Lamentações 3
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs NAA
1 Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
1 Eu sou o homem que viu a aflição causada pela vara do furor de Deus.
2 Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
2 Ele me levou e me fez andar nas trevas e não na luz.
3 Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
3 Certamente ele voltou a sua mão contra mim, sem parar, todo o dia.
4 Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
4 Fez envelhecer a minha carne e a minha pele, e despedaçou os meus ossos.
5 Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
5 Construiu rampas de ataque contra mim e me cercou de amargura e dor.
6 Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
6 Ele me faz habitar na escuridão, como aqueles que morreram há muito tempo.
7 Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
7 Cercou-me de um muro, e já não posso sair; prendeu-me com pesadas correntes.
8 Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
8 Mesmo quando clamo e grito, ele fecha os ouvidos à minha oração.
9 Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
9 Fechou os meus caminhos com blocos de pedra, fez tortuosas as minhas veredas.
10 Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
10 Foi para mim como um urso à espreita, como um leão pronto para atacar.
11 Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
11 Desviou os meus caminhos e me fez em pedaços; depois me abandonou.
12 Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
12 Entesou o seu arco e me pôs como alvo de suas flechas.
13 Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
13 As flechas da sua aljava atingiram o meu coração.
14 Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
14 Fui feito motivo de riso para todo o meu povo, e a sua canção de deboche o dia inteiro.
15 Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
15 Fartou-me de amarguras, e me saciou de absinto.
16 Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
16 Quebrou os meus dentes nas pedras, e cobriu-me de cinza.
17 Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
17 Já não sei o que é ter paz e esqueci o que é desfrutar do bem.
18 Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
18 Então eu disse: “Não tenho mais forças. A minha esperança no
19 Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
19 Lembra-te da minha aflição e do meu andar errante, do absinto e da amargura.
20 Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
20 Minha alma continuamente se lembra disso e se abate dentro de mim.
21 Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
21 Quero trazer à memória o que pode me dar esperança.
22 Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
22 As misericórdias do de não sermos consumidos, porque as suas misericórdias não têm fim;
23 se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
23 renovam-se cada manhã. Grande é a tua fidelidade.
24 Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
24 A minha porção é o Senhor , diz a minha alma; portanto, esperarei nele.
25 Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
25 O Senhor é bom para os que esperam nele, para aqueles que o buscam.
26 Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
26 Bom é aguardar a salvação do e isso, em silêncio.
27 Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
27 Bom é para o homem suportar o jugo na sua mocidade.
28 Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
28 Que ele se assente solitário e fique em silêncio, porque esse jugo Deus pôs sobre ele.
29 Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
29 Ponha a sua boca no pó; talvez ainda haja esperança.
30 Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
30 Dê a face ao que o fere e suporte todas as afrontas.
31 Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
31 O Senhor não rejeitará para sempre.
32 vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
32 Ainda que entristeça alguém, terá compaixão segundo a grandeza das suas misericórdias.
33 Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
33 Porque não aflige nem entristece de bom grado os filhos dos homens.
34 Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
34 Pisar debaixo dos pés todos os prisioneiros da terra,
35 kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
35 perverter o direito do homem diante do Altíssimo,
36 kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
36 subverter a justiça num processo — será que o Senhor não veria tais coisas?
37 Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
37 Quem é aquele que diz, e assim acontece, sem que o Senhor o tenha ordenado?
38 Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
38 Por acaso, não é da boca do Altíssimo que procedem tanto o mal como o bem?
39 Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
39 Por que se queixa o homem? Queixe-se cada um dos seus próprios pecados.
40 Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
40 Examinemos bem os nossos caminhos e voltemos para o
41 Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
41 Levantemos o coração, juntamente com as mãos, para Deus nos céus, dizendo:
42 Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
42 “Nós pecamos e fomos rebeldes, e tu não nos perdoaste.”
43 olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
43 Cobriste-nos de ira e nos perseguiste; nos mataste sem dó nem piedade.
44 olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
44 De nuvens te encobriste para que a nossa oração não passe.
45 Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
45 Como lixo e refugo nos puseste no meio dos povos.
46 Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
46 Todos os nossos inimigos abriram a boca contra nós.
47 Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
47 Sobre nós vieram o temor e a cova, a desolação e a ruína.
48 Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
48 Dos meus olhos correm rios de lágrimas, por causa da destruição da filha do meu povo.
49 Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
49 Os meus olhos choram, não cessam, e não há descanso,
50 siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
50 até que o Senhor atenda e veja lá do céu.
51 Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
51 O que vejo entristece a minha alma: o sofrimento de todas as filhas da minha cidade.
52 Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
52 Aqueles que sem motivo são meus inimigos caçaram-me como se eu fosse uma ave.
53 He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
53 Lançaram-me vivo numa cova e atiraram pedras sobre mim.
54 Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
54 Águas correram sobre a minha cabeça; então eu disse: “Estou perdido!”
55 Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
55 Da mais profunda cova, Senhor , invoquei o teu nome.
56 — ausente —
56 Ouviste a minha voz, quando pedi: “Não feches os teus ouvidos aos meus lamentos, ao meu clamor.”
57 — ausente —
57 No dia em que te invoquei, chegaste perto de mim e disseste: “Não tenha medo.”
58 Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
58 Defendeste a minha causa, Senhor; remiste a minha vida.
59 Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
59 Viste, Senhor , a injustiça que me fizeram; julga a minha causa.
60 Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
60 Viste toda a sua vingança, todos os seus planos contra mim.
61 Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 Ouviste as suas afrontas, todos os seus planos contra mim,
62 Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
62 as acusações que me fazem e o que murmuram contra mim, o dia todo.
63 Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
63 Observa-os quando se assentam e quando se levantam; eu sou motivo de zombaria para eles.
64 Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
64 Tu, Senhor , lhes retribuirás segundo a obra das mãos deles.
65 Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
65 Tu lhes darás dureza de coração, que é a tua maldição sobre eles.
66 Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
66 Na tua ira, os perseguirás, e eles serão eliminados de debaixo dos céus do
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lamentações 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.