Mateus 9
Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI
1 Txajũ' Jesusa' barkote khẽeçxa sxawedçxa txajx çxhabtey ki' pa'kh.
1 Jesu wa afe’en yen naatu matabir maiye rabon na ana bar ana meraramaim tit.
2 Aça' kxteea' teeçx piçthẽ'j ẽseya' ãjasame'stxi yakhna pa'j. Txã'wẽ yakhna pa'jsawe'sxa' Jesusa' nuykatxhiyujuna sũhni's jiyuçxa', ãça'sa's na'wẽk we'we Jesusa':
2 Nati’imaim sabuw afa orot ta an uman murubin emo’emomaim hiwan hi’abar hina Jesu biyan hitit, naatu Jesu sabuw hai baitumatum itin, basit orot an uman murubin isan eo, “Natu men iniyababan, o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
3 ley kaapiya'jsawe'sx maaíi yu' na'wẽtx yajkx: Naa piçthẽ'ja' Dxusa's iiweeçx we'wena ãjawa'jmeea'sku we'we' sũju'tx.
3 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib.”
4 Nawa txãawe'sx yaakxni's Jesus jiyuçxa', na'jĩnak we'we:
4 Jesu abisa hinotanot itin naatu eo, “Kwa aisim dogor wanawanan not kakafih kwanotanot?
5 ¿Maa thẽymeesakx? Iidx pkala' peltunãyni yã'jtx neeyũu ¿jĩniá'? Meeçxa': Kiiteçxa me'j ¿jĩniá'?
5 Ef menatan i hamehamen, orot ana kakafih notawiyen isan anao i hamehamen ai anau namisir nabat nareremor i hamehamen?
6 Makwe thẽysatewa Dxus Nçxi'k Nasa Yuusa' naa kiwete pkaltxi peltunãyya' ãjawa'jsa' naa pa'ga kaajiyu'j ya'wath ãçxha'.
6 Baise kwakakasiy, imih ani’obaiyi kwana’itin, orot Natun i tafaramamaim fair bai bowabow kakafih notawiyen isan.” Naatu orot an uman murubin isan eo, “Kumisir a ir kunuw kubai a ubar kwen.”
7 txãa ẽseya' ãjasameea' kiitena'wa u'kh txajx yatna.
7 Orot misir ana ir nuw bai ana ubar in.
8 Txã'wẽ yũuni's nasa uyçxa', ũukhtxi. Sa' Dxusna weçxana tuuthe'jtx txã'wẽ çxhãçxhawa'ja's Dxusa' peesne' sũhçxa.
8 Sabuw iti na’atube matar hi’i’itin ana mar hai hibir ra’at naatu God wabin hibora’ara’ah fair iti na’atube orot bitih isan.
9 Jesusa' txajũ u'jçxa', teeçx piçthẽ'j Mateo yaasesa txã'wẽ gobierno jĩi vxyu pkhakhna u'pte uyçxa', na'wẽk we'we:
9 Jesu efan nati ihamiy remor inan auman, kabay o’onayan wabin Matthew ana bowabow efanamaim ma’am itin naatu iu, “Kumisir kwi’ufnunu.” Matthew ma’am misir Jesu iufunun hairi hin.
10 Txajũ' Jesusa' ũ'ya' yatte u'kak, aça' gobierno jĩi vxyu pkhakhsawe'sx vxite' pkalsawe'sxwa wala kuh u'katx vxite' Jesus yakh u'jusawe'sx yã'jçxa.
10 Jesu Matthew ana baremaim ma bay hi’au, ana maramaim kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sinafuyah moumurih maiyow hina Jesu ana bai’ufununayah bairi hikofanih bay aa ana efanamaim himare.
11 Aça' txã'wẽ yũuni's fxariseowe'sx uyçxa' pẽjxtxi Jesus yakh u'jusawe'sxtxi na'jĩna:
11 Naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hi’itih ana maramaim, Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Aisim kwa a bai’obaiyenayan kabay o’onayah naatu sabuw kakafih bairi hima bay te’aa?”
12 jĩni's Jesus wẽse'jçxa', na'wẽk we'we:
12 Jesu hio nowar naatu iyafutih eo, “Sabuw aurih sawow en adanafur orot boro men hinakok, baise sabuw iyab sawusawuwih boro adanafur orot hinakok.
13 Mpiyawe Dxus librute na'wẽ fxi'jni ũsa' txã'sna: Tajkx ikhçxa Dxusa's weçxana kabni yu'sa' jxpeejxmeeth. Adxa' vxitetx peeygãaniçxá'sthu jxthãasu' jĩ'k. Adxa' nasa ewsatx pakweya' kĩhmeeth, naasáa pkalsatx pakweya'çxáath kĩh, kxah ewmée yũuna fxi'zeni's nvxihtçxa Dxus tasxte sxaweduutxna.
13 Kwa Buk Atamaninamaim kwabiyab tur yabin kwa’itin? ‘Ayu i akokok kabeber, men sibor.’”
14 Txajũ' Juan Bautista yakh u'jusawe'sxa' Jesus tasxte utxaaçxa na'wẽtx pẽjx:
14 Naatu John Baptist ana bai’ufununayah hina Jesu hibatiy hio, “Aisim aki naatu ofafar bai’ufununayah bairi mar etei ayoyohar naatu o a bai’ufununayah i en?”
15 Jesusa' na'wẽk pas:
15 Jesu iyafutih eo, “Men karam sabuw orot boubun tatatabin ana yasisir isan hitaruru’ay, hitama orot yawasin hitabotouw, baise mar boro nanan orot boro hinabosair naatu nati ana veya’amaim imaibo hinifoufur hinirowarow.
16 Ropa ĩisxsate tela u'sesa yakh ya'pã'khe'çme'. Txã'wẽme', tela u'sesa' jweeíiçxáak sude' ĩisxsa's, aça' sutenisa' jweeíiçxáa wala suteena.
16 Na’atube faifuw atamanin boro men karam hinab faifuw boubun hinafitimih, anayabin faifuw boubun hinasasauw ana veya boro nakaro’om natakweb mahar nara’at.
17 Txã'wẽy beka u'se aahnisa's slun ĩisxsate ya'awu'çme'. Txã'wẽme', beka u'sesa slun ĩisxsa's sude'k, aça' beka yakh slun yakh e'zíi vxitu'tx. Txãa pa'ga beka u'sesa's slun u'sesate awwa'ja'. Txã'wẽ yu', maa yuhwa vxitumeetxna.
17 Na’atube men yait ta wine boubun ebai wine ana kibub atamaninamaim eriririmih, anayabin wine boubun boro nara’at naatu kibub natafofor wine nasuwa na re, imih wine boubun i boro wine ana kibub boubunamaim hinarir, saise hairi boro gewasih hinabat.”
18 Jesus txã'wẽ we'wena ũspkaçxha', judiu pkhaakhenite npiiçthẽ'jsa' Jesus tasxte peejxũkweçxa na'wẽk we'we:
18 Iti na’atube eo auman Tafaror Bar kaifenayan orot ta na Jesu biyan tit nanamaim sun yowen eo, “Ayu natu babitai i veya boun morob, baise akokok inan umawat inabutubun nayawas.”
19 Jesusa' kiitena'wa txãa yakh u'kh, txãa yakh u'jusawe'sx yã'jçxa.
19 Basit Jesu misir ana bai’ufununayah bairi orot hi’ufunun hin.
20 Txã'wẽ u'jweçpkaçxha', teeçx u'y doce anxu kakwe yu'te ãça'na u'jusa Jesus e'ste paaçte kũhçxa, atxh vxiçte kpaajxa'dxku.
20 Naatu babin ta ana faifuwamaim rara bota’ar ma’am kwamur etei 12 sasawar, na Jesu ufunane tit,
21 Atxh vxiçteçxáawa jxa'dxwaça', katxhi'nja sũhçxak txã'wẽ yũu.
21 ana notamaim eo, “Jesu ana faifuw tainin ana butubun boro ana yawas.” Naatu ana faifuw tainin butubun.
22 Nawa Jesusa' jiyuçxa txãa u'ya's thegçxa na'wẽk we'we:
22 Jesu tatabir babin itin eo, “Natu men iniyababan, abai tumatumamaim kubigewasin.” Iti na’at eo ana veya’amaim, mar ta’imonamo babin igewasin.
23 Txajũ' Jesusa' txãa npiiçthẽ'jsa yatte pa'jçxa uyku pedaaçte nxusna tukawa'jsa músiku jxuka pheu'jçxa ũste. Aça' nasa' nxusna wala ũ'nena ũste',
23 Imaibo Jesu na Kou’ay Bar kaifenayan orot ana bar wanawanan run. Sabuw hiru’ay hima hirerey itih, naatu rerey ana fik hibababin nowar.
24 na'wẽk jxkaah:
24 Jesu eo, “Iti kek babitai i matan fot inu’in, men morobomih, kwamisir ufun kwatit.” Baise sabuw isan himarib, anayabin i hiso’ob kek i morob.
25 Nawa Jesusa' nasatx kasejkaahçxa dxiite u'kana'wa, txãa luuçxa's pu'kisuçpkaçxha', kiitek.
25 Basit sabuw etei himisir ufun hitit sawar, imaibo Jesu run in kek inu’in ana efanamaim tit, naatu babitai uman bai imisiruw yawas misir.
26 Aça' txã'wẽ yũuni's txãa kiwesu jxuka tuuthe'jnik yuu.
26 Iti sisinaf ana tur ra’at tasasar in nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
27 Txajũ' Jesus kasehna u'jweçte', uyya' ãjasamée e'ztxi sus we'wena yuwé':
27 Jesu efan nati itumar tit remor inan, orot rou’ab matah fim hitit hi’ufunun hin hi’af hio, “David uwan, kwiwanbabani.”
28 Txajũ' Jesusa' yatte u'kate', txãa uyya' ãjasameewe'sxa' utxaana kũhtx. Aça' Jesusa' na'wẽk pẽjx:
28 Jesu na bar wanawanan run naatu orot rou’ab hina biyan hitit, Jesu ibatiyih eo, “Kwabitumatum ayu boro aniyawasi?” Hairi hiya’afut hio, “Regah abitumitum.”
29 Aça' Jesusa' txãawe'sx yafxte jxa'dxku na'jĩna:
29 Basit Jesu hairi matah botobonen eo, “Kwabitumatum na’atube isa namatar.”
30 txãawe'sx yafxa' ewuutx. Aça' Jesusa' wala neewe'wek na'jĩna:
30 Hairi matah higewasin hinuw naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen.”
31 txajũ kasehna' txãa kiwesu jxuka pta'sxtxi Jesus txã'wẽ yũuni's.
31 Baise hairi hitit hin Jesu ana tur hibosemor ra’at, nati tafaram hima’am ana fofonin etei hinowar.
32 Txãawe'sx kasehna u'jweçpkaçxha', Jesus tasxte vxite piçthẽ'j nuypa'jtx, we'weya' ãjasamée eçx iiyamunisa's.
32 Orot rou’ab hinan ufut sabuw afa orot ta yoyom hirab awan igug ma’am hibai hina Jesu biyan hitit.
33 Aça' Jesusa' txãa eçxa's ũusuh kutxi'the', txãa piçthẽ'ja' we'weya' ãjak. Txã'wẽ yũute', nasa' wala kuh yajkxtxi na'jĩna:
33 Naatu Jesu yoyom mowan nun tit orot busuruf tur eo sabuw etei hifofor hio, “Sawar iti na’atube Israel wanawananamaim men ta i’itin bounabo ta’i’itin.”
34 Nawa fxariseowe'sx yu' na'wẽtx we'we:
34 Baise Ofafar Bai’obaiyenayah hio, “Iti i Demon Hai Ukwarin fair itin imih demon nunih titit.”
35 Jesusa' çxhab walasu çxhab le'çxkwesu judiuwe'sx pkhaakheni yat iisa kaapiya'jnak pekũju'. Sa' Dxus jxkaahwa'ja'swa pta'sxna vxite' wee ma'wẽsate nasa ãça'satxwa nuykatxhina kĩh akatxwa jxuka kaykase'je'k.
35 Jesu bar awan awan run tit sabuw inanawanih bar merar hai Kou’ay Baremaim sabuw i’obaibiyih, mar ana aiwob isan Tur Gewasin eo hinowar naatu sabuw hai sawow yumatah ta ta hibow hinan etei iyayawasih.
36 Sa' Jesusa' txãa nasatx thegçxa', txãawe'sxtxi peeygãjk txã'wẽ nxusna çxhãçxhameekuẽ piisxáa namu ji'phmeesa na'wẽ ũspa'ga.
36 Jesu iti rou’ay gagamin maiyow hinan itih yan baban, anayabin hai not kwaris naatu aurih baibais en, ana itinin i sheep na’atube aurih nabatanenayan orot en.
37 Sa' txãa yakh u'jusawe'sxtxi na'wẽk we'we:
37 Basit ana bai’ufununayah isah eo, “Masaw i gagamin na’in baise ana fourayah i men moumurih.
38 Txãa pa'ga mjĩi namu's mpẽjxwe mjĩiwa'jsa kaakhan jĩk.
38 Imih masaw matuwan isan kwanayoyoban saise bowayah afa niyafarih hinan bay hinafour, anayabin bay i hiyamur.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.