Salmos 109
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs NVI
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
1 Ó Deus, a quem louvo, não fiques indiferente,
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
2 pois homens ímpios e falsos dizem calúnias contra mim, e falam mentiras a meu respeito.
3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
3 Eles me cercaram com palavras carregadas de ódio; atacaram-me sem motivo.
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
4 Em troca da minha amizade eles me acusam, mas eu permaneço em oração.
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
5 Retribuem-me o bem com o mal, e a minha amizade com ódio.
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
6 Designe-se um ímpio como seu oponente; à sua direita esteja um acusador.
7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
7 Seja declarado culpado no julgamento, e que até a sua oração seja considerada pecado.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
8 Seja a sua vida curta, e outro ocupe o seu lugar.
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
9 Fiquem órfãos os seus filhos e a sua esposa, viúva.
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
10 Vivam os seus filhos vagando como mendigos, e saiam rebuscando o pão longe de suas casas em ruínas.
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
11 Que um credor se aposse de todos os seus bens, e estranhos saqueiem o fruto do seu trabalho.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
12 Que ninguém o trate com bondade nem tenha misericórdia dos seus filhos órfãos.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
13 Sejam exterminados os seus descendentes e desapareçam os seus nomes na geração seguinte.
14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
14 Que o Senhor se lembre da iniqüidade dos seus antepassados, e não se apague o pecado de sua mãe.
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
15 Estejam os seus pecados sempre perante o Senhor, e na terra ninguém jamais se lembre da sua família.
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
16 Pois ele jamais pensou em praticar um ato de bondade, mas perseguiu até à morte o pobre, o necessitado e o de coração partido.
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
17 Ele gostava de amaldiçoar: venha sobre ele a maldição! Não tinha prazer em abençoar: afaste-se dele a bênção!
18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
18 Ele vestia a maldição como uma roupa: entre ela em seu corpo como água e em seus ossos como óleo.
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
19 Envolva-o como um manto e aperte-o sempre como um cinto.
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
20 Assim retribua o Senhor aos meus acusadores, aos que me caluniam.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
21 Mas tu, Soberano Senhor, intervém em meu favor, por causa do teu nome. Livra-me, pois é sublime o teu amor leal!
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
22 Sou pobre e necessitado e, no íntimo, o meu coração está abatido.
23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
23 Vou definhando como a sombra vespertina; para longe sou lançado, como um gafanhoto.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
24 De tanto jejuar os meus joelhos fraquejam e o meu corpo definha de magreza.
25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
25 Sou motivo de zombaria para os meus acusadores; logo que me vêem, meneiam a cabeça.
26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
26 Socorro, Senhor, meu Deus! Salva-me pelo teu amor leal!
27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
27 Que eles reconheçam que foi a tua mão, que foste tu, Senhor, que o fizeste.
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
28 Eles podem amaldiçoar, tu, porém, me abençoas. Quando atacarem, serão humilhados, mas o teu servo se alegrará.
29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
29 Sejam os meus acusadores vestidos de desonra; que a vergonha os cubra como um manto.
30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
30 Em alta voz, darei muitas graças ao Senhor; no meio da assembléia eu o louvarei,
31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
31 pois ele se põe ao lado do pobre para salvá-lo daqueles que o condenam.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 109, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.