João 7
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui hewyry ra'yn yi Karireia puo. Yt hewyry teran i yi Iuteu puo katupono yi Iuteu piaria i'auka teran.
1 Nati ufunamaim Jesu Galilee wanawanan run titit remor in, men kok au Judea tan anayabin Jew hai ukwarih hima hikakaif hitarab tamorob isan.
2 Mekewat e'at pe tuwat ra'yn miit'in yne tawa kaipyi Ierusarẽi kape yi Iuteu kape tuwat tuwat ienuk hap wato nug hamo. Mi'i tote te'eruwe'ywypyi'anug ienuk hamo.
2 Baise Jew sabuw Yagama Sis ana hiyuw aa ana veya i nabiyubin,
3 Mi'i pote Iesui ywyt'in sese te'ero'e tope — Urueyke'et i'atu'e miit'in sem tukupte'en tawa wato Ierusarẽi me mi'i pote erẽtem no meiũpepyi yi Karireia pyi hawyi ereto ro yi Iuteu kape i'atu'e. Mi'i hawyi itote eremoherep epotmu'eria kape emisepap ko'i etunug no itote wuat'i ehamo i'atu'e.
3 Imih Jesu taitin hi’o, “O boro efan iti inihamiy naatu inan Judea inatit, saise a bai’ufununayah bowabow gewasih abistan kusisinaf hina’itin.
4 Yt naku i mig'i wo ne'i etunug emisepap ko'i ahetama hit puo. Waku po'og wuat'i ehamo wuat'i akasa hamo etimoherep uwe En hap kuap hamo i'atu'e Iesui ty mẽpyt'in.
4 Anayabin orot yait sabuw etei su’ubin isan boro men wa’iwa’iramaim nabowamih. Baise bebeyanamaim nabow hina’itin. Imih a bowabow bebeyanamaim inabow tafaram tutufin etei ini’obaiyih hina’itin.”
5 Iywyt'in ta'atuwekyry'i hap yt imohey i haype.
5 I taiyuwin taitin men hitumitum, imih iti tur hi’o.
6 Mi'i hawyi toi'atuwesat — Uheywyt'in e yt naku i mesup areto Ierusarẽi kape e. Mesup yt put'ok'e i te uhe'at mi'i tã nug hamo uheywyt'in e. Yt naku i mio areto Ierusarẽi kape e ma'ato waku eweiwat tawa Ierusarẽi kape yne e'at pe eimiky'esat ewy e.
6 Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu au veya i men na tit, baise kwa a veya i mar etei bobotawiyen inu’in.
7 Ta'i miit'in yt uwe i ipy'ahak ehete e ma'ato uhete miit'in yt i'atuwese kahato i katupono ahenoi henoi i'atuepe i'atuminug sa'ag ko'i e. Mesuwat rotiat ko'i eiky'e haria ti ma'ato Uito yt uiky'e hin i e katupono yt haku i nug haria are'e i'atuepe pote.
7 Sabuw kwa boro men hinifutuwi, baise ayu boro hinifutuwu, anayabin ayu mar etei sabuw hai kakafih ao’orerereb.
8 Pyno waku eweiwat ro ienuk hap kape ma'ato Uito yt areto i te yt naku i koran areto uheywyt'in katupono yt uhe'at i pote e to'ywyt'in me.
8 Hiyuw isan kwa akis kwanan ayu men bairit tanan, anayabin ayu au veya anababatun i men na tit.”
9 Mio tã e hawyi topyhu'at yi Karireia pe Iesui ma'ato iywyt'in tuwat ienuk wato hap kape.
9 Iti na’atube eo, i Galilee wanawananamaim ma.
10 Tuwat yne hawyi meiũran i'ewyte toto Iesui yt uwe mikuap mo i toto.
10 Taitin hiyuw isan hiyen hinan, i auman ufuh yen in, men bebeyanamaim in baise i wa’iwa’iramaim in.
11 Mi'i hawyi itote ienuk haria tikat at Iesui aikope toĩne'en hap ma'ato yt uwe i ipuẽti. Mi'i hawyi apoi'atu'e to'ope — Aikope som toĩne'en i'atu'e.
11 Nati hiyuw wanawanan Jew hai ukwarih Jesu isan hinuwet sabuw hibabatiyih, “Iti orot menamaim ema’am?”
12 Mi'i haype te'eruwanẽtup ko'i ko'i kahato tuete. Irania'in — Yt naku i Iesui i'atu'e aima'at reran tehay wo i'atu'e. Irania'in Iesui waku i'atu'e.
12 Sabuw wanawanahimaim baitarsibesib busuruf ra’at. Sabuw afa hi’o, “I orot gewasin,” afa hi’o, “Aiyabin i sabuw ebifufuwih?”
13 Ma'ato — Atimohey uito Iesui yt i'atu'e i wuat'i ehamo katupono i'atu'akagnia pupi te'eroken'ẽ.
13 Baise men yait ta boro fanan aumetawat isan hitao, anayabin Jew ukwarih isah hibir.
14 Ienuk hap posasat pe put'ok'e Iesui tawa Ierusarẽi me. Mi'i hawyi toto Tupana mõtypot yat wato kape. Mi'i tote toi'atumu'e kahato.
14 Hiyuw hi’aa na biyanfoun, Jesu na Tafaror Bar run naatu bai’obaiyen busuruf.
15 Mi'i pote Iuteuria te'eruwanẽtup kahato — Iesui iwe'eg kahato i'atu'e. Toikuap kahato miwan yne yne Tupana e hap i'atu'e. Uwe saĩke imu'e wo'omu'e haria mikuap yne ko'i i'atu'e. Teke apo sa'awy'i aiwemu'e hawe i'atu'e katupono toikuap yne aimikuap ko'i i'atu'e.
15 Jew hai ukwarih hifofofor men kafai ta naatu hi’o, “Iti orot menamaim kirum iti so’ob bai?”
16 Mio tã i'atu'e hawyi Iesui ti'atuwesat — Uimienoi yt uiat i e. Tupana uipo'oro hat uimu'e hat e.
16 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Bai’obaiyen ayu abi’obaiyi i men ayu nowau, baise God ayu biyafaru i nowan.
17 Ewetunug no Tupana ehay upi imiky'esat ewy ewetunug pote ti aru meremo eweikuap uimienoi meremo — Pywo rasig tohenoi Tupana ehay ewei'e. Yt tuwehay pyi hin i aimu'e ewei'e uhepe ewehã'ãg Tupana miky'esat nug hawyi e Iesui.
17 O Yait ta God anakok kusisinaf boro inaso’ob ayu au bai’obaiyen i Godane enan, ai ayu taiyuwu au fairamaim ao’o.
18 Irania'in aimu'e haria ta'atuky'esat kahato — Waku kahato en urumu'e hat e hap miit'in kaipyi ta'atuky'esat ma'ato yt mi'i tã i Uito woroho'omu'e katupono Tupana mõtypot hap yn uiwanẽtup hawe woroho'omu'e. Tupana mõtypot reran hat ihay hãpyk kahato rakat yt heso hi rakat i e. Mi'i hat ewy areĩne'en. Mi'i kupitu woroho'omu'e pote yt kat i sa'ag uiwanẽtup hawe. — Waku En e Tupana uhepe e.
18 Yait taiyuwin ana fairamaim eo’o, i taiyuwin ana gewasin bain isan enunuwih, baise orot yait God ayu iyafaru anan ana gewasin enunuwih nati orot i turobe, i wanawananamaim men baifuwen ema’am.
19 Sa'awy'i ti aha'ase'i Musei ainãpin tomiwan me ma'ato ti yt ewetunug i eipe imiky'esat ewy. Mi'i pote ui'auka teran ne'i eipe e ma'ato wãi erepot'auka i tei'o e Musei e Iesui.
19 Moses ofafar kwa it ai en? Aisim ofafafar men kwabi’ufunun naatu ayu rabu morobomih kwabiwa’an?”
20 Mio tã e hawyi te'ero'e — Eeso kahato yt uwe i e'auka teran hat i'atu'e. Ahiag ni epiit pe i'atu'e Iesui pe.
20 Sabuw hiya’afut hi’o, “O wanawan i demon tema’am. Yait o asabunimih ebiwa’an?”
21 Ma'ato Iesui ti'atuwesat — Ha'awyte ti atunug wẽtup wakuap yt motpap i hap e'at pe pote ti eipy'ahak kahato uhete atimoehãite yt ipoĩ'ãm kuap i rakat Tupana mõtypot hap e'at pe pote e.
21 Jesu iya’afutih eo, “Ayu ina’inan ta’imon asinaf kwa’itin naatu kwaifofor men kafaita.
22 Ma'ato eipe i'ewyte eipotpap mekewat e'at pe e. Pywo ti rat eimẽpyt tuwemoherep hawyi toĩne'en 8 e'at hawyi ewei'ahit sokpe tek ta'yn yne e'at pe aha'ase'i Musei mienoi ewy e. Yt Musei mienoi yn i ma'ato sa'awy'itewuaria ai'ywania ti mi'i tã te inug 8 e'at toĩne'en hawyi ta'atunug na'yn wuat'i e'at pe yt aipotpap i hap e'at pe sio yt ta'atunug mi'i tã ta'atusa'yru toĩne'en 8 e'at hawyi ta'atupotpap.
22 Moses uwi natunat oro’orot Baiyariri hai veya’amaim hai ar, mo’oh kwa’afuw, nati i men Mosesine na, nati i kwa a’agir wabih gagamihine na. Imih kwa kek oro’orot hai ar mo’oh kwa’a’afuw.
23 Are pãi mi'i pytkai ma'ato ti uhete yt eiwese i mekewat e'at piat sehãite hap nug uhepiat pote. Yt naku i eipy'ahak uhete mekewat e'at piat wẽtup ok miit moehãite uhepiat pote e Iesui.
23 Kwa Baiyarir ana veya’amaim kek orot ana ar mo’on kwana’a’afuw nati Moses ana ofafar i men kwa’a’astu’ub, aisimamih ayu Baiyarir Ana Veya orot biyan tutufin abiyawas isan kwa ya esoso’ar?
24 Ewei'ywyk kahato eiwanẽtup hap uhetiat e. Yt iũte'en nei'o uiwesat eipe e. Waku ti eiwanẽtup ete mi'i rokirẽ ewei'e hãpyk uhepe uwe Uito hap ete e. En yt naku i yt ewei'e tei'o uhepe iũte'en eipe e tewanĩkaptia pe.
24 Men ufun ana’itininamaim sabuw kwanibabatiyih, baise a baibabatiyen i turobe’emaim kwanibatiyih.”
25 Mi'i pote mekewat tawa Ierusarẽi miaria irania'in te'ero'e to'ope — Iesui ti Iuteuria akag mi'auka teran ma'ato ti topotmu'e kahato te i'atupy'asetpe i'atu'e.
25 Nati isan Jerusalem sabuw afa hibusuruf hibatebat hi’o, “Orotoban iti i boun rabin morobomih ana ef tenunuwet?
26 Kat poteĩ ai'akagnia yt tipyhyp i i'atu'e. Mio apo ta'atumohey ra'yn Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat Iesui i'atu'e ra'yn apo mio i'atu'e. Kat poteĩ yt ta'atuewãi i i'atu'e.
26 Kwa’itin iban iti bebeyanamaim eo’o, naatu i men tur ta isan te’eo’omih. Kwa kwanotanot sabuw ukwarihiban hiso’ob gewas iti orot i turobe Rourubinen?
27 Ta'i yt uwe i raso ikuap aiũwat tawa aiũwat yi kaipywiat tut hamuat Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat i'atu'e. Ta'i iũte'en ne'i hamuat wyti tuwemoherep i'atu'e ma'ato mekewat Iesui ti watikuap kahato ra'yn aiũwat tawa pe tuwemotag mi'i tupono ti Iesui ti yt Tupana Mipo'oro i te i'atu'e.
27 Baise iti orot menane nan i aki aso’ob; Rourubinen nanan anamaramaim boro men yait ta naso’ob i menane na.”
28 Mi'i hawyi Iesui to'e haty wo — Uikuap eipe wen ma'ato yt uikuap hat i yt heremo kahato i e. Aikope pywiat Uito hap eweikuap sa'ag ne'i e. Yt uiwehay pyi i ti ariot ehowawi. Ta'i Pywuat hat sese wyti uipo'oro ehowawi ma'ato Mi'i hat uipo'oro hat yt eweikuap hin i are e.
28 Imaibo Jesu Tafaror bar wanawanan ma bi’obaibiyih fanan aumetawat na’in eo, “Turobe ayu kwa kwaso’ob, naatu menane anan kwa kwaso’ob? Ayu iti anan i men taiyuwu au kok ana, baise turobe ana God ayu iyunu ana. Nati orot kwa men kwaso’ob
29 Ma'ato Uito atikuap kahato Uipo'oro hat katupono ikaipyi ariot e Iesui tehay pirik wo.
29 ayu asu’ub, anayabin ayu ine ana naatu i iyunu ana.”
30 Mio tã e pote Iuteuria akagnia tipyhik teran na'yn ma'ato yt iku'uro hap e'at i te pote yt ta'apyhik kuap i te.
30 Nati’imaim sabuw bain fatuminamih hiwa’an, baise men yait ta biyan butubun, anayabin ana veya i men natit.
31 Ma'ato typy'i irania'in te'ero'e to'ope — Sio Tupana Mipo'oro ahehakyera'at hamuat meiẽ katupono Tupana misepap ewy ra'yn tutunug mesuwe i'atu'e. Mio tã ta'atu'e hawyi ta'atumohey ra'yn.
31 Baise rou’ay gagamin wanawanan sabuw moumurin maiyow hitumitum naatu hi’o, “Rourubinen nanan ina’inan fairih moumurihika nasinaf iti orot boro nanatabir.”
32 Mi'i hawyi Tupana mohey haria akag ko'i i'ewyte pa'i kororia tikuap ta'yn irania'in miat Iesui Tupana Mipo'oro e hap. Mi'i pote ta'atupo'oro ipyhik hamo.
32 Rou’ay wanawanan Jesu sawar sisinaf isan hibitarsibesib Pharisee hinowar. Basit firis gagagamih naatu Pharisee Tafaror Bar ma’utayah hiyafarih hin Jesu bain fatuminamih.
33 Mi'i hawyi Iesui to'e miit'in me — Areĩne'en porap'i yn na'yn eiwywo katupono areto irane ra'yn Uipo'oro hat kape e.
33 Imih Jesu eo, “Ayu boro men manin bairit tanama, naatu anamatabir maiye anan yait iyunu anan biyan anatit.
34 Mi'i hawyi ti aru uikat eipe wen ma'ato ti aru yt uipuẽti i ra'yn eipe e. Aikowo Uito hap kape yt eweiwat kuap i e Iesui.
34 Kwa boro ayu kwananuwuhu, baise boro men kwanatita’uru, naatu ayu menamaim anama’am, kwa boro men kwanan.”
35 Mio tã e pote te'ero'e to'ope — Aikowo irane som pyno toto yt aimikuap mo i. Wẽtup ywania tawa ko'i kape topopy irane i'atumu'e hamo sio topopy irania'in ywania etawa piaria ai'ywania mu'e hamo i'atu'e Iuteuria.
35 Jew sabuw taiyuwih hima hi’o, “Iti orot boro menamaim nan nama naatu it men karam tanatita’ur? Ai i boro nan Greek wanawanah ata sabuw hitagey nanabin tema’am imaim nama ni’obaibiyih?
36 Kat to'e hawe — Uikat wyti aru eipe ma'ato ti aru yt uipuẽti i ra'yn eipe e i'ewyte — Yt eweiwat kuap i aikowo aikowo Uito hap kape e ahepe i'atu'e. Katupono som mio tã e i'atu'e to'ope.
36 Kwa boro ayu isou kwananuwet baise boro men kwanatita’uru naatu ayu menamaim anama’am kwa boro men kwanan? Iti tur eo’o anayabin i abisa?”
37 Mi'i hawyi ienuk hap ywopope e'at ikahuro hamo mekewat po'og iwato hap e'at pe Iesui ipoĩ'ãm i'atupy'asetpe hawyi haty wo to'e i'atuepe — Uwe uwe te'y'utui mi'i haria eweiwat ro uhowawi eiwe'y'u hamo e.
37 Hiyuw gagamin hi’aa sasawar ana yomanin, Jesu misir naatu fanan aumetawat na’in eo, “Yait ta sikan namamamah, kwanihamiy nan ayu biyau harew natom!
38 Pywo ti rat uimohey haria ti aru Tupana Pã'ãu eiam kahato te'eropyhu'at are mi'i hawyi ta'atukuap kahato Tupana are. Aikotã y'y tuwẽtem yrasa sese pyi at ka'ap miit'in te'y'utui hap monik hamuat mi'i hap ewy topyhu'at uimohey haria are aikotã to'e sa'awy'i — Uimohey haria py'a pyi aru tuwẽtem wẽtem wuat'i e'at piat y'y ewywuat i'atumoieĩne'en hamuat e miwan me.
38 Yait ayu inabitutumu na’at kuna biyau harew kutom. Buk Atamaninamaim eo na’atube ‘Harew yawasin boro o wanawananamaim nanunuw.’”
39 Mekewat e'at pe yt kat i Tupana Pã'ãu miit'in py'a pe. Yt tutum i te pote Iesui ta'aipok atipy kape hawyi Tupana mimõtypot no hawyi toimõ'ẽ Topã'ãu wakuat tomohey haria torania pe.
39 Iti tur i sabuw iyab Jesu hinibitumitum Anun Kakafiyin hinabaib i isah eo. Iti boun ana veya Anun Kakafiyin i men yait itin bai, anayabin Jesu i men Tamah ana aiwob itinimih.
40 Mi'i hawyi itotiaria irania'in tikuap ta'yn Iesui e hap eweiwat ro uhowawi e hap hawyi te'ero'e to'ope — Pywo pe ti Mi'i Miit wyti aimiekatup Tupana Mipo'oro aimu'e tehay wuat hamuat ra'yn i'atu'e.
40 Rou’ay wanawanan hima tur hinonowar sabuw afa hi’o, “Anababatun iti orot i God ana dinab orot.”
41 Ma'ato irania'in — Mi'i Miit wyti Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat i'atu'e. Ma'ato irania'in — Yt wyti i'atu'e katupono aimiekatup aiporekuat koro wyti aru yt yi Karireia kaipyi i tut i'atu'e.
41 Afa hi’o, “Iti orot i Rourubinen.” Naatu sabuw afa ibanak hi’o, “Rourubinen ana orot i boro men Galilee’ine nan?
42 Ta'i miwan me ti tohenoi mekewat yne miit'in porekuat nuat ete Tupana mipo'oro ete i'atu'e. Morekuat Tawi emiariru tawa hit Perẽi miat i'ywã'ĩ rakat e i'atu'e. Morekuat Tawi etawa piat i'ywã'ĩ rakat e miwan me i'atu'e ma'ato mesuwat Iesui yi Karireia piat. Mi'i i'atu'e sa'ag katupono yt ta'atukuap i Iesui ywã'ĩ hap tawa Perẽi miat hap pote.
42 Buk Atamaninamaim eo Rourubinen i boro aiwob orot David ana rara’ane naatu boro Bethlehem David ana bar meraramaim.”
43 Mi'i pote i'atuwanẽtup hap uwe sese Iesui hap ete yt ewy i. Mi'i pote yt to'owese i ra'yn to'ope.
43 Imih nati kou’ay wanawanan kouseb matar anayabin Jesu isan.
44 Irania'in ipyhik teran Iesui ma'ato yt uwe i ipyhik kuap.
44 Sabuw afa hikok hitab hitafatum, baise men yait ta biyan butubun.
45 Mi'i hawyi surara'in te'era'aipok i ra'yn pa'i kororia kape seko etiat wo'omu'e haria akag ko'i kape. Mi'i hawyi te'ero'e surara'in me — Sa'awy'i woroho'opo'oro eipe Iesui sat hamo i'atu'e kat pote pyno yt eweterut i i'atu'e.
45 Imaibo Tafaror bar ma’utenayah himatabir hin firis ukwarih naatu Pharisee biyah hitit naatu firis ukwarih himisir ma’utenayah hibatiyih, “Aisimamih men kwa bai kwana kwatit?”
46 Ma'ato surara'in ti'atuwesat — Mehĩ'in i'atu'e uruikuap Iesui ehay hawyi ikahu kahato uruipuẽti ihay mi'i hawyi yt uruipyhyp kuap i i'atu'e katupono Mi'i Miit po'og ikahu torania wo'omu'e haria kai ihay se rakat i'atu'e surara'in. Mio tã i'atu'e surara'in pote.
46 Ma’utenayah hiya’afutih hi’o, “Iti orot tur eo’o, i men orot afa te’eo na’atube eomih!”
47 — Yt naku i kahato rat. Eipe apo i'ewyte imohey haria i'atu'e heso hap ete i'atu'e surara'in me — Eweimohey ti ra'yn apo i'atu'ewyte i'atu'e.
47 Pharisee hibatiyih, “Kwa kwa’o anananiyan kwa auman ifuwi ebobonawiyi kakaf i?”
48 Yt uwe i uruto Iesui mohey haria i'atu'e. Ta'i ei'akagnia einãpin haria yt wẽtup ok i imohey haria topyhu'at i'atu'e.
48 “Kwata’itin ukwarih afa o Pharisee orot afa tur hinonowaraban Jesu hitumitum?
49 Ma'ato irania'in ai'ywania itotiaria yt ti'atukuap kahato i Musei wo'onãpin hap ko'i mi'i pote i'atupap Mi'i Miit upi ma'ato mi'iria ti topyhu'at aru Tupana mi'apiheg wuaria i'atu'e.
49 Aiyabin! Iti rou’ay Moses ana ofafar i men ta hiso’ob, imih i God ana orarafen baban tema’am!”
50 Mi'i hawyi ma'ato wẽtup ok i'atupy'asetpe Nikutemu e hap het rakat to'e i'atuepe.
50 I taiyuwih hai orot ta wabin Nicodemus i wan in Jesu biyan tit,
51 — Sa'awy'i mio tã e Tupana miwan me — Yt naku i iũte'en ewei'apiheg wẽtup ok e. Yt naku i ewei'auka wẽtup ok yt iwat ihay kuap i pytkai e miwan me aiwo'onãpin hawe e. Yt naku i eweimohit wẽtup ok yt eweikuap i pytkai waku sio yt e. Ma'ato eipe yt aiwo'onãpin hap ewy i ewetunug neran Iesui ete e Nikutemu sa'awy'iwuat wãtym wuano Iesui kapiat hat.
51 Imih i ana kou’ay ibatiyih, “It ata ofafar eo orot anasinaf kakaf i wan tananuwet imaibo tanab tanan ata ofafaramaim tanibabatiy.”
52 Mi'i pote Nikutemu pe te'ero'e — Pãi i'ewyte yi sa'ag Karireia piaria apo en Iesui ewy i'atu'e.
52 Hiya’afut hi’o, “Nicodemus o auman i Galilee orot? Baise Buk Atamaninamaim inanunuwet boro men inatita’ur, dinab orot i men Galilee’ine na.”
53 Mio tã te'ero'e hawyi yne itotiaria wa'atunug haria tuwat ra'yn i'atu'yat ko'i kape.
53 (Naatu rou’ay hima’am hitarboubun himisir hai bar hai bar hin.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.