Lucas 24
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi hunete mytu'u e'at pe haryporia'in Iesui emiit'in tuwat Iesui syp hap kape. Mana Maria yi Matarena kaipywiat i'ewyte mana Iuana hawyi wẽtup ok mana Maria Iesui potmu'e Tiaku ty i'ewyte irania'in haryporia'in sa'awy'iwuat hewyry Iesui upiaria tuwat ra'yn isyp hap kape mohag hy ikamhig se kahato rakat wywo ipiit pen hamuat Iuteu ywania eko ewy.
1 Sunday maraumanika baibin raiy hibogaigiwas hi’inu’in hibow hin rah yan hitit.
2 Put'ok'i'atu'e hawyi mekewat nu ka'a hap ete isyp hap ete hawyi yt kat i te oken'ypy nu kawiat sa'awy'i ewy toĩne'en itote ma'ato tuwe'okenhyp'ok pe ra'yn ta'atupuẽti Iesui syp hap. Mekewat nu wato tuwemorem yi ka'a oken'ypy pyi topyhu'at.
2 Naatu hin rah yan hitit ana veya kabay gagamin Jesu ana hub awan hiya’afut inu’in hifururuw tit hub awan asir inu’in hi’itin.
3 Mi'i hawyi Iesui emiit'in haryporia kawiat tuwehyt'ok ta'yn wo'osyp hawe mekewat yi ka'a pe hawyi ma'ato Iesui piit yt ta'atupuẽti hin i itote.
3 Basit wanawanan hirun hin, baise Regah Jesu biyan men hitita’urimih.
4 Mi'i hawyi te'eruwanẽtup kahato ipiit weityk hap etiat turan te'eruwemoherep ta'yn i'atupy'asetpe typy ok ihainia atipy kaipywiat sut haria. I'atuesokpe hẽtyhot kahato wywo te'eruwemoherep ta'yn.
4 Nati’imaim hai kasiy ra’at hibat hibinubunibun naniyan meyemeye orot rou’ab hai bonamanamarin auman sisibihimaim himatar hibat.
5 Mi'i hawyi haryporia'in i'atupupi te'eroken'ẽ kahato hawyi yi kape ne'i hewo gen'ẽ pono. Mi'i hawyi wemoherep haria atipy kaipywiaria te'ero'e i'atuepe — Kat pote ieĩne'en hat eweikat wo'osyp hawe map haria py'asetpe apo'i'atu'e Iesui piat.
5 Baibin hai bir ra’at nahimaim yumatah au babe me yan hire, baise orot rou’ab hi’uwih hio, “Kwa aisim orot yawasin isan sabuw murubin hai efanamaim kwanunuwih?
6 Ta'i Iesui yt uwe i meiũpe katupono toĩne'en i ra'yn aikotã i'e hap ewy i'atu'e. Waure'ewei'e apo ra'yn kat som i'e ehepiat eweikupte'en tawa Karireia pe turanuat aikotã Iesui to'e — Mye'ym e'at hawyi arẽtem gu'uro pyi e hap apo'i'atu'e.
6 Iti’imaim boro men kwana’itin, i morobone misir maiye! Galilee imaim bairi kwama’am ana veya tur abisa eo i kwanotanot.
7 Ta'i mio tã i'e hap ewy topyhu'at mesup i'atu'e. Mio tã to'e ehepe — Uito ti Ekywyt koro Uito e. Mi'i hawyi wyti aru irania'in yt nakuaria i ui'auka hamo arepyhu'at aru e. Mi'i hawyi ta'atupehik ta'yn Uito aria'yp posak ete ui'auka hamo e. Mi'i hawyi uiku'uro miit'in ekawiano ma'ato mye'ym e'at uiku'uro sese hawyi areĩne'en i ra'yn gu'uro po pyi e ti ra'yn kue Iesui ehepe yi Karireia pe turan i'atu'e atipy kaipywiaria Iesui emiit'in haryporia'in kawiat pe.
7 ‘Orot Natun i boro hinab sabuw kakafih umahimaim hinayai, hina’onaf, naatu veya tounu ufunamaim morobone nayawas maiye.’”
8 Mi'i hawyi haryporia'in te'eruwewanẽtup sa'awy'iwuat Iesui e hap kape hawyi tuwenõ'ẽ ra'yn isyp hap kaipyi.
8 Imaibo baibin ana tur eo nuhih taseb hinot.
9 Mi'i hawyi te'era'aipok Iesui potmu'eria kape 11 ok takaria kape i'ewyte irania'in Iesui emiit'in me hawyi put'ok'i'atu'e hawyi te'era'akasa hap ta'atuhenoi — Iesui ti toĩne'en i ra'yn an tuwẽtem na'yn gu'uro pyi ti an i'atu'e.
9 Naatu rahane himatabir maiye hina bar hitit. Sawar abisa’awat hi’i’itah ana bai’ufununayah nah 11 naatu bai’ufununayah afa nati baremaim hima’am auman hai tur hi’owen.
10 — Pywo Iesui toĩne'en i'atu'e mana Maria yi Matarena kaipywiat i'ewyte mana Iuana hawyi wẽtup ok mana Maria Iesui potmu'e Tiaku ty i'ewyte irania'in haryporia'in sa'awy'iwuat haria Iesui syp hap akasa haria. Mi'iria ti te'era'aipok hawyi ta'atuhenoi yne ra'yn Iesui potmu'eria pe — Aipotypot toĩne'en i ra'yn i'atu'e.
10 Baibin iyabowat sawar hi’itah hina Jesu ana tur abarayah hai tur hio’owen wabih i Mary Magdalin, Joanna naatu Mary, James hinah naatu baibin afa auman.
11 Mi'i hawyi ipotmu'eria pe haryporia'in henoi yne yne atipy piaria e hap ko'i hawyi — Heso kahato mana'in i'atu'e haryporia'in me. Yt ta'atumohey hin i.
11 Baise Jesu ana tur abarayah baibin hio men hitumatum, anayabin hai tur hinonowar naniyan i tamim tao kwanekwan na’atube.
12 Ma'ato Peteru tikuap hawyi meremo teput ra'yn Iesui syp hap kape teha'at hamo. Put'okto'e hawyi i'ywyt'okpypuo teha'at. Teha'at hawyi Iesui suwy hap sokpe yn toipuẽti itote. Mi'i hawyi ta'aipok ta'yn to'yat kape ma'ato tuwanẽtup kahato ta'akasa hap ko'i etiat.
12 Baise Peter misir nunuw in rah yan tit, hub wanawanan kwaf nuwariy faifuwawat hi’inu’in itah, basit abisa mamatar isan erebainotanot auman matabir in.
13 I'ewyte mekewat mytu'u e'at pe tuwat ra'yn typy ok Iesui potmu'eria tawa hit Emau kape tawa wato Ierusarẽi kaipyi. Tawa hit Emau yt pya hin i Ierusarẽi pyi. Wãtym'i hap kaipyi wãtym hap kape hap ewy wahewyry mu'ap upi hap ewy ta'atuhewyry.
13 Nati veya ta’imon Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab Jerusalemane hin bar merar ta wabin Emmaus imaim hitit. Jerusalem in Emmaus titit ana fofonin i 11 kilometres na’atube.
14 Mi'iria to'oehay kahato to'ope yne ta'atu'akasa hap Iesui ku'uro hap ete ta'atuehay mu'ap upi.
14 Baise iti orot rou’ab efamaim sawar abisa’awat himamatar isah hairi hio hidudur hinan ana veya,
15 Mi'i turan Iesui put'ok'e i'atuwywo tewyry hamo.
15 Jesu ufuhine natit botanih bairi hita’imon hiremor hin.
16 Ma'ato yt ta'atukuap i uwe sese Iesui hap. Te'era'akasa ra'yn wen ma'ato yt ta'atukuap i sese uwe Iesui katupono Tupana tunug i'atueha yt hãpyk i.
16 Naatu bairi hinan i hi’itin baise men kafa’imo hi’inan.
17 Mi'i hawyi Iesui to'e i'atuepe — Kat ewei'e ehehay eiwo'ope eikohyewyry hap upi uhyt'i'in e. Mio tã apo'e hawyi te'eropyhu'at mu'ap tote yt kat i i'atuete ta'atuwepit hap wywo.
17 Jesu ibatiyih, “Kwa abisa isan tura airi kwaidudur auman kwanan?” Naatu orot rou’ab hinutanub yah rererey yen hibat.
18 Mi'i hawyi wẽtup ok ihainia mehĩ Keupa apo'e Iesui pe — En ni Ierusarẽi miat ieĩne'en porap i hat apo'e. Yt etikuap i te apo aikotã tokosap itote e'ihot'ok e. Yt ikuap hat apo en e.
18 Orot ta wabin Cleopas ibatiy eo, “Jerusalem wanawanan o akisimo nanawan orot, imih sawar abisa fai fur wanawanan mamatar o men iso’obamih?”
19 Mio tã to'e hawyi Iesui apo'e — Aikotã som tokosap itote e. Mi'i hawyi toiwesat — Sa'ag kahato ta'atunug na'yn itote wẽtup ok ete mekewat Iesui ete mekewat tawa hit Nasare kaipywiat hat ete e. Ta'i Tupana ehay enoi hat kahato Mi'i Miit Iesui e. Pywo pe ti iminug ko'i iwato kahato tutunug yt uwe minug ewywuat i e. Waku kahato tutunug i'ewyte ihay se kahato rakat toĩne'en Mekewat Miit Iesui i'atu'e. Ta'i Mekewat Miit Wakuat kahato wo toĩne'en Tupana wanẽtup hawe i'ewyte miit'in wanẽtup hawe i'atu'e.
19 Jesu ibatiyih, “Sawar abistan?”
20 Miit'in powyro rakat pytkai ahepa'i koro ko'i i'ewyte ai'akagnia ima'at kahato rakaria wo tukupte'en hawyi ta'atupag Iesui morekuaria ahewanĩkaptia po pe ra'yn i'auka hamo e. — Ewei'auka ro Mi'i Miit i'atu'e. Mi'i hawyi i'atumiky'esat ewy ta'atunug sa'ag ne'i Iesui ete i'atu'e. Mi'i hawyi ta'atuesurara'in tipehik pereku wo aria'yp posak ete hawyi iku'uro ra'yn i'atu'e.
20 Baise aki ai firis ukwarih naatu bonawiyenayah orot ukwarih hibai Roman gawan hitin, morobomih eo ibasit naatu hibai hin hi’onaf morob.
21 — Ta'i ai'ywania Isareu ywania wanĩkaptia po pywiat ehakyera'at hat Mi'i Miit Iesui urutuwanẽtup sa'awy'i ma'ato mio iku'uro ra'yn pote aikotã aru i'atu'e. Mi'i hawyi koitywy mye'ym e'at tokosap ta'yn iku'uro hawyi i'atu'e.
21 Aki anotanot iti orot boro Israel sabuw baiyawasih arouw nuhifot ama’am, baise iti orot hirab momorob i veya boun tounu sawar.
22 Irania'in haryporia'in Iesui emiit'in uruwywuaria urumõgyt kahato katupono mesup ti hunete tuwat Iesui syp hap kape hawyi ta'atukat ipiit itote ipen hamuat wen ma'ato yt kat i ipiit ta'atupuẽti itote.
22 Naatu baibin afa aki ai kou’ayomaim boun maraumanika hin rah yan hititit biyan hiboyouw
23 Mi'i hawyi te'era'aipok uruewawi hawyi mio tã i'atu'e uruepe — Mesup ta'yn urumu'etu hap ewy itote turan tuwemoherep ta'yn atipy kaipywiaria uruewawi i'atu'e haryporia'in te'era'aipok hawyi i'atu'e.
23 naatu himatabir hina hio, ‘Aki tounamatar ai’itih, naatu tounamatar ai tur hi’owen Jesu i morobone misir maiye.’ Iti na’at hio aki aoror sa’iri ai kasiy ra’at.
24 Mi'i hawyi irania'in uruto tuwat ra'yn haryporia'in mienoi kuap hamo sio pywo sio yt kuap hamo. Mi'i hawyi Iesui syp hap te'era'akasa haryporia'in mienoi ewywuat ta'atupuẽti itote wen ma'ato Iesui piit sese yt ta'atupuẽti hin i i'atu'e Iesui pe yt ikuap i te turan.
24 Basit ai kou’ayomaim sabuw afa hin rah yan hit abisa baibin hio hinowar na’atube hi’itah, baise Jesu men hi’itinimih.”
25 Mi'i hawyi Iesui to'e i'atuepe — Are pãi kat poteĩ yt eweimohey i te sa'awy'iwuat Tupana ehay enoi haria miwan miat e hap ko'i apo'e.
25 Imaibo Jesu iuwih eo, “Kwa i kwabikoko’aw, aisim dinab oro’orot abisa hio hikikirum men fudir rerekab kwabitumatumamih!
26 Ta'i sa'awy'iwuaria Tupana ehay wan haria ta'atuhenoi kahato Mi'i Miit ete e. Mio tã i'atu'e sa'awy'i — Tupana Mipo'oro Ahehakyera'at toho'opot kahato aru miit'in po wo hawyi miit'in mi'auka wo topyhu'at hawyi tuwẽtem gu'uro pyi hawyi ta'aipok atipy kape i ra'yn e kahato sa'awy'i Tupana ehay moherep haria ta'atumiwan me e. Mi'i Tupana e hap ewy toĩne'en mesup ta'yn. Tupana Mimoieĩne'en toĩne'en mesup katupono Tupana Mimõtypot no toĩne'en Mi'i Miit wuat'i e'at pe e.
26 Keriso iti sawar etei isah ni’akir biyan nababan saise ana aiwob maramaim narun nabi’aiwob isan men kwaso’ob?”
27 Mi'i hawyi Tupana ehay moherep hat akag Musei tiwan kahato Tupana Mipo'oro Wuat'i Miit'in Ehakyera'at hanuat ete e Iesui tuwepiat mu'ap tote.
27 Imaibo Jesu taiyuwin isan aneika Moses ana Buk kikirum imaim busuruf idudur rena God ana dinab oro’orot hai Buk hikikirum imaim tit.
28 Mi'i hawyi tuwat i tawa hit Emau kape hawyi yt pya i tawa hit Emau kai hawyi Iesui to'e i'atu'e pe — Pyno meiũran irane uhyt'i'in e.
28 Naatu bar merar hinuh hinanamaim hititit auman, Jesu bar merar ta namihibe iwa’an hi’itin.
29 Ma'ato — Yt Mehĩ eropyhu'at ro mesuwe uruwywo katupono wãtym na'yn i'atu'e Iesui pe. Mi'i tupono topyhu'at topotmu'eria wywo ma'ato yt ta'atukuap hin i te uwe hap.
29 Baise hi’otan hio, “Veya sawar naatu mar efof imih tarun bairit ta’in.” Iti na’at hio itin, basit bairi inumih hirun.
30 Mi'i hawyi Iesui tenuk i'atuwywo turan man teneg totat hawyi — Waku e Tupana pe hawyi toipik aikotã sa'awy'iwuat ewy hawyi tutum na'yn i'atuepe.
30 Bay aa isan Jesu bairi himare, eof rafiy bai God ana merar yi sawar imasib itih.
31 Toipik mekewat man teneg topo wywo sa'awy'i ewy hawyi meremo ta'atukuap ta'yn uwe hap hawyi Tupana tomog na'yn yt i'atueha pytig i hap ewy hawyi meremo ta'atukuap Iesui itote hawyi tuweityk ta'yn i'atupy'asetpyi Iesui.
31 Imaibo hairi matah to iwa’an hi’inan, baise marta’imon na’am sa’iwa’an.
32 Mi'i hawyi te'ero'e to'ope — Pywo pe ti rat Ai'akag Iesui tuwẽtem na'yn gu'uro pyi hawyi ihay ra'yn ikahu kahato aiwywo i'atu'e. Ta'i ihay aria ewy aipy'a pe toĩne'en mu'ap upi ihay aiwywo turan i'atu'e.
32 Hairi himisir hio, “Efamaim tanan Buk Atamaninamaim bidudur dogorot ahayabe yiy naniyan itatam?”
33 Mi'i hawyi meremo te'era'aipok ta'yn irania'in Iesui mohey haria kape tawa wato Ierusarẽi kapiaria enoi hamo. Put'ok'i'atu'e itote hawyi ta'atupuẽti ra'yn mekewat 11 ok takaria irania'in ipotmu'eria wywo.
33 Basit himisir himatabir maiye hin Jerusalem hitit, nati’imaim bai’ufununayah nah 11 naatu afa auman hiru’ay hima’am hi’itih,
34 Put'ok'i'atu'e hawyi — Pywo pe ti rat tuwẽtem na'yn Aika'iwat Iesui katupono tuwemoherep ta'yn mesup Simãu me i'ewyte uhepe e.
34 hai tur hi’owen hio, “Tur anababatun Regah i morobone misir maiye Simon isan irerereb.
35 — Mesup ta'yn mu'ap upiat Iesui tuwemoherep uruepe i'atu'e. Mi'i hawyi urutenuk hap turan toipik aheman aikotã Iesui tipik man sa'awy'iwuat man imipik hap ewy hawyi uruikuap ta'yn uwe Iesui i'atu'e.
35 Orot rou’ab efamaim abisa mamatar naatu mi’itube rafiy imasib bitih ana veya’amaim matah to iwa’an hi’i’inan etei hidudur turahinah hinowar.
36 Mio tã ta'atuhenoi turan tuwemoherep ta'yn Aika'iwat Sese IESUI i'atupy'asetpe. Mi'i hawyi to'e topotmu'eria pe — Tupana eimowepit uiwyria'in e.
36 Orot rou’ab iti na’atube hima hio hinonowar auman naniyan meyemeye Regah nah yan foun matar bat iuwih eo, “Tufuw isa nama.”
37 Mi'i hawyi ma'ato — Miit ehog i'atu'e ta'atuwanẽtup hawe te'eroken'ẽ kahato hawyi Iesui pupi.
37 Etei hi’oror, hai bir ra’at, hinotanot i yoyom mowan itinin hirouw.
38 Mi'i hawyi apo'e — Kat poteĩ eweiwanẽtup kahato kowo'i kowo'i eipy'a pe yt kat i eiwepit hap wywo e. Kat poteĩ tig yt eweimohey i te uheĩne'en gu'uro pyi hap e.
38 Baise Jesu iuwih eo, “Aisim kwabirubir naatu aisim a not boro’ika tekakasiy?
39 Pyno uimohey ro e. Eiweponug no uipiit ete uipiit suk hap ko'i ete sio Uito sio yt kuap hamo e. Uito rat eweha'at ro yt miit ehog hin i Uito katupono uikag ko'i wywo uipiit pu'i wywo areĩne'en e topotmu'eria pe.
39 Au umau kwa’itah, naatu biyau kwabutubun finimu au rakit naniyan kwatatam, saise kwanaso’ob iti i anababatun ayu, anayabin yoyom i aurih finimih en.”
40 Mio tã to'e hawyi toimoherep ta'yn topo suk hap ka'a ko'i topy suk hap ka'a ko'i hawyi — Uito ti rat uimohey ro eipe e.
40 Iti ra’at eo sawar basit an uman i’obaiyih hi’itan.
41 Ma'ato niatpo kahato imohey hamuat ipotmu'eria. Te'eruwanẽtup kahato itote i'ewyte i'atuwepit kahato ra'yn. Mi'i hawyi Iesui apo'e i'atuepe yt ta'atumohey i pote — Toĩne'en apo meiũpe eimi'u uiwyria'in e.
41 Baise men kafa’imo hitumatumamih, hai kawasa ra’at hikasiy auman, basit Jesu ibatiyih, “Kwa bay urey ta kwayai inu’in?”
42 Mi'i hawyi pira iwyp takat ta'atupuẽti hawyi ta'atuium na'yn Iesui pe.
42 Siy baibitab finimin reban hibai hitin
43 Mi'i hawyi Iesui tu'u ra'yn topotmu'eria ehamo miit Uito hap moherep hamo.
43 naatu nahimaim bat eaan hi’itin.
44 Tutu'u hawyi po'og Iesui to'e temiit'in me — Sa'awy'i areĩne'en eipy'asetpiat turan ahenoi kahato ehepe aikotã aru topyhu'at uhete hap. Mesup e'at pe ahenoi teran aha'ase'i Musei miwan kaipyi Tupana ehay enoi haria miwan kaipyi yne uhetiat e. I'ewyte morekuat Tawi wepy hap miwan kaipyi uhetiat yne atimoherep teran yne uhetiat e. Koitywy topyhu'at ra'yn yne i'atumienoi yianmiat uhetiat hap ewy e.
44 Imaibo hai tur eowen eo, “Ayu i sawar iti isah bairit tama’ama ana veya a tur aowen. Sawar abisa ayu isau mataramih Moses ana Bukamaim, dinab hai Bukamaim na’atube Psalms imaim hio hikikirum hina hiturobe.”
45 Mi'i hawyi heremo yn na'yn i'atuwanẽtup hawe Tupana ehay Iesui tunug. Mi'i hawyi ta'atukuap kahato ra'yn miwan sa'awy'iwuat kai Iesui etiat hap hawyi heremo ra'yn i'atuepy'a pe yne Iesui ete.
45 Imaibo hai not botawiy Buk Atamaninamaim abisa isan hio hikikirum naniyan hibai.
46 Mi'i hawyi Iesui to'e i — Ta'i miwan sa'awy'iwuat Tupana mimoherep tohenoi kahato uhetiat aho'opot hap etiat uiku'uro hawyi mye'ym e'at uiku'uro ra'yn hawyi areĩne'en i hap e Tupana miwan me sa'awy'iwuat pe e.
46 Naatu iuwih eo, “Abisa hio hikikirum anayabin i iti, Keriso i ni’akir biyan nababan namorob, naatu veya tounu ufunamaim boro nayawas maiye namisir.
47 Ta'i yianme Tupana henoi kahato uhetiat tehay wan haria po wo aikotã aru ta'atuhenoi kahato tesaika hap wywo torania ywania pe aikotã waku miit'in te'eruwemorem Tupana kape i'atuminug sa'ag hap ko'i kaipyi uhet upi hap tohenoi miwan me e Iesui. Miit'in te'eruwemorem Tupana kape uhet upi hawyi waure wo Tupana toĩne'en i'atuminug sa'ag hap ko'i ete e kahato yne mekewat Tupana ehay miwan me. Waku tawa Ierusarẽi me toha'awynug na'yn mesuwat sehay wakuat hawyi waku yne ywania kape ta'atuhenoi Uha'yru ete e Tupana miwan me e.
47 Saise i wabinamaim ya baikitabir naatu notawiyen ana tur Jerusalemamaim an hinayai hinabinan hinatit hinan tafaram tutufin etei hinanowar.
48 — Pyno eipe ti eweikuap ta'yn uheĩne'en gu'uro pyi hap uhowawi ewei'akasa hawyi e.
48 Imih kwa abisa matamaim kwa’i’itin i kwanakubuna sabuw etei hai tur kwana’owen hinanowar.
49 Pyno Tupana miky'esat ewy atum ehepe Tupana Pã'ãu eimoesaika hamuat e. Ma'ato waku meiũpe tawa Ierusarẽi me eweikupte'en hawyi meiũran areto hawyi atum aru ehepe Tupana Pã'ãu eimoesaika kahato uipotpap nug hamuat hap e. Pyno waku mesuwe tawa Ierusarẽi me eweikupte'en Tupana Pã'ãu ut hap e'at ekatup hamuat e topotmu'eria pe Iesui.
49 Jerusalemamaim kwanama ayu Tamai abisa baitimih eo’omatani marane aniyafar nare a fair kwanab.”
50 Mi'i hawyi Iesui tioto ra'yn topotmu'eria tawa wato Ierusarẽi myi tawa hit Petania kape. Mi'i tote ipo ko'i ywaiti pe tutunug hawyi — Tupana etipowyro uimohey haria wuat'i e'at pe eti'atupoityro mi'iria ahẽtup e.
50 Imaibo nawiyih bairi Jerusalem hihamiy hitit hin Bethany hitit, nati’imaim uman bora’ah isah yoyoban igegewasinih.
51 Mi'i to'e Tupana pe turan Iesui ta'am na'yn atipy kape.
51 Bigegewasinih auman ihamiyih earura’ah yen in mar wanawanan run.
52 Mi'i hawyi ta'atumõtypot kahato itote Tupana hawyi te'era'aipok ta'yn tawa wato Ierusarẽi kape i'atuwepit sakpo hap wywo.
52 Hibora’ara’ah yasisir yah awan karatan auman himatabir maiye hin Jerusalem hitit.
53 Put'ok'i'atu'e hawyi te'eropyhu'at Tupana mõtypot yat hawe hawyi — Waku kahato En Tupana ta'atu'e itote at ka'ap.
53 Nati’imaim mar etei hin Tafaror Baremaim God ana merar hiyiy naatu hibobora’ara’ah.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.