Jó 6
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARA
ARA Almeida Revista e Atualizada 1993
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Então, Jó respondeu:
2 "Oi, jospa suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
2 Oh! Se a minha queixa, de fato, se pesasse, e contra ela, numa balança, se pusesse a minha miséria,
3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka. Sen tähden sanani menevät hukkaan.
3 esta, na verdade, pesaria mais que a areia dos mares; por isso é que as minhas palavras foram precipitadas.
4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun, henkeni juo niiden myrkkyä ja Jumalan kauhut ahdistavat minua.
4 Porque as flechas do Todo-Poderoso estão em mim cravadas, e o meu espírito sorve o veneno delas; os terrores de Deus se arregimentam contra mim.
5 Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?
5 Zurrará o jumento montês junto à relva? Ou mugirá o boi junto à sua forragem?
6 Voiko mautonta syödä ilman suolaa, ja onko munanvalkuaisessa makua ilman suolaa?
6 Comer-se-á sem sal o que é insípido? Ou haverá sabor na clara do ovo?
7 Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen. Se on minulle kuin saastainen ruoka.
7 Aquilo que a minha alma recusava tocar, isso é agora a minha comida repugnante.
8 Oi, jospa pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi, mitä häneltä toivon!
8 Quem dera que se cumprisse o meu pedido, e que Deus me concedesse o que anelo!
9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
9 Que fosse do agrado de Deus esmagar-me, que soltasse a sua mão e acabasse comigo!
10 Vielä olisi lohdutuksenani ja iloitsisin ahdistuksessani, ettei hän säästäisi minua, sillä enhän ole kätkenyt Pyhän sanoja.
10 Isto ainda seria a minha consolação, e saltaria de contente na minha dor, que ele não poupa; porque não tenho negado as palavras do Santo.
11 Mikä on voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että sieluni olisi kärsivällinen?
11 Por que esperar, se já não tenho forças? Por que prolongar a vida, se o meu fim é certo?
12 Onko voimani vahva kuin kivi, onko ruumiini vaskea?
12 Acaso, a minha força é a força da pedra? Ou é de bronze a minha carne?
13 Eikö minulla ole enää mitään apua, ja enkö voi enää mitään?
13 Não! Jamais haverá socorro para mim; foram afastados de mim os meus recursos.
14 Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hylännyt Kaikkivaltiaan pelon.
14 Ao aflito deve o amigo mostrar compaixão, a menos que tenha abandonado o temor do Todo-Poderoso.
15 Veljeni ovat petolliset kuin purot, kuin purojen uomat, jotka juoksevat kuiviin.
15 Meus irmãos aleivosamente me trataram; são como um ribeiro, como a torrente que transborda no vale,
16 Ne ovat sohjosta sameat, ja lumi ne peittää.
16 turvada com o gelo e com a neve que nela se esconde,
17 Auringon paahteessa ne ehtyvät ja häviävät paikaltaan helteen tullen.
17 torrente que no tempo do calor seca, emudece e desaparece do seu lugar.
18 Niiden juoksu-urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
18 Desviam-se as caravanas dos seus caminhos, sobem para lugares desolados e perecem.
19 Teeman karavaanit tähystelivät, Seban karavaanit odottivat niitä.
19 As caravanas de Temá procuram essa torrente, os viajantes de Sabá por ela suspiram.
20 Ne, jotka niihin luottavat, joutuvat häpeään ja pettyvät perille tullessaan.
20 Ficam envergonhados por terem confiado; em chegando ali, confundem-se.
21 Te olette nyt tyhjän veroiset: te näitte kauhun ja pelästyitte.
21 Assim também vós outros sois nada para mim; vedes os meus males e vos espantais.
22 Olenko sanonut: 'Tuokaa minulle ja suorittakaa varoistanne lahjus puolestani,
22 Acaso, disse eu: dai-me um presente? Ou: oferecei-me um suborno da vossa fazenda?
23 pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
23 Ou: livrai-me do poder do opressor? Ou: redimi-me das mãos dos tiranos?
24 Opettakaa minua, niin minä vaikenen, ja neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.
24 Ensinai-me, e eu me calarei; dai-me a entender em que tenho errado.
25 Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?
25 Oh! Como são persuasivas as palavras retas! Mas que é o que repreende a vossa repreensão?
26 Te mietitte sanoja nuhdellaksenne? Tuuleen häipyvät epätoivon sananne.
26 Acaso, pensais em reprovar as minhas palavras, ditas por um desesperado ao vento?
27 Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
27 Até sobre o órfão lançaríeis sorte e especularíeis com o vosso amigo?
28 Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun. En totisesti valehtele vasten kasvojanne.
28 Agora, pois, se sois servidos, olhai para mim e vede que não minto na vossa cara.
29 Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko. Palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
29 Tornai a julgar, vos peço, e não haja iniquidade; tornai a julgar, e a justiça da minha causa triunfará.
30 Olisiko kielelläni vääryys? Eikö kitalakeni tuntisi, mikä on turmioksi?"
30 Há iniquidade na minha língua? Não pode o meu paladar discernir coisas perniciosas?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.