Salmos 78
Pyhä Raamattu (PR) vs NVI
1 Asafin virsi. Kuuntele, kansani, mitä opetan, tarkatkaa sanojani, te kaikki.
1 Povo meu, escute o meu ensino; incline os ouvidos para o que eu tenho a dizer.
2 Minä aion esittää viisaiden mietteitä, tuon julki menneisyyden arvoituksia,
2 Em parábolas abrirei a minha boca, proferirei enigmas do passado;
3 vanhoja asioita, joista olemme kuulleet, joista isämme ovat meille kertoneet.
3 o que ouvimos e aprendemos, o que nossos pais nos contaram.
4 Me emme salaa niitä lapsiltamme vaan kerromme tulevillekin polville Herran voimasta, Herran teoista, ihmeistä, joita hän on tehnyt.
4 Não os esconderemos dos nossos filhos; contaremos à próxima geração os louváveis feitos do Senhor, o seu poder e as maravilhas que fez.
5 Hän sääti Jaakobille säädöksensä, hän antoi Israelille lakinsa ja käski meidän isiämme opettamaan ne lapsilleen,
5 Ele decretou estatutos para Jacó, e em Israel estabeleceu a lei, e ordenou aos nossos antepassados que a ensinassem aos seus filhos,
6 jotta tulevakin polvi ne tuntisi, jotta vastedes syntyvätkin ne oppisivat ja kertoisivat omille lapsilleen.
6 de modo que a geração seguinte a conhecesse, e também os filhos que ainda nasceriam, e eles, por sua vez, contassem aos seus próprios filhos.
7 Jumalaan heidän tulee turvautua, muistaa, mitä hän on tehnyt, ja noudattaa hänen käskyjään,
7 Então eles porão a confiança em Deus; não esquecerão os seus feitos e obedecerão aos seus mandamentos.
8 jotta eivät olisi kuin isänsä, nuo tottelemattomat ja uppiniskaiset, jotka häilyivät sinne tänne eivätkä pysyneet uskollisina Jumalalle.
8 Eles não serão como os seus antepassados, obstinados e rebeldes, povo de coração desleal para com Deus, gente de espírito infiel.
9 [Efraimilaiset, varustetut jousimiehet, kääntyivät pakoon taistelun päivänä.]
9 Os homens de Efraim, flecheiros armados, viraram as costas no dia da batalha;
10 He eivät pitäneet Jumalan liittoa, eivät taipuneet elämään hänen lakinsa mukaan.
10 não guardaram a aliança de Deus e se recusaram a viver de acordo com a sua lei.
11 He unohtivat hänen tekonsa, ihmeet, joita olivat saaneet nähdä.
11 Esqueceram o que ele tinha feito, as maravilhas que lhes havia mostrado.
12 Egyptin maassa, Soanin tasangolla, hän antoi isiemme kokea ihmeen.
12 Ele fez milagres diante dos seus antepassados, na terra do Egito, na região de Zoã.
13 Hän jakoi kahtia meren ja vei heidät sen poikki, hän jähmetti vedet muuriksi.
13 Dividiu o mar para que pudessem passar; fez a água erguer-se como um muro.
14 Hän antoi pilven johdattaa heitä päivisin ja tulen loisteen öisin.
14 Ele os guiou com a nuvem de dia e com a luz do fogo de noite.
15 Hän halkaisi kallioita autiomaassa, ja he saivat vettä, kuin syvyyden vesiä.
15 Fendeu as rochas no deserto e deu-lhes tanta água como a que flui das profundezas;
16 Hän antoi purojen puhjeta kalliosta, antoi vesien virrata.
16 da pedra fez sair regatos e fluir água como um rio.
17 Mutta yhä he tekivät syntiä, autiomaassa he kapinoivat Korkeinta vastaan.
17 Mas contra ele continuaram a pecar, revoltando-se no deserto contra o Altíssimo.
18 Ehdoin tahdoin he koettelivat Jumalaa vaatimalla mielensä mukaista ruokaa.
18 Deliberadamente puseram Deus à prova, exigindo o que desejavam comer.
19 — ausente —
19 Duvidaram de Deus, dizendo: "Poderá Deus preparar uma mesa no deserto?
20 — ausente —
20 Sabemos que quando ele feriu a rocha a água brotou e jorrou em torrentes. Mas conseguirá também dar-nos de comer? Poderá suprir de carne o seu povo? "
21 Herra kuuli sen ja kiivastui: tuli leimahti keskellä Jaakobin leiriä. Hänen vihansa iski Israelin kansaan,
21 O Senhor os ouviu e enfureceu-se; atacou Jacó com fogo, e sua ira levantou-se contra Israel,
22 koska kansa ei uskonut Jumalaan eikä luottanut hänen apuunsa.
22 pois eles não creram em Deus nem confiaram no seu poder salvador.
23 Mutta sitten hän antoi pilville käskyn ja avasi taivaan ovet,
23 Contudo, ele deu ordens às nuvens e abriu as portas dos céus;
24 ja mannaa satoi heidän ruoakseen, hän antoi heille taivaan viljaa.
24 fez chover maná para que o povo comesse, deu-lhe o pão dos céus.
25 Ihmiset söivät enkelten leipää, saivat ruokaa runsain määrin.
25 Os homens comeram o pão dos anjos; enviou-lhes comida à vontade.
26 Hän päästi taivaasta irti itätuulen ja nostatti voimallaan tuulen etelästä.
26 Enviou dos céus o vento oriental e pelo seu poder fez avançar o vento sul.
27 Hän antoi sataa lihaa kuin tomua, taivaan lintuja kuin merten hiekkaa.
27 Fez chover carne sobre eles como pó, bandos de aves como a areia da praia.
28 Hän pudotti ne heidän leiriinsä, heidän asumustensa ympärille,
28 Levou-as a cair dentro do acampamento, ao redor das suas tendas.
29 ja he ahmivat itsensä täyteen -- hän antoi heille sitä, mitä he halusivat.
29 Comeram à vontade, e assim ele satisfez o desejo deles.
30 Mutta heidän himonsa ei sittenkään laantunut. Sen tähden he, ruoka vielä suussaan,
30 Mas, antes de saciarem o apetite, quando ainda tinham a comida na boca,
31 saivat kokea Herran vihan. Hän surmasi heidän parhaat miehensä, löi maahan Israelin nuoret soturit.
31 acendeu-se contra eles a ira de Deus; e ele feriu de morte os mais fortes dentre eles, matando os jovens de Israel.
32 Silti he yhäti tekivät syntiä, eivät he uskoneet hänen ihmeisiinsä.
32 A despeito disso tudo, continuaram pecando; não creram nos seus prodígios.
33 Sen tähden heidän päivänsä päättyivät arvaamatta, heidän vuotensa haihtuivat kuin henkäys.
33 Por isso ele encerrou os dias deles como um sopro e os anos deles em repentino pavor.
34 Nyt, kun hän surmasi heitä, he alkoivat kysyä hänen mieltään, he kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
34 Sempre que Deus os castigava com a morte, eles o buscavam; com fervor se voltavam de novo para ele.
35 He muistivat, kuka on heidän kallionsa, muistivat, että Korkein on heidän lunastajansa.
35 Lembravam-se de que Deus era a sua Rocha, de que o Deus Altíssimo era o seu Redentor.
36 Mutta heidän sanoissaan piili petos, valhe oli heidän kielellään.
36 Com a boca o adulavam, com a língua o enganavam;
37 He eivät olleet vilpittömiä häntä kohtaan, eivät pysyneet uskollisina hänen liitossaan.
37 o coração deles não era sincero; não foram fiéis à sua aliança.
38 Mutta Jumala on laupias, ei hän tuhoa syntistä, vaan armahtaa. Kerta kerran jälkeen hän hillitsi vihansa eikä antanut kiivaudelleen valtaa.
38 Contudo, ele foi misericordioso; perdoou-lhes as maldades e não os destruiu. Vez após vez conteve a sua ira, sem despertá-la totalmente.
39 Hän muisti, että he olivat vain ihmisiä, vain tuulen henkäys, joka häipyy eikä palaa.
39 Lembrou-se de que eram meros mortais, brisa passageira que não retorna.
40 Miten usein he autiomaassa nousivatkaan kapinaan, murehduttivat häntä erämaassa!
40 Quantas vezes mostraram-se rebeldes contra ele no deserto e o entristeceram na terra solitária!
41 Yhä uudelleen he uhmasivat Israelin Pyhää, koettelivat Jumalan kärsivällisyyttä.
41 Repetidas vezes puseram Deus à prova; irritaram o Santo de Israel.
42 He eivät muistaneet hänen väkevää kättään, eivät päivää, jona hän vapautti heidät
42 Não se lembravam da sua mão poderosa, do dia em que os redimiu do opressor,
43 ja teki tunnustekonsa Egyptissä, ihmeensä Soanin tasangolla.
43 do dia em que mostrou os seus prodígios no Egito, as suas maravilhas na região de Zoã,
44 Hän muutti vereksi Niilin ja kaikki sen kanavat, niin ettei niistä voinut juoda.
44 quando transformou os rios e os riachos dos egípcios em sangue, e não mais conseguiam beber das suas águas,
45 Hän lähetti paarmat puremaan egyptiläisiä, sammakot turmelemaan heiltä kaiken.
45 e enviou enxames de moscas que os devoraram, e rãs que os devastaram;
46 Hän antoi heidän satonsa heinäsirkoille, heidän työnsä hedelmät sirkkojen toukille.
46 quando entregou as suas plantações às larvas, a produção da terra aos gafanhotos;
47 Hän tuhosi rakeilla heidän viinitarhansa, rankkasateella heidän viikunapuunsa,
47 e destruiu as suas vinhas com a saraiva e as suas figueiras bravas, com a geada;
48 hän antoi tautien ahdistaa heidän karjaansa, ruton iskeä heidän laumoihinsa.
48 quando entregou o gado deles ao granizo, os seus rebanhos aos raios;
49 Hän päästi valloilleen vihansa hehkun, vimmansa, raivonsa ja kiivautensa, surmanenkeleiden suuren joukon.
49 quando os atingiu com a sua ira ardente, com furor, indignação e hostilidade, com muitos anjos destruidores.
50 Hän antoi vihansa purkautua, hän ei säästänyt heitä kuolemalta vaan jätti heidät ruton armoille.
50 Abriu caminho para a sua ira; não os poupou da morte, mas os entregou à peste.
51 Hän surmasi kaikki esikoiset Egyptistä, ensimmäisinä syntyneet Haamin majoista.
51 Matou todos os primogênitos do Egito, as primícias do vigor varonil das tendas de Cam.
52 Mutta oman kansansa hän vei vapauteen. Autiomaassa hän kaitsi omiaan kuin paimen lampaita.
52 Mas tirou o seu povo como ovelhas e o conduziu como a um rebanho pelo deserto.
53 Hänen johdossaan he olivat turvassa, ei heidän tarvinnut pelätä mitään, mutta vihollisten joukon peitti meri.
53 Ele os guiou em segurança, e não tiveram medo; e os seus inimigos afundaram-se no mar.
54 Hän toi heidät pyhälle asuinsijalleen, vuorelle, jonka hän oli ottanut omakseen.
54 Assim os trouxe à fronteira da sua terra santa, aos montes que a sua mão direita conquistou.
55 Hän karkotti vieraat kansat heidän tieltään ja jakoi heille arvalla perintömaat, antoi Israelin heimoille asumukset.
55 Expulsou nações que lá estavam, distribuiu-lhes as terras por herança e deu suas tendas às tribos de Israel para que nelas habitassem.
56 Mutta he kapinoivat Jumalaa vastaan, he koettelivat häntä, Korkeinta! He eivät noudattaneet hänen säädöksiään
56 Mas eles puseram Deus à prova e foram rebeldes contra o Altíssimo; não obedeceram aos seus testemunhos.
57 vaan kääntyivät omille teilleen ja olivat uskottomia kuten isänsä, kelvottomia kuin löystynyt jousi.
57 Foram desleais e infiéis, como os seus antepassados, confiáveis como um arco defeituoso.
58 He vihastuttivat hänet uhraamalla kukkuloilla, loukkasivat häntä jumaliensa kuvilla.
58 Eles o irritaram com os altares idólatras; com os seus ídolos lhe provocaram ciúmes.
59 Jumala näki sen, ja hänen vihansa syttyi, hän hylkäsi Israelin kokonaan.
59 Sabendo-o Deus, enfureceu-se e rejeitou totalmente a Israel;
60 Hän hylkäsi asumuksensa, Silon pyhäkön, teltan, jonka oli asettanut ihmisten keskelle.
60 abandonou o tabernáculo de Siló, a tenda onde habitava entre os homens.
61 Hän antoi voimansa tunnuksen joutua saaliiksi, jätti pyhän arkkunsa vihollisen käsiin,
61 Entregou o símbolo do seu poder ao cativeiro, e o seu esplendor, nas mãos do adversário.
62 ja kansansa hän antoi miekan armoille, niin hän omiinsa vihastui.
62 Deixou que o seu povo fosse morto à espada, pois enfureceu-se com a sua herança.
63 Tuli nielaisi nuoret miehet, enää ei laulettu morsiamille,
63 O fogo consumiu os seus jovens, e as suas moças não tiveram canções de núpcias;
64 papit kaatuivat vihollisen miekkaan, lesket eivät saaneet viettää valittajaisia.
64 os sacerdotes foram mortos à espada! As viúvas já nem podiam chorar!
65 Mutta Herra havahtui, niin kuin nukkuja havahtuu, niin kuin soturi herää viinin huuruista.
65 Então o Senhor despertou como que de um sono, como um guerreiro exaltado pelo vinho.
66 Hän ajoi kansansa viholliset pakosalle, tuotti heille ikuisen häpeän.
66 Fez retroceder a golpes os seus adversários e os entregou a permanente humilhação.
67 Herra hylkäsi Joosefin sukukunnan -- Efraimin heimoa hän ei valinnut,
67 Também rejeitou as tendas de José, e não escolheu a tribo de Efraim;
68 vaan hän valitsi Juudan heimon ja Siionin, rakkaan vuorensa.
68 ao contrário, escolheu a tribo de Judá e o monte Sião, o qual amou.
69 Sille hän rakensi pyhäkkönsä, korkean kuin taivaat, vankan kuin maa, jonka hän on perustanut ikiajoiksi.
69 Construiu o seu santuário como as alturas; como a terra o firmou para sempre.
70 Hän valitsi Daavidin, palvelijansa, otti hänet lammaslaitumilta,
70 Escolheu o seu servo Davi e o tirou do aprisco das ovelhas,
71 toi lampaiden ja karitsojen keskeltä kaitsemaan omaa kansaansa Jaakobia, hallitsemaan omaa maataan Israelia.
71 do pastoreio de ovelhas para ser o pastor de Jacó, seu povo, de Israel, sua herança.
72 Ja Daavid kaitsi sitä vilpittömin sydämin, johdatti sitä taitavin käsin.
72 E de coração íntegro Davi os pastoreou, com mãos experientes os conduziu.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 78, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.