Jó 21
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs NAA
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Então Jó respondeu:
2 — ausente —
2 “Ouçam com atenção as minhas palavras; seja esta a consolação que vocês me trazem.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
3 Tenham paciência, e eu falarei; e, havendo eu falado, poderão zombar de mim.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
4 Será que é do homem que eu me queixo? Não tenho motivo para ficar impaciente?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
5 Olhem para mim e fiquem pasmos, e ponham a mão sobre a boca.
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
6 Porque só de pensar nisso fico apavorado, e sinto um calafrio passar pelo meu corpo.”
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
7 “Como é que os ímpios continuam vivos, envelhecem e ainda se tornam mais poderosos?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
8 Os seus filhos se estabelecem na sua presença; e os seus descendentes, diante dos seus olhos.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
9 As suas casas têm paz e estão livres do medo; e a vara de Deus não os fustiga.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
10 Os seus touros geram e não falham; as suas novilhas têm a cria e não abortam.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
11 Deixam as suas crianças correr como um rebanho; os seus filhos saltam de alegria.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
12 Cantam com tamborim e harpa e alegram-se ao som da flauta.
13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.
13 Passam os seus dias em prosperidade e em paz descem à sepultura.”
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
14 “E são estes os que se dirigem a Deus, dizendo: ‘Deixa-nos em paz. Não queremos conhecer os teus caminhos.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
15 Quem é o Todo-Poderoso, para que o sirvamos? E o que ganhamos, se lhe fizermos orações?’
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
16 Vejam que não provém deles a sua prosperidade. Longe de mim o conselho dos ímpios!”
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
17 “Quantas vezes se apaga a lâmpada dos ímpios? Quantas vezes lhes sobrevém a destruição? Quantas vezes Deus, na sua ira, os faz sofrer?
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
18 Quantas vezes são como a palha diante do vento e como a poeira que é levada pela tempestade?”
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
19 “Vocês dizem que Deus reserva o castigo do perverso para os filhos dele. Mas é ao perverso que Deus deveria punir, para que o sinta.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
20 Seus próprios olhos devem ver a sua ruína; que ele beba do furor do Todo-Poderoso!
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
21 Porque depois de morto, e acabada a contagem dos seus meses, que interessa a ele a sua casa?
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
22 Será que alguém pode ensinar algo a Deus, a ele que julga os que estão nos céus?”
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
23 “Um morre em pleno vigor, despreocupado e tranquilo,
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
24 com os seus baldes cheios de leite e os ossos repletos de tutano.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
25 Outro, ao contrário, morre com o coração cheio de amargura, não havendo provado o bem.
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
26 Juntamente jazem no pó, onde os vermes os cobrem.”
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
27 “Eis que eu conheço os pensamentos de vocês e os planos injustos que fazem para me prejudicar.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
28 Porque vocês perguntam: ‘Onde está agora a casa do príncipe?’ E: ‘Onde ficou a tenda em que moravam os ímpios?’”
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
29 “Será que vocês nunca interrogaram os que viajam? E não levaram em conta as suas declarações,
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
30 que o mau é poupado no dia da calamidade, e é socorrido no dia do furor?
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
31 Quem lhe jogará na cara o que ele fez? Quem o fará pagar pelo que fez?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
32 Finalmente, é levado à sepultura, e sobre o seu túmulo se faz vigilância.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
33 A terra do vale que o cobre é leve; todos os homens o seguem, assim como são inumeráveis os que foram adiante dele.
34 — ausente —
34 Como, então, vocês querem me consolar com palavras vazias? Nas respostas de vocês só há falsidade.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.