Salmos 18
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARIB
ARIB Almeida Revisada Imprensa Bíblica
1 Veisuunjohtajalle; Herran palvelijan Daavidin virsi, jonka sanat hän puhui Herralle sinä päivänä, jona Herra oli pelastanut hänet kaikkien hänen vihollistensa vallasta ja Saulin kädestä.
1 Eu te amo, ó Senhor, força minha.
2 Hän sanoi: Sydämestäni minä rakastan sinua, Herra, minun voimani,
2 O Senhor é a minha rocha, a minha fortaleza e o meu libertador; o meu Deus, o meu rochedo, em quem me refúgio; o meu escudo, a força da minha salvação, e o meu alto refúgio.
3 Herra, kallioni, linnani ja pelastajani, Jumalani, vuoreni, jonka turviin minä pakenen, kilpeni, autuuteni sarvi ja varustukseni.
3 Invoco o Senhor, que é digno de louvor, e sou salvo dos meus inimigos.
4 Ylistetty olkoon Herra! – niin minä huudan, ja vihollisistani minä pelastun.
4 Cordas de morte me cercaram, e torrentes de perdição me amedrontaram.
5 Kuoleman paulat piirittivät minut, turmion virrat pelästyttivät minut.
5 Cordas de Seol me cingiram, laços de morte me surpreenderam.
6 Helvetin paulat kietoivat minut, kuoleman ansat piirittivät minut.
6 Na minha angústia invoquei o Senhor, sim, clamei ao meu Deus; do seu templo ouviu ele a minha voz; o clamor que eu lhe fiz chegou aos seus ouvidos.
7 Ahdistuksessani rukoilin Herraa ja huusin avuksi Jumalaani. Hän kuuli ääneni temppelistään, ja huutoni hänen edessään kohosi hänen korviinsa.
7 Então a terra se abalou e tremeu, e os fundamentos dos montes também se moveram e se abalaram, porquanto ele se indignou.
8 Silloin maa huojui ja järisi, vuorten perustukset järkkyivät. Ne horjuivat, sillä hänen vihansa syttyi.
8 Das suas narinas subiu fumaça, e da sua boca saiu fogo devorador; dele saíram brasas ardentes.
9 Savu suitsusi hänen sieraimistaan, kuluttava tuli hänen suustaan, palavat hiilet hehkuivat hänestä.
9 Ele abaixou os céus e desceu; trevas espessas havia debaixo de seus pés.
10 Hän notkisti taivaan ja astui alas, synkkä pilvi jalkojensa alla.
10 Montou num querubim, e voou; sim, voou sobre as asas do vento.
11 Silloin hän ajoi kerubin kannattamana ja lensi, ja hän liiti tuulen siivin.
11 Fez das trevas o seu retiro secreto; o pavilhão que o cercava era a escuridão das águas e as espessas nuvens do céu.
12 Hän pani pimeyden verhokseen, majakseen joka puolelle mustat vedet, paksut pilvet.
12 Do resplendor da sua presença saíram, pelas suas espessas nuvens, saraiva e brasas de fogo.
13 Hohteesta, joka kävi hänen edellään, purkautuivat pilvet rakeiksi ja palaviksi hiiliksi.
13 O Senhor trovejou a sua voz; e havia saraiva e brasas de fogo.
14 Herra jylisi taivaassa, Korkein antoi äänensä kaikua ja tulla rakeita ja palavia hiiliä.
14 Despediu as suas setas, e os espalhou; multiplicou raios, e os perturbou.
15 Hän lennätti nuolensa ja hajotti heidät. Salamien paljous sai heidät sekasortoon.
15 Então foram vistos os leitos das águas, e foram descobertos os fundamentos do mundo, à tua repreensão, Senhor, ao sopro do vento das tuas narinas.
16 Vetten syvyydet tulivat näkyviin, ja maanpiirin perustukset paljastuivat nuhtelustasi, Herra, Henkesi vihanpuuskasta.
16 Do alto estendeu o braço e me tomou; tirou-me das muitas águas.
17 Hän ojensi kätensä korkeudesta ja tarttui minuun, veti minut ylös suurista vesistä.
17 Livrou-me do meu inimigo forte e daqueles que me odiavam; pois eram mais poderosos do que eu.
18 Hän pelasti minut voimakkaasta vihollisestani, vihamiehistäni, sillä he olivat minua väkevämmät.
18 Surpreenderam-me eles no dia da minha calamidade, mas o Senhor foi o meu amparo.
19 He hyökkäsivät kimppuuni hätäni päivänä, mutta Herra tuli minun tuekseni.
19 Trouxe-me para um lugar espaçoso; livrou-me, porque tinha prazer em mim.
20 Hän toi minut avaraan paikkaan, hän vapautti minut, sillä hän oli mielistynyt minuun.
20 Recompensou-me o Senhor conforme a minha justiça, retribuiu-me conforme a pureza das minhas mãos.
21 Herra tekee minulle vanhurskauteni mukaan, kätteni puhtauden mukaan hän minulle maksaa.
21 Pois tenho guardado os caminhos do Senhor, e não me apartei impiamente do meu Deus.
22 Sillä noudatan Herran teitä enkä luovu Jumalastani jumalattomuuteen.
22 Porque todas as suas ordenanças estão diante de mim, e nunca afastei de mim os seus estatutos.
23 Kaikki hänen oikeutensa ovat silmieni edessä, enkä sysää syrjään hänen käskyjään.
23 Também fui irrepreensível diante dele, e me guardei da iniqüidade.
24 Olen vilpitön häntä kohtaan ja varon itseni pahoista teoista.
24 Pelo que o Senhor me recompensou conforme a minha justiça, conforme a pureza de minhas mãos perante os seus olhos.
25 Herra palkitsee minulle vanhurskauteni mukaan, sen mukaan kuin käteni ovat puhtaat hänen silmiensä edessä.
25 Para com o benigno te mostras benigno, e para com o homem perfeito te mostras perfeito.
26 Pyhää kohtaan sinä olet pyhä, nuhteetonta kohtaan nuhteeton.
26 Para com o puro te mostras puro, e para com o perverso te mostras contrário.
27 Puhdasta kohtaan sinä olet puhdas, mutta kieroa kohtaan nurja.
27 Porque tu livras o povo aflito, mas os olhos altivos tu os abates.
28 Sillä sinä pelastat nöyrän kansan, mutta ylpeät silmät sinä painat alas.
28 Sim, tu acendes a minha candeia; o Senhor meu Deus alumia as minhas trevas.
29 Sillä sinä saatat lamppuni loistamaan. Herra, Jumalani, valaisee pimeyteni.
29 Com o teu auxílio dou numa tropa; com o meu Deus salto uma muralha.
30 Sinun avullasi minä hyökkään rosvojoukkoa vastaan. Jumalani avulla minä ryntään muurin yli.
30 Quanto a Deus, o seu caminho é perfeito; a promessa do Senhor é provada; ele é um escudo para todos os que nele confiam.
31 Jumalan tie on nuhteeton, Herran sana tulessa koeteltu. Hän on kaikkien kilpi, jotka häneen turvaavat.
31 Pois, quem é Deus senão o Senhor? e quem é rochedo senão o nosso Deus?
32 Sillä kuka muu on Jumala kuin Herra, ja kuka pelastuksen kallio, paitsi Jumalamme –
32 Ele é o Deus que me cinge de força e torna perfeito o meu caminho;
33 se Jumala, joka minut vyöttää voimalla ja tekee tieni nuhteettomaksi,
33 faz os meus pés como os das corças, e me coloca em segurança nos meus lugares altos.
34 tekee jalkani nopeiksi kuin peurat ja asettaa minut kukkuloilleni,
34 Adestra as minhas mãos para a peleja, de sorte que os meus braços vergam um arco de bronze.
35 joka opettaa käteni sotimaan ja käsivarteni jännittämään vaskijousta!
35 Também me deste o escudo da tua salvação; a tua mão direita me sustém, e a tua clemência me engrandece.
36 Sinä annat minulle pelastuksen kilven, ja oikea kätesi tukee minua. Nöyryyttämisesi tekee minut suureksi.
36 Alargas o caminho diante de mim, e os meus pés não resvalam.
37 Sinä annat askeleilleni avaran tilan, eivätkä jalkani horju.
37 Persigo os meus inimigos, e os alcanço; não volto senão depois de os ter consumido.
38 Minä ajan vihollisiani takaa ja saavutan heidät enkä palaa, ennen kuin teen heistä lopun.
38 Atravesso-os, de modo que nunca mais se podem levantar; caem debaixo dos meus pés.
39 Minä murskaan heidät, niin etteivät voi nousta. He sortuvat jalkojeni alle.
39 Pois me cinges de força para a peleja; prostras debaixo de mim aqueles que contra mim se levantam.
40 Sinä vyötät minut voimalla sotaan, sinä painat vastustajani alleni.
40 Fazes também que os meus inimigos me dêem as costas; aos que me odeiam eu os destruo.
41 Sinä ajat viholliseni pakoon, ja vihamieheni minä hukutan.
41 Clamam, porém não há libertador; clamam ao Senhor, mas ele não lhes responde.
42 He huutavat, mutta pelastajaa ei ole. He huutavat Herraa, mutta hän ei vastaa heille.
42 Então os esmiuço como o pó diante do vento; lanço-os fora como a lama das ruas.
43 Survon heidät tomuksi tuuleen, heitän heidät kuin loan kadulle.
43 Livras-me das contendas do povo, e me fazes cabeça das nações; um povo que eu não conhecia se me sujeita.
44 Sinä pelastat minut kansan riidoista. Sinä asetat minut pakanoiden pääksi. Kansa, jota en tunne, palvelee minua.
44 Ao ouvirem de mim, logo me obedecem; com lisonja os estrangeiros se me submetem.
45 Jo korvan kuulemalta he tottelevat minua. Muukalaiset matelevat edessäni.
45 Os estrangeiros desfalecem e, tremendo, saem dos seus esconderijos.
46 Muukalaiset käyvät heikoiksi ja tulevat vavisten varustuksistaan.
46 Vive o Senhor; bendita seja a minha rocha, e exaltado seja o Deus da minha salvação,
47 Herra elää! Kiitetty olkoon kallioni ja ylistetty pelastukseni Jumala,
47 o Deus que me dá vingança, e sujeita os povos debaixo de mim,
48 Jumala, joka hankkii minulle koston ja saattaa kansat valtani alle,
48 que me livra de meus inimigos; sim, tu me exaltas sobre os que se levantam contra mim; tu me livras do homem violento.
49 sinä, joka pelastat minut vihollisistani ja korotat minut vastustajieni yli ja päästät minut väkivaltaisesta miehestä.
49 Pelo que, ó Senhor, te louvarei entre as nações, e entoarei louvores ao teu nome.
50 Sen tähden minä ylistän sinua, Herra, pakanakansojen keskuudessa ja veisaan sinun nimesi kiitosta,
50 Ele dá grande livramento ao seu rei, e usa de benignidade para com o seu ungido, para com Davi e sua posteridade, para sempre.
51 sinun, joka annat kuninkaallesi suuren avun ja teet laupeuden voidellullesi, Daavidille ja hänen jälkeläisilleen, iankaikkisesti.
51 — ausente —
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 18, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.