Salmos 109
Pyhä Raamattu (PR) vs ARC
1 Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi. Jumala, sinä jota ylistän, älä enää vaikene!
1 Ó Deus do meu louvor, não te cales!
2 Minun vainoojani ovat avanneet suunsa, nuo jumalattomat ja petturit! He puhuvat minulle valheita.
2 Pois a boca do ímpio e a boca fraudulenta estão abertas contra mim; têm falado contra mim com uma língua mentirosa.
3 Joka puolelta he sinkoavat ilkeitä sanoja ja hyökkäävät syyttä minua vastaan.
3 Eles me cercaram com palavras odiosas e pelejaram contra mim sem causa.
4 He palkitsevat ystävyyteni syytöksin. En ole tehnyt mitään pahaa!
4 Em paga do meu amor, são meus adversários; mas eu faço oração.
5 He maksavat hyvän pahalla, ystävyyteni vihalla.
5 Deram-me mal pelo bem e ódio pelo meu amor.
6 Pane ankara syyttäjä vastustajani kimppuun, pane armoton mies todistamaan häntä vastaan!
6 Põe acima do meu inimigo um ímpio, e Satanás esteja à sua direita.
7 Kun hänen asiansa on oikeudessa, hänet tuomittakoon syylliseksi, hänen rukouksensakin katsottakoon pahaksi teoksi.
7 Quando for julgado, saia condenado; e em pecado se lhe torne a sua oração.
8 Vähiin jääkööt hänen elämänsä päivät, toinen ottakoon hänen työnsä ja toimensa.
8 Sejam poucos os seus dias, e outro tome o seu ofício.
9 Jääkööt hänen lapsensa orvoiksi, jääköön hänen vaimonsa leskeksi.
9 Sejam órfãos os seus filhos, e viúva, sua mulher.
10 Joutukoot hänen lapsensa kerjuulle, mieron tielle kotinsa raunioilta.
10 Sejam errantes e mendigos os seus filhos e busquem o seu pão longe da sua habitação assolada.
11 Riistäköön koronkiskuri hänen omaisuutensa, ryöstäkööt vieraat hänen työnsä hedelmät.
11 Lance o credor mão de tudo quanto tenha, e despojem-no os estranhos do seu trabalho.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle armoa, älköön kukaan säälikö hänen orpoja lapsiaan.
12 Não haja ninguém que se compadeça dele, nem haja quem favoreça os seus órfãos.
13 Sammukoon hänen sukunsa, jo toisessa polvessa kadotkoon hänen nimensä.
13 Desapareça a sua posteridade, e o seu nome seja apagado na seguinte geração.
14 Hänen isiensä synnit pysykööt Herran muistissa, hänen äitinsä rikkomukset älkööt unohtuko,
14 Esteja na memória do Senhor a iniquidade de seus pais, e não se apague o pecado de sua mãe.
15 pysykööt ne aina Herran edessä. Hävittäköön Herra heidän muistonsa maan päältä!
15 Antes, estejam sempre perante o Senhor , para que faça desaparecer a sua memória da terra.
16 Tuo mies ei ajatellutkaan tehdä hyvää. Hän vainosi köyhää ja avutonta, ajoi murtuneen ihmisen kuolemaan.
16 Porquanto se não lembrou de usar de misericórdia; antes, perseguiu o varão aflito e o necessitado, como também o quebrantado de coração, para o matar.
17 Hän syyti kirouksia - saakoon itse ne päälleen! Ketään hän ei siunannut - jääköön itse siunauksetta!
17 Visto que amou a maldição, ela lhe sobrevenha; e pois que não desejou a bênção, ela se afaste dele.
18 Kietokoon kirous hänet kuin vaate, menköön se hänen sisäänsä kuin vesi, hänen luihinsa kuin liukas öljy.
18 Assim como se vestiu de maldição tal como de uma veste, assim penetre ela nas suas entranhas como água e em seus ossos como azeite.
19 Olkoon se viittana hänen yllään, vyönä hänen lanteillaan.
19 Seja para ele como a veste que o cobre e como cinto que o cinja sempre.
20 Näin tehköön Herra niille, jotka minua syyttävät, niille, jotka puhuvat minusta pahaa.
20 Seja este, da parte do Senhor , o galardão dos meus contrários e dos que falam mal da minha alma.
21 Herra, minun Herrani, tule avukseni nimesi kunnian tähden! Sinä olet hyvä ja uskollinen, pelasta minut!
21 Mas tu, ó Jeová Senhor, sê comigo por amor do teu nome; porque a tua misericórdia é boa, livra-me.
22 Minä olen köyhä ja avuton, sydämeni on haavoilla.
22 Porque estou aflito e necessitado, e, dentro de mim, está aflito o meu coração.
23 Minä katoan kuin väistyvä varjo, minut huitaistaan pois kuin heinäsirkka.
23 Eis que me vou como a sombra que declina; sou sacudido como o gafanhoto.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, olen pelkkää luuta ja nahkaa.
24 De jejuar, estão enfraquecidos os meus joelhos, e a minha carne emagrece.
25 Vainoojani pilkkaavat minua, nyökyttelevät päätään, kun minut näkevät.
25 E ainda lhes sirvo de opróbrio; quando me contemplam, movem a cabeça.
26 Auta minua, Herra, Jumalani! Sinä, joka olet uskollinen, pelasta minut!
26 Ajuda-me, Senhor , Deus meu! Salva-me segundo a tua misericórdia.
27 Tulkoot he tuntemaan sinun kätesi voiman, saakoot tietää, että sinä, Herra, autat.
27 Para que saibam que nisto está a tua mão, e que tu, Senhor , o fizeste.
28 Kirotkoot vain -- sinä siunaat. Nouskoot minua vastaan -- heidän käy huonosti, mutta palvelijasi saa iloita.
28 Amaldiçoem eles, mas abençoa tu; levantem-se, mas fiquem confundidos; e alegre-se o teu servo.
29 Olkoon pilkka syyttäjieni vaatteena, häpeä heidän viittanaan.
29 Vistam-se os meus adversários de vergonha, e cubra-os a sua própria confusão como uma capa.
30 Suureen ääneen minä kiitän Herraa, kansan keskellä minä häntä ylistän.
30 Louvarei grandemente ao Senhor com a minha boca; louvá-lo-ei entre a multidão.
31 Hän seisoo sorretun vierellä ja pelastaa hänet niiden käsistä, jotka tahtovat hänet tuomita.
31 Pois se porá à direita do pobre, para o livrar dos que condenam a sua alma.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 109, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.