João 11
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui miky'e kahato Irasaru e hap het rakat i'ahu kahato topyhu'at tawa hit Petania pe. Mi'i ti toĩne'en itote toinyt'in Mata i'ewyte Maria wywo toĩne'en.
1 Orot wabin Lasarus i Bethany orot imaim ma’am sawow, nati i Mary tain Martha hairi hai bar hai merar.
2 Mekewat Maria ti Iesui py ko'i toipen sa'awy'i mohag hy hekat rakat wywo hawyi toimogag ipy ko'i to'asap wywo. Mi'i Maria ekywyt ti i'ahu kahato toĩne'en.
2 Iti Mary raiy yamurin mamarin Regah aribun yan isuwei rara’iy naatu aribunamaim an sasafam, i boun rubun orot Lazarus sawow.
3 Mi'i hawyi mana Mata i'ewyte mana Maria te'eruwehaypo'oro Iesui kape — Mimi i'atu'e urukywyt emiky'e kahato rakat i'ahu kahato i'atu'e i'atuehay tehay po'oro.
3 Imih i ruburubun tur hiyafar Jesu isan, “Regah orot o ibiyabuw i sawow.”
4 Iesui tikuap ta'yn i'atuwehaypo'oro hap hawyi to'e topotmu'eria pe — Aiwy Irasaru i'ahu kahato pãi e ma'ato yt iku'uro hamuat i wyti e. Ta'i meiũran aru aiwy Irasaru waku hawyi mi'i topyhu'at Tupana mõtypot kahato hap i'ewyte Ha'yru mõtypot kahato hap e topotmu'eria pe.
4 Jesu iti tur nonowar anamaramaim eo, “Nati Lazarus ana sawow boro men nan morobomaim natitamih. En, iti i God ana fair bairerereb isan, saise i wanawananamaim God Natun hinifai hinabora’ara’ah.”
5 Iesui ti'atuky'e kahato ti Mata i'ewyte Maria i'ewyte Irasaru.
5 Martha tuwah babitai hairi naatu rubun orot Lazarus, Jesu iyabuwih kwanekwan.
6 Iesui mi'atuky'eria kahato ti mi'iria ma'ato ti yt toto i i'ahu rakat kape. Typy e'at yt toto i.
6 Baise Lazarus sawow inu’in ana tur Jesu nonowar i men saise in, i nati’imaim ma veya rou’ab sawar.
7 Typy e'at tokosap hawyi to'e temiit'in me — Pyno to'iro tawa Petania yi Iuteu piat kape e.
7 Naatu ana bai’ufununayah isah eo, “It tanamatabir maiye tanan Judea.”
8 Mi'i pote iwyria'in tiwesat — Urumu'e hat yt naku i ereto tama Iuteu kape katupono ga'atpo porap e'auka nu wo itote i'atu'e.
8 Baise bai’obaiyenayan, ana bai’ufununayah hi’o, “Iti boro’omo Jew sabuw kafa’imo kabayamaim hitarabi, naatu o baise imatabir maiye imaim kwenan.”
9 Mi'i pote Iesui ti'atuwesat — Meiũ te ti yt ui'auka kuap i katupono uhe'at yt put'ok'e i te ui'auka hamuat e. Aikohyewyry ihot'ok puat pote yt wata'at kuap i kat pote toĩne'en aimoẽtyhot hap at pote e.
9 Jesu iya’afutih eo, “Veya ta’imon erararan ana manin men tarsisib in 12. Anayabin veya kusisiar tafaram marakaw itin, imih orot mar nuw enan boro men an narusukun nara’iy.
10 Ma'ato wãtym na'yn hawyi i'ypyryp ta'yn ti hawyi yt aikohyewyry kuap i kat pote meremo wata'at mu'ap upi yt kat i aimoẽtyhot hap aikai pote e. Mi'i hap ewy kahato areĩne'en mesuwe eipy'asetpe ariãty ewywuat eimoẽtyhot hap areĩne'en eipy'asetpe Uito uiwyria'in e.
10 Baise guguminamaim naremor nanan boro an narusukun nara’iy, anayabin i aurin marakaw en.”
11 Uiwyria'in e aiwy Irasaru ti toket ra'yn mi'i pote areto ra'yn mesup ihymut hamo e.
11 Iti tur eo ufunamaim, ibanak ikofan hai tur eowen eo, “It ata of Lazarus i matanfot inu’in; baise ayu imaim anan anibunibun namisir.’
12 — Mehĩ i'atu'e waku ti i'ahu pote mohag iket hamo i'atu'e. Tuwemohy hawyi ti aru meiũran waku i ra'yn tuete i'atu'e.
12 Ana bai’ufununayah hiya’afut hi’o, Regah, i matan nafot na’inu’in na’at, i boro matannanuw namisir.”
13 Katupono iwyria'in te'eruwanẽtup iket hap kape yn yt ta'atukuap i iku'uro sese e hap ete ihay.
13 Jesu Lazarus ana morob isan eo’o, baise ana bai’ufununayah hinotanot i boun matat efot ta’inu’in na’atube hirouw.
14 Mi'i hawyi ti tohenoi ra'yn — Uiwyria'in e aiwy Irasaru ti iku'uro sese ra'yn e.
14 Naatu imaibo mutuforomo hai tur eowen, “Lazarus i morob.
15 Mi'i pote to'iro iku'uro hap kape e. I'ahu turan yt areto teran i howawi e. Po'og waku areto mesup iku'uro sese rakat toĩne'en turan katupono uiminug kape ewei'akasa aru hawyi po'og po'og uimohey eipe e.
15 Naatu ayu men nati’imaim ama’am isan abiyasisir anayabin, kwa taiyuw kwana’itin kwanaso’ob naatu kwanitumatum. Boro’obo tan ta’itin.”
16 Mi'i hawyi to'e wẽtup ok hemiit ipat rakat Tume e hap — Pyno to'iro aito aiku'uro iwywo e ipotmu'eria pe.
16 Thomas wabin ta Kikifukek bai’ufnunenayah etei’imak isah eo, “It auman tan, bairit tamorob youn.”
17 Mi'i hawyi tuwat ra'yn. Put'ok'i'atu'e itote hawyi ta'atuhenoi ra'yn Iesui pe — Iku'uro ra'yn ewy Irasaru Uhyt i'atu'e. Ga'atpo 4 e'at ra'yn uruisyp ta'yn Mimi i'atu'e. Toĩne'en ihyp hawe 4 e'at ra'yn i'atu'e.
17 Jesu natitit ana veya imaibo so’ob Lazarus i rahemaim hiyai in veya kwafe’en sawar.
18 Pyno tawa hit Petania yt pya hin i toĩne'en tawa wato Ierusarẽi kai aikotã aiko kapiat pya hap ewy toĩne'en.
18 Jerusalem ef i men yok inan Bethany inatit,
19 Mi'i pote tõ'ẽ tawa Ierusarẽi ikaipyi Iuteuria mana Maria mana Mata'in moesaika hamo mowepit hamo.
19 naatu Martha, Mary hairi rubuh bihamiyih isan. Jew sabuw moumurih na’in hina koubainunub baitihimih.
20 Mana Mata tikuap ta'yn Iesui ut hap hawyi toto meremo ra'yn howa kape ma'ato mana Maria yt toto i ma'ato to'yat pe topyhu'at re.
20 Jesu nan Martha ana tur nonowar anamaramaim, hairi baitaramih tit in, baise Mary i bar ma.
21 Mi'i hawyi to'opuẽti Iesui wywo hawyi to'e Iesui pe — Mimi e iku'uro ra'yn aiwy urukywyt e. Yt naku i katupono meiũpe ereĩne'en pote ti neke urukywyt yt iku'uro hin i Mimi e.
21 Martha Jesu isan eo, “Regah, o iti’imaim itama’am na’at, ayu tuwai i boro men tamorob.
22 Ma'ato mi'i pytkai atikuap kat ehẽtup kat ehẽtup Tupana kape mi'i pote tutum merep emiẽtup ok tã hap atikuap e Mata.
22 Baise ayu aso’ob veya iti boun auman karam abistan isan inafefefeyan God boro nit.”
23 — Pywo mana ekywyt Irasaru toĩne'en i ra'yn e.
23 Jesu Martha isan eo, “O tuwat boro nayawas namisir maiye.”
24 — Pywo an Mimi atikuap mi'i e atikuap aikotã aiku'uro hawyi aheĩne'en i hap toĩne'en aru e atikuap uikywyt ti aru tuwẽtem toku'uro hap pyi mekewat ikahuro hap e'at pe tuwehymut i hamuat uikywyt aito irania'in ewy te e.
24 Martha iya’afut eo, “Ayu aso’ob nati i mar yomaninabo nayawas namisir.”
25 — Mana e Uito ti meiũ iku'uro rakaria moieĩne'en i hat sese e. Uwe uwe iku'uro uimohey hano turan mi'i miit meiũran aru toĩne'en i ra'yn wuat'i e'at pe erẽtem no are'e aru tope hawyi e.
25 Jesu Martha isan eo, “Ayu i misir maiye naatu yawas. Yait ayu ebitutumu boro yawasin nama naatu namomorob auman yawasin nama.
26 I'ewyte uwe uwe uimohey hano topyhu'at toĩne'en ne hap turan mi'i miit yt karãpe i topap sese hamuat aru ma'ato topyhu'at wuat'i e'at pe e. Mana e etimohey apo mio tã ui'e hap e.
26 Naatu yait ta ayu’umaim ema’am naatu ebitutumu boro men kafa’imo namorob. Iti tur ao’o kwabitumatum?”
27 — Pywo ti an Mimi woromohey kahato e. En ni Uruporekuat nuat Tupana Mipo'oro urumiekatup e woromohey kahato e. En ni Tupana Sa'yru sese Mimi e.
27 Martha iya’afut eo, “Ai Regah anowar, Ayu abitumatum. O i Keriso, God Natun. O na tafaramamaim titamih hi’o’oban oban iti. ina itit.”
28 Mio tã mana Mata to'e hawyi ta'aipok i ra'yn to'yat kape. Mi'i hawyi toikaykay tokypy'yt Maria iweran turan tohenoi hamo — Tut ra'yn ti Aimu'e hat e. Mi'i ti ekaykay ra'yn Maria e.
28 Tur iti eo’o ufunamaim, Martha intabir in Mary eaf na hamenamo ana tur eowen. “Bai’obaiyenayan i na tit, naatu o isa ebibatebat?”
29 Maria tikuap ta'yn Iesui ut hap hawyi meremo ipoĩ'ãm hawyi toto ra'yn Iesui kape.
29 Mary iti tur nonowar anamaramaim, duku iwa’an misir naatu in biyan tit.
30 Mi'i turan Iesui yt put'ok'e i te tawa Petania pe ma'ato toĩne'en mu'ap tote aiũpe Mata piat topuẽti hap tote.
30 Jesu men na bar merar tit, baise efan menamaim Martha hairi hima’am boro’ika imaim ma’am.
31 Mi'i hawyi Iuteu ywania Maria'in mowepit teran haria to'yat pywiat Maria tomeremo hap kape te'eraha'at hawyi — Pyno toto ra'yn tokywyt Irasaru syp hap kape wyti i'atu'e. Toto ra'yn tuwak hamo i'atu'e te'eruwanẽtup hawe. Mi'i pote tuwat hewat'ymo.
31 Mary duku iwa’an mimisir Jew sabuw ana baremaim hima koubainunub hibitin hi’itin, naatu himisir hi’ufunun ufun hitit, hinotanot i enan rahemaim nama narerey.
32 Mi'i hawyi put'ok'e Maria Iesui etiat hawyi tuwepỹ'ãtutuk howawi hawyi to'e — Uika'iwat meiũpe ereĩne'en pote yt iku'uro i uikywyt Mimi e.
32 Mary remor in Jesu menamaim ma’am biyan tit naatu eo, “Regah, O iti’imaim itama’am na’at ayu tuwai boro men tamorob.”
33 Iesui ta'akasa Maria wak towyria'in wywuat hap kape hawyi tohaty'u kahato topy'a pe — Aiwy iku'uro ta'atuwanẽtup hawe pote e.
33 Mary rererey, naatu Jew sabuw hi’ufunun bairi hinan auman hirererey Jesu i’itih anamaramaim, dogoron yababan awankaratan naatu naniyan kwaris.
34 — Aikopeĩ ewetopag ewehyp aiwy e. — Uruka'iwat i'atu'e to'iro pyno uruimoherep epe aikope uruisyp aiwy Irasaru piit i'atu'e.
34 Ibatiyih “Menamaim kwayai inu’in?”
35 Mi'i hawyi Iesui tuwak ta'yn.
35 Jesu maturin ra’iy rerey.
36 — Tuwak ta'yn Iesui i'atu'e koitywy watikuap ta'yn Irasaru ky'e kahato Iesui piat hap i'atu'e to'ope Iuteuria.
36 Jew sabuw hi’o, “Kwa’itin i ana yabow Lazarus isan i ra’at kwanekwan!”
37 Ma'ato irania'in te'ero'e — Toiky'e pote kat pote yt tut i ga'atpo imoehãite hamo i'atu'e. Toimoehãite kuap kahato i'ahu rakaria yt ihapytig i rakaria kat poteĩ pyno yt tut i Irasaru moehãite hamo iku'uro hap e'yiãn me te i'atu'e.
37 Baise sabuw afa hi’o, “I orot matan fim botawiy. Karam iti orot auman tabotan men tamorobomih.”
38 Mi'i hawyi tohaty'u kahato hap wywo put'ok'e aikope towy Irasaru ta'atupag nu ka'a pe hap kape. Mi'i hap tote sa'awy'i ti yi py hot'i piat nu ka'a pe ta'atusyp Irasaru hawyi ta'atu'okenhyp nu wato wo.
38 Jesu ibanak dogoron wanawanan yababan kuyuyuw, na rahamaim tit. Rah i watu, awan i kabayamaim hihir.
39 Mi'i hawyi Iesui to'e — Eweho'okenhyp'ok to aiwy Irasaru e. Ma'ato inyt Mata to'e — Yt rei'o Mimi katupono nem na'yn ti som urukywyt kat pote 4 e'at ra'yn mekepe topyhu'at. I'okpuk ta'yn e. Yt naku i waho'okenhyp'ok mesup e.
39 Jesu eo, “Kabay kwabosair.”
40 Ma'ato Iesui to'e — Mana Mata etiwaure ra'yn apo mu'ap upiat ui'e hap epiat e. Uimohey pote ti aru era'akasa Tupana minug wakuat sese mesup are'e hap etiwaure ra'yn apo'e.
40 Naatu Jesu eo, “Ayu au’uwi men kwanowar? Kwa kwanabitumatum na’at God ana fair boro nirerereb kwana’itin.”
41 Mio tã e hawyi ta'atuero'ok ta'yn nu kawiat he'okenhyp hap. Mi'i hawyi Iesui teha'at atipy kape.
41 Naatu rah awan kabay hibosair. Jesu nakwetan tara’ah au mar na’at nura’at eo, “Tamai, O a merar ayiy, ayu abistan ao’o inowar.” Lazarus ana rah etwan botawiy|alt="rolling stone from Lazarus’ grave" src="CN01768B.TIF" size="col" loc="Jhn 11.41" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="11.41"
42 Mi'i hawyi to'e — Ui'ywot e waku kahato En are e. Yne e'at pe etikuap ui'e hap Papai ma'ato irania'in meiũpiaria yt tikuap hin i uipo'oro epiat hap. Mi'i tupono uhehay ewywo i'atuehamo Uipo'oro hat En hap ta'atukuap hamo Papai e. Arehum ewawi Ui'ywot Uipo'oro hat e.
42 Ayu aso’ob mar etei fanau kunonowar, baise iti ao’o i sabuw iti tebatabat isah, saise hina’itin hinitumatum, O ayu iyunu ana.”
43 Mi'i hawyi Iesui to'e tehay pirik wo — Irasaru erẽtem no gu'uro pyi e.
43 Iti eo ufunamaim, Jesu fanan aumetawat na’in eaf, “Lazarus kumisir kutit!”
44 Mio tã e pote tuwẽtem meremo gu'uro pyi Irasaru nu ka'a pyi topo'i'po'i hap tesokpe wywo topiit etiat topo etiat topy etiat to'akag etiat tosuwy hap sokpe wywo tuwẽtem. Mi'i hawyi Iesui to'e — Eweipo'ipo'i hap porop to hewyry mono e. Mi'i hawyi Irasaru toĩne'en i itote waku pe ipiit tuwẽtem na'yn gu'uro pyi.
44 Orot murubin, an uman, yumatan faifuw metametan auman misir tit na.
45 Mi'i hawyi irania'in Maria upiaria te'era'akasa ra'yn wakuap nug Iesui piat hap hawyi ta'atumohey ra'yn Iesui.
45 Isan imih Jew sabuw moumurin maiyow hina Mary hibinanawan ana mar, Jesu abistan sinaf hi’i’itin, i hitumitum.
46 Ma'ato irania'in akasa haria Iesui ewanĩkap ko'i tuwat meremo ra'yn Iuteu akag ko'i piat enoi hamo aikotã Iesui timoieĩne'en iku'uro sese rakat hap enoi hamo.
46 Baise afa hin Pharisee hai tur hi’owen abistan Jesu sisinaf.
47 Ta'atukuap hawyi pa'i watoria ko'i i'atu'akag ko'i meremo te'eruwa'atunug na'yn aikotã hap kuap hamo. Mi'i hawyi te'ero'e to'ope — Aikotã som waku watunug aru i'atu'e katupono yt miit misepapnug kuap hap ewy i Iesui tunug wakuat wuat'i ehamo i'atu'e.
47 Firis hai ukwarih naatu Pharisee bairi hi’af’ayuwih kou’ay hibai.
48 — Yt kat i watunug pote ti aru yt watipyhyp i Mi'i Miit pote ti aru meiũran typy'i kahato Iesui mohey haria tukupte'en aru mesuwe i'atu'e. Mi'i hawyi — Pywo ti Iesui yn ni waku Aiporekuat nuat e haria yn na'yn te'eropyhu'at mesuwe irane i'atu'e. Mi'i pote ti aru aiporekuaria Humanu ywania i'atupy'ahak kahato tukupte'en ai'ywania ete Iesui topyhu'at ai'ywania Porekuat no hawyi. Mi'i pote ti aru ta'atupo'oro ta'atuesurara'in aimoma hamo Ahetupana yat pugha hamo i'atu'e to'ope. Mi'i hawyi ahetawa ikahu rakat ta'atupugha yne. Ai'ywania ta'atu'atu'uka torania yne yne i'atu'e.
48 It tanihamiy na’at nama nasisinaf sabuw etei boro hinitumitum. Naatu Roman sabuw boro hinan ata me ata tafaram hinab.”
49 Toĩne'en wẽtup ok pa'i wato sese i'atupy'asetpe Pa'i Ka'iwasi e hap.
49 I hai orot ta wabin Kaiafas, nati kwamur i Firis ukwarin ma’am awan tara’ah eo, “Kwa men ta kwaso’ob!
50 Mi'i ti to'e — Apuete uiwyria'in e yt eweikuap i apo aikotã po'og waku Tupana wanẽtup hawe wẽtup ok miit iku'uro ahetiano sio watopap yne yne ai'ywania sio ta'atumoma yne yne ai'ywania e. Po'og po'og waku wati'auka Mi'i Miit Iesui e. Iku'uro aikawiano hawyi waku pe watopyhu'at e Iuteuria pe.
50 Kwa men matato iwa’an kwa’i’itin, anagewasin orot ta’imon tamorob sabuw isah, men karam tafaram tutufin etei hitarab hitagurus.”
51 Pa'i Ka'iwasi toĩne'en pa'i wato sese mekewat e'at pe itote mi'i pote Tupana ti ihay iwẽ pyi yt toikuap i pytkai. Iwẽ pyi Tupana tohenoi Tosa'yru ku'uro Iuteu ywania etiano hap ete.
51 I men taiyuwin ana notamaim iti tur yai eomih, baise nati kwamur wanawanan i firis ukwarin ma’am Jesu Jew sabuw isah namomorob isan eorereb.
52 Ta'i ma'ato ti yt Iuteuria yn etiano i iku'uro ma'ato i'ewyte torania ywania ehakyera'at hamo wyti iku'uro. Mi'i hawyi tutunug yne ywania kaipywiat tomẽpyt'in no.
52 Naatu men i akisih isah, baise God ana sabuw efan nanabin tema’am nabuwih hinan nita’imonih biyah ta’imon namatar.
53 Mi'i hawyi mekewat e'at pe nagnia te'eruwanẽtup at aikotã waku Iesui auka hamo.
53 Naatu hibusuruf Jesu baban hi’o rabin morob isan.
54 Mi'i hawyi Iesui yt hewyry i ra'yn tama Iuteu pe ma'ato wẽtup yi kape toto towyria'in wywo mekewat yahig Ewarĩ e hap upi pya Iuteu ywania kai hewyry.
54 Imih Jesu Judea wanawanan i men bebeyanamaim ma remoramih, baise efan nati ihamiy naatu in efan arar sisibinamaim ma, bar merar wabin Efaram, imaim ana bai’ufununayah bairi hima.
55 Meiũran put'ok'e i tawa Ierusarẽi miat Iuteuria enuk koro hap e'at pe. Mi'i turan tuwat kahato miit'in tawa Ierusarẽi kape waku pe yne nug hamuat mekewat ienuk hap e'at koro owakai te hamo tuwat aikotã ta'atueko ewy te'eruwei. Yne waku hawyi ta'atu'auka ta'atuhũria Tupana mõtypot hamo.
55 Jew hai Tar Nowaten ana Hiyuw, i na biyubin ana veya, naatu tafaram wanawanan efan ta ta hima’am hiyen hin Jerusalem, kouksouwen ana kou’ay bainabo, Tatar nowaten ana veya nan natit.
56 Mi'i turan tawa Ierusarẽi miaria tikat kahato Iesui itote aikope toĩne'en hap. Put'ok'i'atu'e Tupana mõtypot hap yat iwato rakat pe hawyi te'ero'e to'ope — Tut apo Iesui i'atu'e sio yt i'atu'e.
56 Jesu isan hinunuwet, naatu Tafaror Bar ana efanamaim hibat ta’ita’imon nane hibibabatiyih, “Kwa mi’itube kwanotanot? Forag isan kafai enan?”
57 Mi'i hawyi pa'i koro ko'i i'ewyte Tupana mõtypot yat akag ko'i te'ero'e irania'in me — Eweikuap Iesui aikope toĩne'en pote ewehenoi uruepe i'atu'e katupono ta'atupytyk teran ipyhik hamo ta'atu'auka teran haype.
57 Baise firis ukwarih naatu Pharisee sabuw obaiyunen hitih, menamaim Jesu nama’am hina’i’itin na’at, hinan hinao hinanowar saise i hinan hinab hinafatum.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.