Jó 6
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARIB
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Então Jó, respondendo, disse:
2 "Oi, jospa suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
2 Oxalá de fato se pesasse a minha mágoa, e juntamente na balança se pusesse a minha calamidade!
3 Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka. Sen tähden sanani menevät hukkaan.
3 Pois, na verdade, seria mais pesada do que a areia dos mares; por isso é que as minhas palavras têm sido temerárias.
4 Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun, henkeni juo niiden myrkkyä ja Jumalan kauhut ahdistavat minua.
4 Porque as flechas do Todo-Poderoso se cravaram em mim, e o meu espírito suga o veneno delas; os terrores de Deus se arregimentam contra mim.
5 Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?
5 Zurrará o asno montês quando tiver erva? Ou mugirá o boi junto ao seu pasto?:
6 Voiko mautonta syödä ilman suolaa, ja onko munanvalkuaisessa makua ilman suolaa?
6 Pode se comer sem sal o que é insípido? Ou há gosto na clara do ovo?
7 Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen. Se on minulle kuin saastainen ruoka.
7 Nessas coisas a minha alma recusa tocar, pois são para mim qual comida repugnante.
8 Oi, jospa pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi, mitä häneltä toivon!
8 Quem dera que se cumprisse o meu rogo, e que Deus me desse o que anelo!
9 Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
9 que fosse do agrado de Deus esmagar-me; que soltasse a sua mão, e me exterminasse!
10 Vielä olisi lohdutuksenani ja iloitsisin ahdistuksessani, ettei hän säästäisi minua, sillä enhän ole kätkenyt Pyhän sanoja.
10 Isto ainda seria a minha consolação, e exultaria na dor que não me poupa; porque não tenho negado as palavras do Santo.
11 Mikä on voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että sieluni olisi kärsivällinen?
11 Qual é a minha força, para que eu espere? Ou qual é o meu fim, para que me porte com paciência?
12 Onko voimani vahva kuin kivi, onko ruumiini vaskea?
12 É a minha força a força da pedra? Ou é de bronze a minha carne?
13 Eikö minulla ole enää mitään apua, ja enkö voi enää mitään?
13 Na verdade não há em mim socorro nenhum. Não me desamparou todo o auxílio eficaz?
14 Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hylännyt Kaikkivaltiaan pelon.
14 Ao que desfalece devia o amigo mostrar compaixão; mesmo ao que abandona o temor do Todo-Poderoso.
15 Veljeni ovat petolliset kuin purot, kuin purojen uomat, jotka juoksevat kuiviin.
15 Meus irmãos houveram-se aleivosamente, como um ribeiro, como a torrente dos ribeiros que passam,
16 Ne ovat sohjosta sameat, ja lumi ne peittää.
16 os quais se turvam com o gelo, e neles se esconde a neve;
17 Auringon paahteessa ne ehtyvät ja häviävät paikaltaan helteen tullen.
17 no tempo do calor vão minguando; e quando o calor vem, desaparecem do seu lugar.
18 Niiden juoksu-urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
18 As caravanas se desviam do seu curso; sobem ao deserto, e perecem.
19 Teeman karavaanit tähystelivät, Seban karavaanit odottivat niitä.
19 As caravanas de Tema olham; os viandantes de Sabá por eles esperam.
20 Ne, jotka niihin luottavat, joutuvat häpeään ja pettyvät perille tullessaan.
20 Ficam envergonhados por terem confiado; e, chegando ali, se confundem.
21 Te olette nyt tyhjän veroiset: te näitte kauhun ja pelästyitte.
21 Agora, pois, tais vos tornastes para mim; vedes a minha calamidade e temeis.
22 Olenko sanonut: 'Tuokaa minulle ja suorittakaa varoistanne lahjus puolestani,
22 Acaso disse eu: Dai-me um presente? Ou: Fazei-me uma oferta de vossos bens?
23 pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
23 Ou: Livrai-me das mãos do adversário? Ou: Resgatai-me das mãos dos opressores ?
24 Opettakaa minua, niin minä vaikenen, ja neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.
24 Ensinai-me, e eu me calarei; e fazei-me entender em que errei.
25 Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?
25 Quão poderosas são as palavras da boa razão! Mas que é o que a vossa argüição reprova?
26 Te mietitte sanoja nuhdellaksenne? Tuuleen häipyvät epätoivon sananne.
26 Acaso pretendeis reprovar palavras, embora sejam as razões do desesperado como vento?
27 Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
27 Até quereis lançar sortes sobre o órfão, e fazer mercadoria do vosso amigo.
28 Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun. En totisesti valehtele vasten kasvojanne.
28 Agora, pois, por favor, olhai para, mim; porque de certo à vossa face não mentirei.
29 Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko. Palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
29 Mudai de parecer, peço-vos, não haja injustiça; sim, mudai de parecer, que a minha causa é justa.
30 Olisiko kielelläni vääryys? Eikö kitalakeni tuntisi, mikä on turmioksi?"
30 Há iniqüidade na minha língua? Ou não poderia o meu paladar discernir coisas perversas?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.