Jó 21
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs ARC
1 Job vastasi ja sanoi:
1 Respondeu, porém, Jó e disse:
2 — ausente —
2 Ouvi atentamente as minhas razões; e isto vos sirva de consolação.
3 Kärsikää minua, että saan puhua. Kun olen puhunut, pilkatkaa sitten.
3 Sofrei-me, e eu falarei; e, havendo eu falado, zombai.
4 Ihmisiäkö vastaan minä valitan? Tahi kuinka en kävisi kärsimättömäksi?
4 Porventura, eu me queixo a algum homem? Mas, ainda que assim fosse, por que se não angustiaria o meu espírito?
5 Kääntykää minuun, niin tyrmistytte ja panette kätenne suullenne.
5 Olhai para mim e pasmai; e ponde a mão sobre a boca,
6 Kun käyn ajattelemaan, niin kauhistun, ja vavistus valtaa ruumiini:
6 Porque, quando me lembro disto, me perturbo, e a minha carne é sobressaltada de horror.
7 Miksi jumalattomat saavat elää, vanheta, jopa voimassa vahvistua?
7 Por que razão vivem os ímpios, envelhecem, e ainda se esforçam em poder?
8 Heidän sukunsa on vankkana heidän edessään, heidän jälkeläisensä heidän silmäinsä alla.
8 A sua semente se estabelece com eles perante a sua face; e os seus renovos, perante os seus olhos.
9 Heidän kotinsa ovat rauhassa, kauhuista kaukana; ei satu heihin Jumalan vitsa.
9 As suas casas têm paz, sem temor; e a vara de Deus não está sobre eles.
10 Hänen sonninsa polkee eikä turhaan, hänen lehmänsä poikii eikä kesken.
10 O seu touro gera e não falha; pare a sua vaca e não aborta.
11 Poikansa he laskevat ulos niinkuin lammaslauman, heidän lapsensa hyppelevät leikiten.
11 Fazem sair as suas crianças como a um rebanho, e seus filhos andam saltando.
12 He virittävät laulujaan vaskirummun ja kanteleen kaikuessa ja iloitsevat huilun soidessa.
12 Levantam a voz ao som do tamboril e da harpa e alegram-se ao som das flautas.
13 He viettävät päivänsä onnessa, mutta äkkiä heidät säikähytetään alas tuonelaan.
13 Na prosperidade gastam os seus dias e num momento descem à sepultura.
14 Ja kuitenkin he sanoivat Jumalalle: 'Mene pois meidän luotamme, sinun teistäsi emme tahdo tietää.
14 E, todavia, dizem a Deus: Retira-te de nós; porque não desejamos ter conhecimento dos teus caminhos.
15 Mikä on Kaikkivaltias, että häntä palvelisimme? Ja mitä hyötyä meillä on siitä, että häntä rukoilemme?'
15 Quem é o Todo-Poderoso, para que nós o sirvamos? E que nos aproveitará que lhe façamos orações?
16 Katso, heidän onnensa ei ole heidän omassa kädessänsä. Jumalattomain neuvo olkoon minusta kaukana.
16 Vede, porém, que o seu bem não está na mão deles; esteja longe de mim o conselho dos ímpios!
17 Kuinkapa usein jumalattomain lamppu sammuu ja heidät yllättää heidän turmionsa? Kuinkapa usein hän jakelee arpaosat vihassansa?
17 Quantas vezes sucede que se apaga a candeia dos ímpios, e lhes sobrevém a sua destruição? E Deus, na sua ira, lhes reparte dores!
18 Ovatko he niinkuin tuulen vietävät oljet, niinkuin akanat, jotka tuulispää tempaa mukaansa?
18 Porque são como a palha diante do vento, e como a pragana, que arrebata o redemoinho.
19 Jumala muka säästää hänen lapsilleen hänen onnettomuutensa. Kostakoon hän hänelle itselleen, niin että hän sen tuntee.
19 Deus guarda a sua violência para os filhos deles, e aos ímpios dá o pago, para que o conheçam.
20 Nähköön hän perikatonsa omin silmin, juokoon itse Kaikkivaltiaan vihan.
20 Seus olhos veem a sua ruína, e ele bebe do furor do Todo-Poderoso.
21 Sillä mitä hän välittää perheestänsä, jälkeensä jäävistä, kun hänen kuukausiensa luku on täysi!
21 Porque, que prazer teria na sua casa depois de si, cortando-se- lhe o número dos seus meses?
22 Onko opetettava ymmärrystä Jumalalle, hänelle, joka taivaallisetkin tuomitsee?
22 Porventura, a Deus se ensinaria ciência, a ele que julga os excelsos?
23 Toinen kuolee täydessä onnessansa, kaikessa rauhassa ja levossa;
23 Um morre na força da sua plenitude, estando todo quieto e sossegado.
24 hänen astiansa ovat maitoa täynnä, ja hänen luunsa juotetaan ytimellä.
24 Os seus baldes estão cheios de leite, e os seus ossos estão regados de tutanos.
25 Toinen kuolee katkeralla mielellä, saamatta onnea maistaa.
25 E outro morre, ao contrário, na amargura do seu coração, não havendo provado do bem.
26 Yhdessä he panevat maata multaan, ja madot peittävät heidät.
26 Juntamente jazem no pó, e os bichos os cobrem.
27 Katso, minä tunnen teidän ajatuksenne ja juonet, joilla mielitte sortaa minut.
27 Eis que conheço bem os vossos pensamentos; e os maus intentos com que injustamente me fazeis violência.
28 Kun sanotte: 'Missä on nyt mahtimiehen talo, missä maja, jossa jumalattomat asuivat?'
28 Porque direis: Onde está a casa do príncipe e onde a tenda em que morava o ímpio?
29 niin ettekö ole kysyneet maita kulkeneilta? Ette voi kieltää, mitä he ovat todeksi nähneet,
29 Porventura, o não perguntastes aos que passam pelo caminho e não conheceis os seus sinais?
30 että paha säästetään onnettomuuden päivältä, vihan päivältä hänet saatetaan suojaan.
30 Que o mau é preservado para o dia da destruição e arrebatado no dia do furor?
31 Kuka puhuu hänelle vasten kasvoja hänen vaelluksestaan, kuka kostaa hänelle, mitä hän on tehnyt?
31 Quem acusará diante dele o seu caminho? E quem lhe dará o pago do que faz?
32 Hänet saatetaan kalmistoon, ja hänen hautakumpuansa vaalitaan.
32 Finalmente, é levado à sepultura e vigia no túmulo.
33 Kepeät ovat hänelle laakson turpeet. Kaikki ihmiset seuraavat hänen jäljessänsä, niinkuin epälukuiset ovat kulkeneet hänen edellänsä.
33 Os torrões do vale lhe são doces, e ele arrasta após si a todos os homens; e antes dele havia inumeráveis.
34 — ausente —
34 Como, pois, me consolais em vão? Pois nas vossas respostas só há falsidade.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.