Salmos 109
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs ACF
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
1 Ó Deus do meu louvor, não te cales,
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
2 Pois a boca do ímpio e a boca do enganador estão abertas contra mim. Têm falado contra mim com uma língua mentirosa.
3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
3 Eles me cercaram com palavras odiosas, e pelejaram contra mim sem causa.
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
4 Em recompensa do meu amor são meus adversários; mas eu faço oração.
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
5 E me deram mal pelo bem, e ódio pelo meu amor.
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
6 Põe sobre ele um ímpio, e Satanás esteja à sua direita.
7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
7 Quando for julgado, saia condenado; e a sua oração se lhe torne em pecado.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
8 Sejam poucos os seus dias, e outro tome o seu ofício.
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
9 Sejam órfãos os seus filhos, e viúva sua mulher.
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
10 Sejam vagabundos e pedintes os seus filhos, e busquem pão fora dos seus lugares desolados.
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
11 Lance o credor mão de tudo quanto tenha, e despojem os estranhos o seu trabalho.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
12 Não haja ninguém que se compadeça dele, nem haja quem favoreça os seus órfãos.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
13 Desapareça a sua posteridade, o seu nome seja apagado na seguinte geração.
14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
14 Esteja na memória do Senhor a iniqüidade de seus pais, e não se apague o pecado de sua mãe.
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
15 Antes estejam sempre perante o Senhor, para que faça desaparecer a sua memória da terra.
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
16 Porquanto não se lembrou de fazer misericórdia; antes perseguiu ao homem aflito e ao necessitado, para que pudesse até matar o quebrantado de coração.
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
17 Visto que amou a maldição, ela lhe sobrevenha, e assim como não desejou a bênção, ela se afaste dele.
18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
18 Assim como se vestiu de maldição, como sua roupa assim penetre ela nas suas entranhas, como água, e em seus ossos como azeite.
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
19 Seja para ele como a roupa que o cobre, e como cinto que o cinja sempre.
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
20 Seja este o galardão dos meus contrários, da parte do Senhor, e dos que falam mal contra a minha alma.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
21 Mas tu, ó DEUS o Senhor, trata comigo por amor do teu nome, porque a tua misericórdia é boa, livra-me,
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
22 Pois estou aflito e necessitado, e o meu coração está ferido dentro de mim.
23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
23 Vou-me como a sombra que declina; sou sacudido como o gafanhoto.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
24 De jejuar estão enfraquecidos os meus joelhos, e a minha carne emagrece.
25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
25 E ainda lhes sou opróbrio; quando me contemplam, movem as cabeças.
26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
26 Ajuda-me, ó Senhor meu Deus, salva-me segundo a tua misericórdia.
27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
27 Para que saibam que esta é a tua mão, e que tu, Senhor, o fizeste.
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
28 Amaldiçoem eles, mas abençoa tu; quando se levantarem fiquem confundidos; e alegre-se o teu servo.
29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
29 Vistam-se os meus adversários de vergonha, e cubram-se com a sua própria confusão como com uma capa.
30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
30 Louvarei grandemente ao Senhor com a minha boca; louvá-lo-ei entre a multidão.
31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
31 Pois se porá à direita do pobre, para o livrar dos que condenam a sua alma.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 109, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.