Salmos 109
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs ARC
1 Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Jumala, minun ylistykseni, älä ole vaiti.
1 Ó Deus do meu louvor, não te cales!
2 Sillä he ovat avanneet minua vastaan jumalattoman ja petollisen suun, he puhuttelevat minua valheen kielellä.
2 Pois a boca do ímpio e a boca fraudulenta estão abertas contra mim; têm falado contra mim com uma língua mentirosa.
3 Vihan sanoilla he ovat minut piirittäneet, ja syyttä he sotivat minua vastaan.
3 Eles me cercaram com palavras odiosas e pelejaram contra mim sem causa.
4 Rakkauteni palkaksi he minua vainoavat, mutta minä ainoastaan rukoilen.
4 Em paga do meu amor, são meus adversários; mas eu faço oração.
5 He kostavat minulle hyvän pahalla ja rakkauteni vihalla.
5 Deram-me mal pelo bem e ódio pelo meu amor.
6 Aseta jumalaton mies häntä vastaan, ja seisokoon syyttäjä hänen oikealla puolellansa.
6 Põe acima do meu inimigo um ímpio, e Satanás esteja à sua direita.
7 Oikeuden edessä hän joutukoon syyhyn, ja hänen rukouksensa tulkoon synniksi.
7 Quando for julgado, saia condenado; e em pecado se lhe torne a sua oração.
8 Hänen päivänsä olkoot harvat, ottakoon toinen hänen kaitsijatoimensa.
8 Sejam poucos os seus dias, e outro tome o seu ofício.
9 Tulkoot hänen lapsensa orvoiksi ja hänen vaimonsa leskeksi.
9 Sejam órfãos os seus filhos, e viúva, sua mulher.
10 Kierrelkööt hänen lapsensa alati kerjäten, anelkoot kaukana kotinsa raunioilta.
10 Sejam errantes e mendigos os seus filhos e busquem o seu pão longe da sua habitação assolada.
11 Anastakoon koronkiskuri kaiken hänen omansa, ja riistäkööt vieraat hänen vaivannäkönsä.
11 Lance o credor mão de tudo quanto tenha, e despojem-no os estranhos do seu trabalho.
12 Älköön kukaan osoittako hänelle laupeutta, älköönkä kukaan armahtako hänen orpojansa.
12 Não haja ninguém que se compadeça dele, nem haja quem favoreça os seus órfãos.
13 Hänen jälkeläisensä hävitkööt sukupuuttoon, pyyhittäköön heidän nimensä pois toisessa polvessa.
13 Desapareça a sua posteridade, e o seu nome seja apagado na seguinte geração.
14 Hänen isiensä rikkomukset pysykööt Herran muistossa, älköönkä hänen äitinsä syntiä pyyhittäkö pois.
14 Esteja na memória do Senhor a iniquidade de seus pais, e não se apague o pecado de sua mãe.
15 Olkoot ne Herran edessä alati, ja hävittäköön hän heidän muistonsa maan päältä.
15 Antes, estejam sempre perante o Senhor , para que faça desaparecer a sua memória da terra.
16 Sillä se mies ei ajatellutkaan tehdä laupeutta, vaan vainosi kurjaa ja köyhää ja sydämen tuskassa olevaa, tappaaksensa hänet.
16 Porquanto se não lembrou de usar de misericórdia; antes, perseguiu o varão aflito e o necessitado, como também o quebrantado de coração, para o matar.
17 Hän rakasti kirousta, ja se kohtasi häntä; hän ei huolinut siunauksesta, ja se väistyi hänestä kauas.
17 Visto que amou a maldição, ela lhe sobrevenha; e pois que não desejou a bênção, ela se afaste dele.
18 Hän puki kirouksen yllensä niinkuin vaatteensa, ja se meni hänen sisuksiinsa niinkuin vesi ja hänen luihinsa niinkuin öljy.
18 Assim como se vestiu de maldição tal como de uma veste, assim penetre ela nas suas entranhas como água e em seus ossos como azeite.
19 Se olkoon hänellä viittana, johon hän verhoutuu, ja vyönä, johon hän aina vyöttäytyy.
19 Seja para ele como a veste que o cobre e como cinto que o cinja sempre.
20 Tämä olkoon Herralta minun vainoojaini palkka ja niiden, jotka puhuvat pahaa minua vastaan.
20 Seja este, da parte do Senhor , o galardão dos meus contrários e dos que falam mal da minha alma.
21 Mutta sinä, Herra, Herra, auta minua nimesi tähden, sillä sinun armosi on hyvä, pelasta minut.
21 Mas tu, ó Jeová Senhor, sê comigo por amor do teu nome; porque a tua misericórdia é boa, livra-me.
22 Sillä minä olen kurja ja köyhä, ja sydämeni on haavoitettu minun rinnassani.
22 Porque estou aflito e necessitado, e, dentro de mim, está aflito o meu coração.
23 Minä katoan pois kuin pitenevä varjo, minut pudistetaan pois kuin heinäsirkka.
23 Eis que me vou como a sombra que declina; sou sacudido como o gafanhoto.
24 Polveni horjuvat paastoamisesta, ja minun ruumiini on laihtunut lihattomaksi.
24 De jejuar, estão enfraquecidos os meus joelhos, e a minha carne emagrece.
25 Ja minä olen joutunut heidän herjattavakseen, minut nähdessään he nyökyttävät päätänsä.
25 E ainda lhes sirvo de opróbrio; quando me contemplam, movem a cabeça.
26 Auta minua, Herra, minun Jumalani, pelasta minut armosi jälkeen;
26 Ajuda-me, Senhor , Deus meu! Salva-me segundo a tua misericórdia.
27 ja he saakoot tuta, että tämä on sinun kätesi, että sinä, Herra, sen teit.
27 Para que saibam que nisto está a tua mão, e que tu, Senhor , o fizeste.
28 Jos he kiroavat, siunaa sinä, jos he nousevat, joutukoot häpeään, mutta palvelijasi saakoon iloita.
28 Amaldiçoem eles, mas abençoa tu; levantem-se, mas fiquem confundidos; e alegre-se o teu servo.
29 Olkoon häväistys minun vainoojaini pukuna, ja verhotkoon heitä heidän häpeänsä niinkuin viitta.
29 Vistam-se os meus adversários de vergonha, e cubra-os a sua própria confusão como uma capa.
30 Minä suullani kiitän suuresti Herraa, ja monien keskellä minä ylistän häntä.
30 Louvarei grandemente ao Senhor com a minha boca; louvá-lo-ei entre a multidão.
31 Sillä hän seisoo köyhän oikealla puolella pelastaakseen hänet niistä, jotka hänet tuomitsevat.
31 Pois se porá à direita do pobre, para o livrar dos que condenam a sua alma.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Salmos 109, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.