Lamentações 5
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs NTLH
1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
1 Ó Senhor Deus, lembra do que nos aconteceu; olha para nós e vê a nossa desgraça.
2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
2 A nossa terra está nas mãos de estrangeiros, e em nossas casas mora gente estranha.
3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
3 Somos órfãos de pai; as nossas mães ficaram viúvas.
4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
4 Temos de comprar a nossa própria água de beber; temos de pagar pela nossa própria lenha.
5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
5 Os nossos inimigos nos tratam com dureza; estamos esgotados, porém não nos deixam descansar.
6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
6 Para termos o que comer, precisamos pedir, estendendo as mãos aos egípcios e aos assírios.
7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
7 Os nossos antepassados pecaram e não existem mais, e nós sofremos por causa dos seus pecados.
8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
8 Somos governados por escravos, e não há ninguém que nos livre das suas mãos.
9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
9 Corremos perigo para conseguir alimento, pois os bandidos do deserto nos atacam sem dó.
10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
10 A fome nos faz queimar de febre, de modo que a nossa pele fica quente como um forno.
11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
11 Em Jerusalém e nas cidades de Judá, mulheres e moças foram violentadas.
12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
12 Os inimigos enforcaram os nossos líderes e desrespeitaram os nossos velhos.
13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
13 Os nossos moços são forçados a trabalhar pesado nos moinhos; os meninos tropeçam, carregando feixes de lenha.
14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
14 Os velhos não fazem mais as suas rodinhas nas praças, e os moços já não cantam mais.
15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
15 A alegria fugiu do nosso coração; em lugar das nossas danças, ficou a tristeza.
16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
16 Nada sobrou daquilo que era o nosso orgulho. Nós pecamos e estamos condenados.
17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet-
17 O nosso coração está doente, e as lágrimas escurecem a nossa visão,
18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
18 porque o monte Sião está abandonado, e as raposas andam pelas ruínas.
19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
19 Mas tu, ó Senhor , reinas para sempre, tu dominas as gentes de todos os tempos.
20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
20 Por que nos abandonaste por tanto tempo? Será que lembrarás de nós outra vez?
21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
21 Faze com que voltemos a ti, ó Senhor , sim, faze-nos voltar! Faze com que a nossa vida seja outra vez como era antes.
22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?
22 Ou será que nos rejeitaste para sempre? Será que a tua
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lamentações 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.