Jó 21
Pyhä Raamattu (PR) vs ARA
1 Nyt Job sanoi:
1 Respondeu, porém, Jó:
2 -- Kuunnelkaa minua, kuulkaa mitä sanon, sillä tavoin te minua parhaiten lohdutatte.
2 Ouvi atentamente as minhas razões, e já isso me será a vossa consolação.
3 Olkaa kärsivällisiä, antakaa minun puhua. Kun olen sanonut sanottavani, sitten voitte pilkata minua.
3 Tolerai-me, e eu falarei; e, havendo eu falado, podereis zombar.
4 En kai minä ihmisille valitustani osoita? Miksi minun pitäisi malttaa mieleni?
4 Acaso, é do homem que eu me queixo? Não tenho motivo de me impacientar?
5 Katsokaa nyt minua, katsokaa ja kauhistukaa! Käsi suun eteen, pysykää hiljaa!
5 Olhai para mim e pasmai; e ponde a mão sobre a boca;
6 Kun ajattelen tätä kaikkea, minä järkytyn, vavistus kulkee jäsenteni lävitse.
6 porque só de pensar nisso me perturbo, e um calafrio se apodera de toda a minha carne.
7 Miksi jumalattomat saavat elää? Miksi he elävät korkeaan ikään? Miksi heidän on valta ja voima?
7 Como é, pois, que vivem os perversos, envelhecem e ainda se tornam mais poderosos?
8 He näkevät lastensa varttuvan aikuisiksi, heidän silmiensä ilona ovat lastenlapset.
8 Seus filhos se estabelecem na sua presença; e os seus descendentes, ante seus olhos.
9 Jumalattoman talo menestyy, mikään ei sitä uhkaa, Jumalan vitsa ei siihen koske.
9 As suas casas têm paz, sem temor, e a vara de Deus não os fustiga.
10 Kun hänen sonninsa astuu, aina se siittää vasikan, hänen lehmänsä poikivat aina ajallaan.
10 O seu touro gera e não falha, suas novilhas têm a cria e não abortam.
11 Hänen lapsensa juoksevat vapaina kuin karitsat, nuoret hyppivät ja tanssivat riemuissaan,
11 Deixam correr suas crianças, como a um rebanho, e seus filhos saltam de alegria;
12 he virittävät laulun, lyövät rumpua, soittavat lyyraa, he karkeloivat huilun tahdissa.
12 cantam com tamboril e harpa e alegram-se ao som da flauta.
13 Heidänkin päivänsä ovat onnen päiviä, rauhassa he saavat laskeutua tuonelaan.
13 Passam eles os seus dias em prosperidade e em paz descem à sepultura.
14 — ausente —
14 E são estes os que disseram a Deus: Retira-te de nós! Não desejamos conhecer os teus caminhos.
15 — ausente —
15 Que é o Todo-Poderoso, para que nós o sirvamos? E que nos aproveitará que lhe façamos orações?
16 He uskovat, että menestys on heidän omissa käsissään. Heidän ajatuksensa ovat kaukana Jumalasta.
16 Vede, porém, que não provém deles a sua prosperidade; longe de mim o conselho dos perversos!
17 Milloin jumalattoman lamppu sammuisi? Milloin onnettomuus hänet tavoittaisi, milloin Jumala niin häneen vihastuisi, että tuhoaisi hänet?
17 Quantas vezes sucede que se apaga a lâmpada dos perversos? Quantas vezes lhes sobrevém a destruição? Quantas vezes Deus na sua ira lhes reparte dores?
18 Milloin hän kieppuisi kuin olkisilppu tuulessa, kuin ruumenet, jotka pyörre tempaa mukaansa?
18 Quantas vezes são como a palha diante do vento e como a pragana arrebatada pelo remoinho?
19 Te väitätte, että Jumala säästää rangaistuksensa hänen lapsilleen. Ei! Rangaistus kuuluu sille, joka on rikkonut. Saakoon hän itse kärsiä!
19 Deus, dizeis vós, guarda a iniquidade do perverso para seus filhos. Mas é a ele que deveria Deus dar o pago, para que o sinta.
20 Nähköön hän omin silmin tuhon tulevan, juokoon hän Jumalan vihan maljan!
20 Seus próprios olhos devem ver a sua ruína, e ele, beber do furor do Todo-Poderoso.
21 Mitä hän lapsistaan sitten enää tietää, kun hänen kuukausiensa määrä on kulunut loppuun?
21 Porque depois de morto, cortado já o número dos seus meses, que interessa a ele a sua casa?
22 Pitäisikö nyt meidän opettaa tätä viisautta Jumalalle hänelle, joka taivaan enkelitkin tuomitsee?
22 Acaso, alguém ensinará ciência a Deus, a ele que julga os que estão nos céus?
23 Joku kuolee keskellä elämän täyteyttä, keskellä rauhaa ja vaurautta,
23 Um morre em pleno vigor, despreocupado e tranquilo,
24 lanteet vahvoina ja ravittuina, luut ydintä myöten voimaa täynnä.
24 com seus baldes cheios de leite e fresca a medula dos seus ossos.
25 Toinen taas kuolee mieli katkerana, saamatta osakseen pisaraakaan onnea.
25 Outro, ao contrário, morre na amargura do seu coração, não havendo provado do bem.
26 Rinta rinnan he lepäävät maassa, ja heidän ruumiinsa kihisevät matoja.
26 Juntamente jazem no pó, onde os vermes os cobrem.
27 Kyllä minä tiedän, mitä te nyt ajattelette ja mitä juonia punotte minua vastaan!
27 Vede que conheço os vossos pensamentos e os injustos desígnios com que me tratais.
28 — ausente —
28 Porque direis: Onde está a casa do príncipe, e onde, a tenda em que morava o perverso?
29 Ettekö tosiaan ole koskaan kyselleet asioita niiltä, jotka ovat maailmaa nähneet? Ettekö ole ottaneet oppia siitä mitä he ovat kokeneet?
29 Porventura, não tendes interrogado os que viajam? E não considerastes as suas declarações,
30 Pahat säästyvät tuhon päivänä, jumalaton viedään turvaan, kun vihan päivä tulee.
30 que o mau é poupado no dia da calamidade, é socorrido no dia do furor?
31 Kuka tuomitsee hänen tekonsa vasten kasvoja, kuka rankaisee häntä hänen synneistään?
31 Quem lhe lançará em rosto o seu proceder? Quem lhe dará o pago do que faz?
32 Kun hänet viedään hautaan, hänen hautakumpunsa ääressä valvotaan.
32 Finalmente, é levado à sepultura, e sobre o seu túmulo se faz vigilância.
33 Lempeä on hänen päällään laakson multa. Hänen jäljessään kulkee saattojoukko, ja monet ovat tulleet jo edeltä haudan luo.
33 Os torrões do vale lhe são leves, todos os homens o seguem, assim como não têm número os que foram adiante dele.
34 Miten tyhjää on lohtu, jota te tarjoatte! Valhe piilee teidän jokaisessa sanassanne.
34 Como, pois, me consolais em vão? Das vossas respostas só resta falsidade.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.