Gálatas 4
Yaweyuha New Testament (YBY_WBT) vs AAI
1 Yamidana monawaya koha moloko ga makoya neyo, elilo. Oluho aida makolimo ahola helekadeko uvaminala litiboya, aholaya aha nedeko meusa oluhokidana aweyaha oko minakolaiye.
1 Tur tabo anao maiye kwana’itin, orot emomorob nati tot buyoy tutufin etei i natun kek nowan, baise nati kek i akir mowan na’atube boro hinao’waiwin, ana bowabow hinabowawain, anayabin i kek sosof.
2 Sa-ideko, yatolalesiyahe ito aholada unala ipalalesiya ujapa itiki minakilae. Sakiya ujapa iti-minadeko, aya oluhoma napa leko elewole okoko aholakaho lo molaibo onawa maya nisideko aya uvaminalama litibo ne.
2 Kek sosof ana veya na orot namamatar ana founamaim, orot gagamih afa nati kek boro hinakaif, naatu ana sawar tutufin etei auman boro hinakaif nanan tamah ana kwamur ya’iyai na’atube nab, imaibo ana sawar tutufin etei boro hinaya’abun umanamaim nayen.
3 Sa-onenako, lemoya hapa yeikalaya ayamidana oko monokauya olopa wewena lolo oko minamoko, mikamidana mupilalo suwa omai lolo okoko ya nesamidana elekele oetoko minudawo ne.
3 Ef i nati ta’imon it isat na’atube matar, it kek na’atube tai’akir iti tafaram hai afiy kakafih hibonawiyit, tanot boro imaim hitiyawasit.
4 Sakoya minuniyoko, alikaya molaibo onawama alili okaiyoko, Omaimamo ipalada maya oli hiyoko, lemeko mena makomidana ohumanau minokoko etaiyoko soto pibo ne. Sakoya soto pekoko Mosesekaho lo hukoko libo gamidana elekele oetoko nebo ne.
4 Baise veya anababatun na titit ana maramaim, God taiyuwin Natun iyafar na tafaram babin natun na’atube taub yai, Jew sabuw hai ofafar babanamaim ma.
5 Lemoya lo hukoko libo gamidana nalalauti olutoletokadeko, Omailimoya lilime sa-etiye loko Omaimidana ipala maya soto pibo ne.
5 Sabuw iyab ofafar babanamaim hima’am tobon botaitih, saise it mi’itube tatan God natunatun tatamatar.
6 Ito edimoya Omaimidana oluhola lolo iki minabokumuye loko Omaimidana ipalamidana weuna oluho dukau oli hekaiyoko, lemeko neyoko, emo elewoleyalaloti we abao ahone loko lokaka noune.
6 Natunatun baiturobe isan, God Natun Anun Kakafiyin iyafar it dogorot wanawanan rerey eo, “Abba, Tamaiya!”
7 Sa-onenako, lemoya yamidana meusa oluho minamune, Omaimidana oluhola minune. Ito eimola ipala minadawokumuye loko eimola nasahililalo uvaminaka litadawo ito sainaka wavu-leko litadawo we lolo oko minokaka noane. 5 Lom 8:15-17
7 Imih kwa i men akir sabuw, baise God natunatun, naatu kwa i kwana natunatun kwamatar, imih toto buyoy tutufin etei God nowan boro natunatun nitih.
8 Hetoka wewenalitaya hapa yeikalaya Omaimu elamiki suwa-sawa omaimidana lipi mikakamidana nalalau minadanaki, elekele itiki minae.
8 Marasika kwa God men kwaso’ob imih tafaram hai afiy isah kwai’akir, nati i men God hai babatun.
9 Saboma neboya, oloti maya Omaimidana monawala mudai wehe nilae. Sa-iminayoko nenako, olotiya wehe loko Omailimoya mudalido-loko noyowiye. Sa-okaiyoko, aha nesa ulawa minamibo ito abuhala minamibo nesaya nenahamuya li dowisaloka molikiki elekele itiki minatae.
9 Baise boun i kwa God kwasu’ub naatu God kwa su’ubi, naatu mi’itube iban maiye kwakokok kwanamatabir wagabur ririmih naatu murubih kwani’uf nunihimih. Aisim kwakokok iban hai akir kwanamatar maiye.
10 Sakiya mini-liki niwadanaki Omailimo lepoka letiye liki aito aito onawalo ito ukato ito melekelo holiya minikaka niae.
10 Kwa i tafaror hai veya gagamih, sumar yomanih hai hiyuw, mour hai veya gagamih naatu kwamur yomanih veya gagamih imaim a not gagamin kwabitin, kwanotanot boro imaim yawas kwanab.
11 Sa-niayoko, yowanunelimo edimotokaya ihilawa jametihe loko eloyoko, edane nelokaka noiye.
11 Bowabow nati na’atube kwasisinaf i ayu abirubir, nati ana itinin kwa baibaisi isan asisinaf i yabin en?
12 Wewenanele yuhase, nene loko letuyo. Edimokidana sako Mosesekaho lo hukoko libo gautiya nilime olutokaiyoko minobo ne. Sa-ominoyo, edimokiya asaiki sa-ilo. Edimoki alo omutoko magoina mino-loko nowudaki Mosesekaho lo hukoko libo ga mukiya emesalo molamobo ne, edimo emesalo molamabomidana. Aya onawaloya edimo nilimi dowa lae.
12 Ayu ana kwabe amatar bairi tama’am ana veya, ayu isou men kafai kakafin ta kwasinaf. Imih taitu ao’ototofari ayu’ube kwanamatar.
13 Hapa yeikalaya miluma nesa jelekoko adaya api oko gala lalo maya lo libobo ne liki alo eli-minaboma ne.
13 Kwaso’ob ayu boubuntoro’ot Tur Gewasin kwa isa abai anan ana veya i sawow auman baise a binan kwanowar.
14 Ito nupauya sogotamoko eda nelaiboya, yamuya osele delamibo ne. Sa-obo nesa maya mudai-miniki lesa ju li nemeboya, Jisesi Kalaestihe ito okananipoki wesida ju li bebo ilekaiye.
14 Basit, ayu biyou sawowomaim iwa’an kwa rurutubuni na’atube, kwa men kafai ayu kwanuw furuwu o kwahaiwu, baise au merar kwayi kwabuwu God ana tounamatar ta na’atube, naatu Keriso Jesu ana merar kwatay kwatabaib na’atube ayu kwabuwu.
15 Sa-ikiya ya yupekaya elowa jiki minikaka aboma neboya, olotiya nakahauka wahelae. Edimoya monawatipoya wehe libokumuya lo libekoloyo, elilo. Edimoya domudatipoya nemoda nilimetune liki letidanako aha nemetine.
15 Kwa ayasisir i ra’at, baise boun abistan matar? Ayu boro iti na’atube kwa isa atao, “Matah hitabobotaitenamih tim mata kwatabotaiten, ayu kwatitu.”
16 Ito olotiya wehe lonebo gaya lo libe libe noboya, ulatipolo we lolo okohe.
16 Ana itinin i ayu ana kwa arakit amatar, anayabin ayu tur anababatun ao kwanowar imih i?
17 Maloka wewenasiya depoka likaka niaboya, saina lalomuya lamae. Lilime yolalo malo ilitadeko nemodaya oli initikiki edimodaya dulinipo li sawa jitae liki dabuha molikaka niae.
17 Nati sabuw baifuwenayah hai kok gagamin i kwa hinabuwi isah kwanarabon ayu kwanihamiyu, baise men kwa a gewasin isan tisisinaf. Nati hai not i kwa hinabuwi i hai gewasin isan.
18 Saina lalomugoya depoka lokaka nesaya wehe loko nesa ne. Edimoki woko minobo yupekago minamiye. Muki yupekaya lolo ikaka ideko woko wehe lekolaiye.
18 Sabuw hai kok gagamin kwa buwi rabon kou’ay ta’amaim i gewasin naatu anayabin gewasinamaim i basit, baise men ayu nati’imaim ana ma’ama hinasinafumih.
19 Oluhonele, edimokumuye loko ohaya miluma napa-napa noeloe. Menakipasiya oluho etakili miluma elikaka niabokidana milumatipo noeloe. Kalaestida mona-hanawala maya edimotoka soto pitiye loko edimokumuya miluma napa-napa noeloe.
19 Are natunatu, babin taubumih biyababan ebaib na’atube, ayu biyababan ta’imon kwa isa abai anan kwa a’itinin Keriso’obe kwanamatar imaibo nuhunafot.
20 Edimoda nata keke oko edimo dowisaloya enemane oko woko aitomidana oko hulu oko gaya lo libituwe loko elekaka noe.
20 Au notamaim anotanot boun mi’itube biyamaim atatit saise kwa isa abisa anotanot atao kwatanowar, boun men aso’ob abisa boro ayu kwa isa anao.
21 Edimo Mosesekaho lo hukoko libo gamidana iguka minatune liki likaka niabosidaya loka olibetatuyo, li nimilo: Edimoya lo hukoko libo gamidana luhuwa maya lepi-minabomidana monawa elamahe.
21 Kwa iyab ofafar babanamaim kwama’am akokok anibatiy, kwa ofafar eo’oban naniyan kwabaib?
22 Yauya Aebalahamuya ipala lowe etone liki luhuwa ji-minaboma ne. Makoya elekele oluwa elekele olu Hegakaho etaiye, ito makoya huki mebo mena Selakaho etaiye.
22 Iti na’atube hikirum ema’am, Abraham natunatun i rou’ab. Natun ta i akir babin biyanane, natun ta i aawan anababatun biyanane.
23 Elekele olumamo etaibo oluhoya uliwa Isimaeloya aha yatoka soto pibo ne. Ito huki mebo menamamo etaibo oluho uliwa Aesikidaya Omailimo lo molaiboto oluho etaibo ne.
23 Natun iti akir babin biyanane i tufuw maiyow tufuw, baise natun ta i aawan anababatun biyanane tutufuw i God ana omatanenamaim tufuw.
24 Ya gamidana ukauya ga mako koha moloko ga sa-loko ne: Aya mena lowesiya hapa le koheko libo ga lowemidana aweyaha minaiye. Le koheko mako Saenai bolau soto pibo gamidana iguka minabo wewenasi lo hukoko libo gamidana elekele itiki minikaka niae. Elekele olu Hegaya aya gamidana le aweyaha iye.
24 Iti sawar tana’i’itin gewas i oroubon na’atube. Baibin rou’ab hairi hai itinin i obaibasit rou’ab. Obaibasit wantoro’ot i oyaw Sinai isan, naatu nati’imaim iyab hitutufuw i akir na’atube hitufuw. Nati i Hagar natunatun.
25 Ito Alabiya ebakuka Sainae bolamuya Hegada bolalae liki likaka niae. Ito Hegaya Jelusalemu oloti aha nebo ebamidana aweyaha ne. Jelusalemuya Mosesekaho lo hukoko libo gamidana emesalo moloko minatudawoya Omaimidana omudalo wehe loko minatune liki aya gamidana iguka minabo wewenasida oto ebanipo ne.
25 Naatu oyaw Sinai i Arabia wanawananamaim ebatabat, imih nati i Hagar ana itinin, naatu boun ana veya Hagar ana itinin i nati Jerusalem bar meraramaim ta’i’itin, anayabin i natunatun bairi i akir sabuw.
26 Ito okulumau nebo Jelusalemuya huki mebo mena Selada aweyaha oko ne. Sa-onenako, ya ebato wetudawo wewenaya Mosesekaho lo hukobo gamidana nalau minamune. Sa-onenako, aya ebalimoya doteya lolo one.
26 Baise mar ana Jerusalem i roufamen, naatu nati babin i it hinat.
27 Yamuya monoka bukuguya luhuwa mako sa-liki ji-minabo ne:
27 Bukamaim hikikirum eo na’atube, “Babin o yait a’ar, aur kek en, iniyasisir, inakawasa, fana aumetawat na’in iniwow, anayabin o kek hai tufuw ana biyababan men itatam. Baise babin yait taubu’e, a’arin ma’am ana kek boro moumurih na’in hinatufuw, naatu babin aawan auman boro nanatabir.”
28 Wewenanele yuhase, lemoya Aesikikidana oko Omailimo lo molaiboto soto pune.
28 Imih taitu, kwa i God ana omatanen natunatun Isaac eo’omatan na’atube.
29 Aha yatoka soto pibo we Isimaeloya Omaimidana weuna oluholimo liboto soto pibo we Aesikida lowa ulalalo we lolo oetoko lahelamibo nesa lolo oetaiye. Olotiyakiya aya nesa maya soto piyoko, Mosesekaho lo hukoko libo galoya emesalo emesalo moliki yowanu nilebo wewenasiya lemo Omaimidana weuna oluholoti soto pudawo wewenaya lahelamibo nesa lolo ilitiki lowa ulatelo we lolo nilitae.
29 Nati ana veya’amaim kek tufuw maiyow tutufuw misir kek Anun Kakafiyin
30 Sa-oneboya, monoka bukuguya nenae loko ne. Elekele olumidana ipalakahoya uvaminaloya ujapa ametiye. Huki mebo menamidana ipalakahoya eimolago litibo nenako, elekele agowe ipama dolate doli hikadeko wideyo, liki luhuwa ji-minabo ne. Yamuya Mosesekaho lo hukoko nebo ga muki emesalo molatae liki abuha moliki ga libikaka niabo wewenasidaya luwawautiboti doli hilo.
30 Baise bukamaim mi’itube eo? “Akir babin natun hairi kwanunih titit, anayabin akir babin natun boro men karam roufamen babin natun tamah ana toto ana buyoy turin nabaimih.”
31 Sa-onenako, wewenanele yuhase, lemoya agowe menamamidana oluhola awopilala yuha minamune. Jisesidamuya ele elewole udawomuye loko huki mebo menamamidana oluholakidana minudanako, Omaimidana uvaminala maya lemote letudawo ne. 22 Jen 16:15; Jen 21:2 27 Aes 54:1 29 Jen 21:9 30 Jen 21:10
31 Isan imih taitu, it i men akir babin natunatunamih, baise roufamen babin natunatun.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.