Jó 3

Pyhä Raamattu (PR) vs BKJ

Sair da comparação
PR
BKJ BKJ
1 Seitsemän päivän kuluttua Job avasi suunsa. Hän kirosi syntymänsä päivän
1 Depois disso, abriu Jó a sua boca, e amaldiçoou o seu dia.
2 ja sanoi:
2 E Jó falou, e disse:
3 -- Kadotkoon jäljettömiin se päivä, jona synnyin, yö, joka tiesi kertoa: poika on siinnyt.
3 Pereça o dia em que eu nasci, e a noite em que se disse: Foi concebido um filho homem.
4 Haihtukoon pimeään se päivä, älköön Jumala taivaassaan muistako sitä, älköön aamun valo sitä koskettako.
4 Que aquele dia seja trevas; que Deus não o considere lá de cima, nem permita que a luz brilhe sobre ele.
5 Kuoleman varjo vieköön sen mukanaan, musta pilvi peittäköön sen, auringon pimentyminen säikyttäköön sen pois.
5 Que as trevas e a sombra da morte o maculem; que uma nuvem habite sobre ele, e que a escuridão do dia o aterrorize.
6 Nielköön synkkä pimeys sen yön, niin ettei sitä lasketa vuoden päiviin, että se katoaa kuukauden öiden kierrosta.
6 Quanto àquela noite, que a escuridão agarre-se a ela; que ela não se alegre entre os dias do ano; que não entre no número dos meses.
7 Hedelmätön olkoon se yö, ilosta tyhjä.
7 Ah! Que aquela noite seja solitária, e nenhuma voz de júbilo entre nela.
8 Sen päivän lävistäköön kirous, joka herättäisi itsensä Leviatanin.
8 Amaldiçoem-na aqueles que amaldiçoam o dia, que estão prontos para levantar o seu pranto.
9 Pimetkööt sen aamun tähdet, älköön se yö nähkö sarastuksen valoa, turhaan se odottakoon päivänkoiton katsetta.
9 Escureçam-se as estrelas do seu crepúsculo; que procure a luz, e não tenha nenhuma; nem veja o alvorecer do dia,
10 Se päivä ja yö ei sulkenut edestäni kohdun porttia, ei kätkenyt silmiltäni tätä kärsimystä.
10 porque não fechou as portas do útero de minha mãe; nem escondeu a tristeza de meus olhos.
11 Miksi en syntynyt kuolleena, miksi en menehtynyt tultuani äidin kohdusta?
11 Por que eu não morri desde o útero? Por que não entreguei o espírito quando saí do ventre?
12 Miksi äitini polvet ottivat minut vastaan, miksi rinnat antoivat ravinnon?
12 Por que me ampararam os joelhos? Ou por que os peitos me amamentaram?
13 Minä lepäisin haudassa aivan hiljaa, nukkuisin, minulla olisi rauha.
13 Porque agora eu deveria estar deitado e quieto; deveria ter dormido, e então eu estaria em descanso;
14 Minä lepäisin kuninkaiden ja mahtimiesten seurassa, noiden, jotka ovat jättäneet jälkeensä muistomerkkejä, mahtavia raunioita.
14 com os reis e conselheiros da terra, que edificaram lugares assolados para si mesmos;
15 Minä lepäisin ruhtinaitten seurassa, noiden, joilla oli kultaa, jotka täyttivät palatsinsa hopealla.
15 ou com príncipes que possuíam ouro, que encheram suas casas com prata;
16 Niin kuin kuollut sikiö olisin poissa, maahan kaivettu ja olematon, niin kuin lapsi, joka ei päivänvaloa nähnyt.
16 ou como em um oculto nascimento prematuro, eu não existiria; como os bebês que nunca viram a luz.
17 Siellä pahantekijöitten raivo lakkaa ja itsensä uuvuksiin raataneet saavat levon,
17 Ali os perversos cessam de perturbar; e ali descansam os cansados.
18 siellä pääsevät vangit vaivastaan, piiskurien huudot eivät enää heitä ahdista.
18 Ali os prisioneiros descansam juntos; eles não ouvem a voz do opressor.
19 Yhtä ovat siellä pieni ja suuri, orja on herrastaan vapaa.
19 O pequeno e o grande estão lá; e o servo é livre de seu senhor.
20 Miksi hän antaa elämän valon sille, jonka osa on kärsimys, miksi niille, joiden elämä on täynnä katkeruutta?
20 Por que se dá luz ao infeliz, e vida aos amargurados de alma?
21 He odottavat kuolemaa, mutta se ei tule, he etsivät sitä enemmän kuin aarretta.
21 Que anseiam pela morte, mas ela não vem; e cavam por ela mais do que por tesouros ocultos;
22 Kun kuolema heidät korjaa, he iloitsevat, heidän suurin riemunsa on hauta.
22 que regozijam grandemente, e ficam alegres quando conseguem encontrar a sepultura?
23 Miksi hän antaa elämän valon miehelle, joka on Jumalan saartama, jolta tie on kadonnut?
23 Por que se dá luz ao homem, cujo caminho é oculto, e a quem Deus encobriu com sebe?
24 Minun leipääni on itku ja voihke, veden lailla virtaa minun valitukseni.
24 Porque em lugar da minha comida, vem meu suspiro, e os meus rugidos se derramam como as águas.
25 Mitä kammosin ja kauhistuin, se tapahtui, mitä eniten pelkäsin, se kohtasi minut.
25 Porque aquilo que eu grandemente temia me sobreveio; e aquilo o que eu receava me sobreveio.
26 Ei rauhaa, ei lepoa, ei tyventä hetkeksikään, yhä uudelleen tuska lyö ylitseni.
26 Eu não estive em segurança, nem tive descanso, e nem estava tranquilo; ainda assim, a tribulação veio.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.

💬 Explicar Jó 3 no WhatsApp Sobre a Bíblia com IA →