Jó 3
Pyhä Raamattu (PR) vs NTLH
1 Seitsemän päivän kuluttua Job avasi suunsa. Hän kirosi syntymänsä päivän
1 — ausente —
2 ja sanoi:
2 — ausente —
3 -- Kadotkoon jäljettömiin se päivä, jona synnyin, yö, joka tiesi kertoa: poika on siinnyt.
3 “Maldito o dia em que nasci! Maldita a noite em que disseram: ‘Já nasceu! É homem!’
4 Haihtukoon pimeään se päivä, älköön Jumala taivaassaan muistako sitä, älköön aamun valo sitä koskettako.
4 Que aquele dia vire escuridão! Que Deus, lá do alto, não se importe com ele, e que nunca mais a luz o ilumine!
5 Kuoleman varjo vieköön sen mukanaan, musta pilvi peittäköön sen, auringon pimentyminen säikyttäköön sen pois.
5 Que a escuridão e as trevas o dominem; que as nuvens o cubram e apaguem a luz do sol!
6 Nielköön synkkä pimeys sen yön, niin ettei sitä lasketa vuoden päiviin, että se katoaa kuukauden öiden kierrosta.
6 Que aquela noite fique sempre escura e que desapareça do calendário!
7 Hedelmätön olkoon se yö, ilosta tyhjä.
7 Que seja solitária e triste aquela noite, e que nela não se escutem gritos de alegria!
8 Sen päivän lävistäköön kirous, joka herättäisi itsensä Leviatanin.
8 Que seja amaldiçoada pelos feiticeiros, aqueles que têm poder sobre o monstro Leviatã !
9 Pimetkööt sen aamun tähdet, älköön se yö nähkö sarastuksen valoa, turhaan se odottakoon päivänkoiton katsetta.
9 Que escureçam as estrelas da sua manhã; que ela espere a luz, e a luz não venha; e que a sua madrugada não chegue,
10 Se päivä ja yö ei sulkenut edestäni kohdun porttia, ei kätkenyt silmiltäni tätä kärsimystä.
10 pois ela deixou que minha mãe me desse à luz e não me poupou de todo este sofrimento!
11 Miksi en syntynyt kuolleena, miksi en menehtynyt tultuani äidin kohdusta?
11 “Por que não nasci morto? Por que não morri ao nascer?
12 Miksi äitini polvet ottivat minut vastaan, miksi rinnat antoivat ravinnon?
12 Por que a minha mãe me segurou no colo? Por que me deu o seio e me amamentou?
13 Minä lepäisin haudassa aivan hiljaa, nukkuisin, minulla olisi rauha.
13 Se eu tivesse morrido naquele momento, agora estaria dormindo, descansando em paz.
14 Minä lepäisin kuninkaiden ja mahtimiesten seurassa, noiden, jotka ovat jättäneet jälkeensä muistomerkkejä, mahtavia raunioita.
14 Estaria com reis e altas autoridades que reconstruíram palácios antigos
15 Minä lepäisin ruhtinaitten seurassa, noiden, joilla oli kultaa, jotka täyttivät palatsinsa hopealla.
15 ou estaria com governadores que encheram as suas casas de ouro e de prata.
16 Niin kuin kuollut sikiö olisin poissa, maahan kaivettu ja olematon, niin kuin lapsi, joka ei päivänvaloa nähnyt.
16 Se a minha mãe tivesse tido um aborto, às escondidas, eu não teria existido e seria como as crianças que nunca viram a luz do dia.
17 Siellä pahantekijöitten raivo lakkaa ja itsensä uuvuksiin raataneet saavat levon,
17 Na sepultura acaba a agitação dos maus, e ali repousam os que estão cansados.
18 siellä pääsevät vangit vaivastaan, piiskurien huudot eivät enää heitä ahdista.
18 Ali os prisioneiros descansam juntos e já não ouvem mais os gritos do capataz.
19 Yhtä ovat siellä pieni ja suuri, orja on herrastaan vapaa.
19 Ali estão os importantes e os humildes, e os escravos ficam livres dos seus donos.
20 Miksi hän antaa elämän valon sille, jonka osa on kärsimys, miksi niille, joiden elämä on täynnä katkeruutta?
20 “Por que os infelizes continuam vendo a luz? Por que deixar que vivam os que têm o coração amargurado?
21 He odottavat kuolemaa, mutta se ei tule, he etsivät sitä enemmän kuin aarretta.
21 Eles esperam a morte, e ela não vem, embora a desejem mais do que riquezas.
22 Kun kuolema heidät korjaa, he iloitsevat, heidän suurin riemunsa on hauta.
22 Eles ficam muito alegres e felizes quando por fim descem para a sepultura.
23 Miksi hän antaa elämän valon miehelle, joka on Jumalan saartama, jolta tie on kadonnut?
23 Deus os faz caminhar às cegas e os cerca de todos os lados.
24 Minun leipääni on itku ja voihke, veden lailla virtaa minun valitukseni.
24 “Em vez de comer, eu choro, e os meus gemidos se derramam como água.
25 Mitä kammosin ja kauhistuin, se tapahtui, mitä eniten pelkäsin, se kohtasi minut.
25 Aquilo que eu temia foi o que aconteceu, e o que mais me dava medo me atingiu.
26 Ei rauhaa, ei lepoa, ei tyventä hetkeksikään, yhä uudelleen tuska lyö ylitseni.
26 Não tenho paz, nem descanso, nem sossego; só tenho agitação.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.