esses vêem as obras do Senhor, e as suas maravilhas no profundo.
25 Hän sanoi sanansa ja nosti myrskytuulen, joka kohotti korkealle sen aallot.
25 Pois ele manda, e se levanta o vento tempestuoso que eleva as suas ondas.
26 He kohosivat taivasta kohti, he vajosivat syvyyksiin; heidän sielunsa menehtyi tuskasta.
26 Sobem aos céus; descem aos abismos, e a sua alma se derrete em angústias.
27 He horjuivat ja hoippuivat kuin juopunut, ja kaikki heidän taitonsa hämmentyi.
27 Andam e cambaleiam como ébrios, e perderam todo o tino.
28 Mutta hädässänsä he huusivat Herraa, ja hän päästi heidät heidän ahdistuksistaan.
28 Então clamam ao Senhor na sua angústia; e ele os livra das suas dificuldades.
29 Hän tyynnytti myrskyn, ja meren aallot hiljenivät.
29 Faz cessar a tormenta, e acalmam-se as suas ondas.
30 He iloitsivat, kun tuli tyyni, ja hän vei heidät toivottuun satamaan.
30 Então se alegram, porque se aquietaram; assim os leva ao seu porto desejado.
31 Kiittäkööt he Herraa hänen armostansa ja hänen ihmeellisistä teoistaan ihmislapsia kohtaan.
31 Louvem ao Senhor pela sua bondade, e pelas suas maravilhas para com os filhos dos homens.
32 Kunnioittakoot häntä kansan seurakunnassa ja vanhinten kokouksessa häntä ylistäkööt.
32 Exaltem-no na congregação do povo, e glorifiquem-no na assembléia dos anciãos.
33 Hän muutti virrat erämaaksi ja vesilähteet kuivaksi maaksi,
33 Ele converte os rios em um deserto, e as fontes em terra sedenta;
34 hedelmällisen maan suola-aroksi, sen asukasten pahuuden tähden.
34 A terra frutífera em estéril, pela maldade dos que nela habitam.
35 Hän muutti erämaan vesilammikoiksi ja kuivan maan vesilähteiksi.
35 Converte o deserto em lagoa, e a terra seca em fontes.
36 Ja hän asetti nälkäiset sinne asumaan ja he rakensivat kaupungin asuaksensa.
36 E faz habitar ali os famintos, para que edifiquem cidade para habitação;
37 Ja he kylvivät peltoja ja istuttivat viinitarhoja, jotka tuottivat satoisan hedelmän.
37 E semeiam os campos e plantam vinhas, que produzem fruto abundante.
38 Hän siunasi heitä, ja he lisääntyivät suuresti, ja hän antoi heille paljon karjaa.
38 Também os abençoa, de modo que se multiplicam muito; e o seu gado não diminui.
39 Ja kun he vähentyivät ja vaipuivat onnettomuuden ja huolten painon alla,
39 Depois se diminuem e se abatem, pela opressão, e aflição e tristeza.
40 niin hän, joka vuodattaa ylenkatsetta ruhtinasten päälle ja panee heidät harhailemaan tiettömissä autiomaissa,
40 Derrama o desprezo sobre os príncipes, e os faz andar desgarrados pelo deserto, onde não há caminho.
41 hän kohotti köyhän kurjuudesta ja teki suvut suuriksi kuin lammaslaumat.
41 Porém livra ao necessitado da opressão, em um lugar alto, e multiplica as famílias como rebanhos.
42 Oikeamieliset näkevät sen ja riemuitsevat, ja kaiken vääryyden täytyy tukkia suunsa.
42 Os retos o verão, e se alegrarão, e toda a iniqüidade tapará a boca.
43 Joka viisas on, se ottakoon näistä vaarin ja ajatelkoon Herran armotekoja.
43 Quem é sábio observará estas coisas, e eles compreenderão as benignidades do Senhor.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 107, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.