Jó 6
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ACF
ACF Almeida Corrigida Fiel
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Então Jó respondeu, dizendo:
2 "Oi, jospa suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
2 Oh! se a minha mágoa retamente se pesasse, e a minha miséria juntamente se pusesse numa balança!
3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka. Sen tähden sanani menevät hukkaan.
3 Porque, na verdade, mais pesada seria, do que a areia dos mares; por isso é que as minhas palavras têm sido engolidas.
4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun, henkeni juo niiden myrkkyä ja Jumalan kauhut ahdistavat minua.
4 Porque as flechas do TodoPoderoso estão em mim, cujo ardente veneno suga o meu espírito; os terrores de Deus se armam contra mim.
5 Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?
5 Porventura zurrará o jumento montês junto à relva? Ou mugirá o boi junto ao seu pasto?
6 Voiko mautonta syödä ilman suolaa, ja onko munanvalkuaisessa makua ilman suolaa?
6 Ou comer-se-á sem sal o que é insípido? Ou haverá gosto na clara do ovo?
7 Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen. Se on minulle kuin saastainen ruoka.
7 A minha alma recusa tocá-las, pois são para mim como comida repugnante.
8 Oi, jospa pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi, mitä häneltä toivon!
8 Quem dera que se cumprisse o meu desejo, e que Deus me desse o que espero!
9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
9 E que Deus quisesse quebrantar-me, e soltasse a sua mão, e me acabasse!
10 Vielä olisi lohdutuksenani ja iloitsisin ahdistuksessani, ettei hän säästäisi minua, sillä enhän ole kätkenyt Pyhän sanoja.
10 Isto ainda seria a minha consolação, e me refrigeraria no meu tormento, não me poupando ele; porque não ocultei as palavras do Santo.
11 Mikä on voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että sieluni olisi kärsivällinen?
11 Qual é a minha força, para que eu espere? Ou qual é o meu fim, para que tenha ainda paciência?
12 Onko voimani vahva kuin kivi, onko ruumiini vaskea?
12 É porventura a minha força a força da pedra? Ou é de cobre a minha carne?
13 Eikö minulla ole enää mitään apua, ja enkö voi enää mitään?
13 Está em mim a minha ajuda? Ou desamparou-me a verdadeira sabedoria?
14 Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hylännyt Kaikkivaltiaan pelon.
14 Ao que está aflito devia o amigo mostrar compaixão, ainda ao que deixasse o temor do Todo-Poderoso.
15 Veljeni ovat petolliset kuin purot, kuin purojen uomat, jotka juoksevat kuiviin.
15 Meus irmãos aleivosamente me trataram, como um ribeiro, como a torrente dos ribeiros que passam,
16 Ne ovat sohjosta sameat, ja lumi ne peittää.
16 Que estão encobertos com a geada, e neles se esconde a neve,
17 Auringon paahteessa ne ehtyvät ja häviävät paikaltaan helteen tullen.
17 No tempo em que se derretem com o calor, se desfazem, e em se aquentando, desaparecem do seu lugar.
18 Niiden juoksu-urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
18 Desviam-se as veredas dos seus caminhos; sobem ao vácuo, e perecem.
19 Teeman karavaanit tähystelivät, Seban karavaanit odottivat niitä.
19 Os caminhantes de Tema os vêem; os passageiros de Sabá esperam por eles.
20 Ne, jotka niihin luottavat, joutuvat häpeään ja pettyvät perille tullessaan.
20 Ficam envergonhados, por terem confiado e, chegando ali, se confundem.
21 Te olette nyt tyhjän veroiset: te näitte kauhun ja pelästyitte.
21 Agora sois semelhantes a eles; vistes o terror, e temestes.
22 Olenko sanonut: 'Tuokaa minulle ja suorittakaa varoistanne lahjus puolestani,
22 Acaso disse eu: Dai-me ou oferecei-me presentes de vossos bens?
23 pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
23 Ou livrai-me das mãos do opressor? Ou redimi-me das mãos dos tiranos?
24 Opettakaa minua, niin minä vaikenen, ja neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.
24 Ensinai-me, e eu me calarei; e fazei-me entender em que errei.
25 Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?
25 Oh! quão fortes são as palavras da boa razão! Mas que é o que censura a vossa argüição?
26 Te mietitte sanoja nuhdellaksenne? Tuuleen häipyvät epätoivon sananne.
26 Porventura buscareis palavras para me repreenderdes, visto que as razões do desesperado são como vento?
27 Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
27 Mas antes lançais sortes sobre o órfão; e cavais uma cova para o amigo.
28 Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun. En totisesti valehtele vasten kasvojanne.
28 Agora, pois, se sois servidos, olhai para mim; e vede se minto em vossa presença.
29 Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko. Palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
29 Voltai, pois, não haja iniqüidade; tornai-vos, digo, que ainda a minha justiça aparecerá nisso.
30 Olisiko kielelläni vääryys? Eikö kitalakeni tuntisi, mikä on turmioksi?"
30 Há porventura iniqüidade na minha língua? Ou não poderia o meu paladar distinguir coisas iníquas?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.