Salmos 109
FinSTLK2017: Pyhä Raamattu (STLK 2017) (SM_FINSTLK2017) vs ARA
ARA Almeida Revista e Atualizada 1993
1 Veisuunjohtajalle. Daavidin psalmi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
1 Ó Deus do meu louvor, não te cales!
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun ja puhuttelevat minua valheen kielellä.
2 Pois contra mim se desataram lábios maldosos e fraudulentos; com mentirosa língua falam contra mim.
3 Vihan sanoilla he ovat piirittäneet minut, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
3 Cercam-me com palavras odiosas e sem causa me fazem guerra.
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä rukoilen.
4 Em paga do meu amor, me hostilizam; eu, porém, oro.
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
5 Pagaram-me o bem com o mal; o amor, com ódio.
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon saatana hänen oikealla puolellaan.
6 Suscita contra ele um ímpio, e à sua direita esteja um acusador.
7 Kun häntä tuomitaan, todettakoon hänet syylliseksi, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
7 Quando o julgarem, seja condenado; e, tida como pecado, a sua oração.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat. Ottakoon toinen mies hänen kaitsijantoimensa.
8 Os seus dias sejam poucos, e tome outro o seu encargo.
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
9 Fiquem órfãos os seus filhos, e viúva, a sua esposa.
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten ja etsikööt turvaa autioilta seuduilta.
10 Andem errantes os seus filhos e mendiguem; e sejam expulsos das ruínas de suas casas.
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
11 De tudo o que tem, lance mão o usurário; do fruto do seu trabalho, esbulhem-no os estranhos.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköön kukaan armahtako hänen orpojaan.
12 Ninguém tenha misericórdia dele, nem haja quem se compadeça dos seus órfãos.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
13 Desapareça a sua posteridade, e na seguinte geração se extinga o seu nome.
14 Hänen isiensä rikokset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
14 Na lembrança do Senhor , viva a iniquidade de seus pais, e não se apague o pecado de sua mãe.
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
15 Permaneçam ante os olhos do Senhor , para que faça desaparecer da terra a memória deles.
16 Sillä mies ei muistanut tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa tappaakseen hänet.
16 Porquanto não se lembrou de usar de misericórdia, mas perseguiu o aflito e o necessitado, como também o quebrantado de coração, para os entregar à morte.
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä. Hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
17 Amou a maldição; ela o apanhe; não quis a bênção; aparte-se dele.
18 Hän puki kirouksen ylleen kuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa kuin vesi ja hänen luihinsa kuin öljy.
18 Vestiu-se de maldição como de uma túnica: penetre, como água, no seu interior e nos seus ossos, como azeite.
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän vyöttäytyy aina.
19 Seja-lhe como a roupa que o cobre e como o cinto com que sempre se cinge.
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojieni palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
20 Tal seja, da parte do Senhor , o galardão dos meus contrários e dos que falam mal contra a minha alma.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä armosi on hyvä, pelasta minut.
21 Mas tu, Senhor Deus, age por mim, por amor do teu nome; livra-me, porque é grande a tua misericórdia.
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu rinnassani.
22 Porque estou aflito e necessitado e, dentro de mim, sinto ferido o coração.
23 Katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
23 Vou passando, como a sombra que declina; sou atirado para longe, como um gafanhoto.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
24 De tanto jejuar, os joelhos me vacilam, e de magreza vai mirrando a minha carne.
25 Minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätään.
25 Tornei-me para eles objeto de opróbrio; quando me veem, meneiam a cabeça.
26 Auta minua, Herra, Jumalani, pelasta minut armosi mukaan,
26 Socorre, Senhor , Deus meu! Salva-me segundo a tua misericórdia.
27 ja he saakoot tuntea, että tämä on kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
27 Para que saibam vir isso das tuas mãos; que tu,
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
28 Amaldiçoem eles, mas tu, abençoa; sejam confundidos os que contra mim se levantam; alegre-se, porém, o teu servo.
29 Olkoon häväistys vainoojieni pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä kuin viitta.
29 Cubram-se de ignomínia os meus adversários, e a sua própria confusão os envolva como uma túnica.
30 Kiitän suullani suuresti Herraa ja ylistän häntä monien keskellä.
30 Muitas graças darei ao Senhor com os meus lábios; louvá-lo-ei no meio da multidão;
31 Sillä hän seisoo kurjan oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
31 porque ele se põe à direita do pobre, para o livrar dos que lhe julgam a alma.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 109, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.