Lucas 8
Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI
1 Txãa e'su' Jesusa' maazkuẽe çxhabsuwa pekũjk Dxus jxkaahwa'j ena's pta'sxna txãa yakh u'jusawe'sx docesa yakh, çxhab le'çxkuẽsu walasuwa txã'wẽy.
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 Vxite' u'ywe'sxwa pi'kxna u'ju'tx na'wẽ eçxtxi kutxi'jna kĩh weete ãçã'satxwa nuykatxhik txã'wẽ yuuniisa, aça' txãa ksxavxyte teeçxsa' Maria Magdalena yaasesa txajx ũusuh siete eçxtxi kutxi'kh txãak yu'.
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 Vxite' Herodesa's pu'çxsa Çxusa nyu Juanak yaasesa yu', vxite' Susanak yaasesa yu'. Kuh u'ysatx Jesusa's pu'çxna u'jusa yu' txãawe'sx ji'phuni kĩjkwe yakhçxáawa.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 Txajũ' çxhabuwe'sx wala nasa kasehtx, Jesusa's thegya'. Aça' nasa txaazkuẽe pkhaakhete', Jesusa' ejemplo yakhku pta'sx na'jĩna:
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 —Skuutxh uuhsa' uujxa' kasejk. Aça' msuuíi yu' maz nxinx dxi'jsu ãasu neeyũute', nasa waakhi'khi'jiçte, vxiçxakwewa fxiwçxa ũ'tx.
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 Aça' msuuíi yu', kwet-sutx ũsxi. Nawa buçxaçxawa kiwe ew ji'phmeete', tuphaameeçxa jxuka uhdxtxi.
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 Msuuíi yu', çhũçh ksxavxysutx ũsxi. Aça' çhũçhwa ja'da buçxaçxa' skuutxha's aphçxa ivxiitutx.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Sa' vxite ahsu' kiwe ewsatek ũsxi. Txãa yu' walaaçxa teeçx tasxçxáa cien nxinxtxi ji'phu.
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Txajũ' txãa yakh u'jusawe'sxa' Jesusa's pẽjxtxi txãa ejemplo's ma'jĩnitewa jiyuya'.
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 Aça' Jesus pasçxa' na'jĩk:
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 Naa ejemplo' na'wẽsa': Skuutxh fxiwa' Dxus yuwe jĩni'.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 Aça' maz nxinx dxi'jsu ũsxisá', nasa Dxus yuwe's wẽsẽ'thewa eçxthẽ'ja' kutxi'jina wẽsẽ'jçxa yu'akhni's jĩni'. Txã'wẽ Dxus yuwe's ũusuh kutxi'the', txãawe'sx ũusa' vxituna.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 Aça' maz nxinx kwet-su ũsxisá', nasa Dxus yuwe's jxpa'gaçxa maz en yu' weçxana wẽsẽ'jna fxi'zetxna. Nawa ũuste ew yu'akhmeeçxa', thẽysa nxusu en pa'theçxáa, Dxus tasxu ki' txuteetxna jĩni'.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 Aça' maz nxinx çhũçh ksxavxysu ũsxisá', nasa wẽsẽ'jçxawa, naa kiwetewe'sx ji'phu wẽeniçxá's yajkxna pa'pçxuna ewmeesuçxáa weçxweçxa fxi'zesa jĩni'. Sa' Dxus yuwe's peçxkanatxna, aça' kxul íiçxáa yuuna.
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 Nawa nasa ũus ewsa Dxus yuwe's jxpa'yakx wẽsẽ'jçxa nwẽesẽ'jna Dxus yakhçxáa u'juçxa', kĩhsuwa ewçxáa yũuna fxi'zena, txã' maz nxinx yu' kiwe ewsate ũsxisáa na'wẽta'.
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 Lampara's atũu dxiite aphçxa txajxa' txã'wẽ ya'pki'taçme'. Wejxwa ẽetek ya'txaja' eena' kweethkahn, kxah maawa u'kasa' eena'te u'kakahn.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 Makwe paaçte sũthnisaçxawa, kĩh yuhwa ãate vxyaamée yu' neeyũuwa'jme'. Sa' makwe ũusteçxáa yaakxnisa'swa, kim yuhwa ãate jiyunimée yu' neeyũuwa'jme'.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 Txã'wẽyã'the', ew mwẽesẽ'jwe. Maawa wa'lmée wẽsẽ'the', jxthaakwe kaajiyu'juna Dxusa'. Nawa wẽsẽ'jya' wa'lsa's, kaajiyu'jnimée yuuna. Jxuka kusa'jni yuuna.
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Txajũ' Jesus ũsnite pa'jtx njĩ'j vxite' nyakhwe'sx. Nawa nasa wala ũste', Jesus tasxte utxaaya' ãjãmeeta'.
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 Aça' kxtee ũssa teeçxsa' Jesusa's pta'sxku na'jĩna:
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Jesus pasçxa':
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 Teeçx ente' Jesusa' txãa yakh u'jusawe'sx yakh barkote khẽeçxa':
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 Nawa ĩkh pxãjũy u'jweçpkaçxha' Jesusa' dejk. Naapkaçxha' wejxaa wala seena' kiiteçxa, yu'a's barkote yuutaçku yu'. Aça' barko' ĩkh dxiikhẽ khẽeya'wak yu'.
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 Txajũ' Jesusa's fxĩtxtxi na'jĩna:
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Txajũ' txãa yakh u'jusawe'sxtxi' na'jĩk:
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Txajũ' pejka Gadara kiwete pesahtx Galilea ĩkh kuteju.
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 Aça' Jesusa' txãa kiwete pa'jaçte', kxte' teeçx çxhabuwe'sx piçthẽ'j kasejk Jesus yakh puutx uyya'. Txãa piçthẽ'ja' wala txaçxyã'j eçx luuku vxitni u'ju'k. Sa' ropa athmée yattewa u'psameek yu', naasáa uusáa pedaní kwet kafxsuçxáak u'psa yu'.
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 Sa' Jesusa's uyçxa', tasxte peejxũkweçxa', na'jĩnak suhs we'we:
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 Jesusa' txãa eçx luuku vxit-sa's ũusu kaseh kajaçku yu', txãa pa'gak txã'wẽ we'we'. Txãa eçxa' ũuste khẽeçxa nasa's luuku vxitpa'gatx, kadenaju kuse petx çxida yã'jçxa tud wẽe. Nawa kĩh yuhnawa weji'meek çxuktede'. Txã'wẽ yuuçxak txãa eçx luuku vxit-sa' nasa u'pnimeesu jxũna u'jwe' txãa piçthẽ'ja's.
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 Txajũ' Jesusa' txãa eçxa's pẽjxku:
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 Sa' txãa eçx luuku vxit-sa' Jesusa's pxthaa we'wetx kafx wala seena' ũukhũukhsakhẽ akhkahmén.
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 Sa' kxsũ thã'jsũ kuçxi wala ũsu'tx aphna, aça' txãa kuçxi ũussu khẽeya' u'jwa'ja'stxi Jesusa's pẽjx pxthaa we'wena. Aça' Jesusa' kuçxi ũussu khẽeya' u'khaakh.
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 Txajũ' txãa eçx luuku vxit-sa txãa piçthẽ'j ũusu kasehçxa, kuçxi ũussu khẽete', txãa kuçxi' penxakhẽ peluçxa, ĩkh walakhẽ khẽeçxa jxuka uutx.
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 Aça' kuçxi thegsa' txã'wẽ yũute uyçxa', ũukhçxa pta'sxya' wala dud u'jtx çxhabna vxite' çxhab peeku'jsuwa jxuka.
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 Aça' kĩh yũutewa uyya' nasa' thegya' pa'jtx. Sa' Jesus ũsnite kũhçxa', uytxi eçx luuku vxit-sa' txãa piçthẽ'j ũusu jxuka kasehte', Jesus tasxte wẽt yã'j ropa athçxa kaçxçxa u'pte. Sa' wala ũukhtxi.
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 Aça' txãa piçthẽ'j eçx luuku vxitnisa' ma'wẽ yũuçxa katxhitewa uysa' kxtee thegya' pa'jsatx pta'sxtxi.
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 Txãa pa'gaçxáa Gadara kiwesuwe'sx jxukaysa ũukhçxa Jesusa's txãa kiweju kasehna u'khaahtx. Txã'jĩyã'the', Jesusa' barkote khẽeçxa ki' sxawedku.
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 Aça' txãa piçthẽ'j luuku vxitnijũ katxhisa' Jesusa's pxthaa we'wek pe'jçxa u'khan. Nawa Jesusa' txajx yatnak u'khaah na'jĩna:
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 —Iidx yatna sxawedna me'j, sa' mtuuthe'j idxa's Dxus na'wẽ ew yũuni's jĩte', txãa piçthẽ'j u'jçxa', çxhabsu jxuka pta'sxku Jesus ma'wẽ ew yũuni'swa jxuka.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 Txajũ' Jesusa' Galilea kiwetey ki' sxawedna pesathe', nasa ũythãsna ũssa' wala weçxana jxpa'gatx.
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 Kxte' teeçx piçthẽ'j judiuwe'sx pkhaakhenite npiiçthẽ'jsa Jairo yaasesak pa'j. Sa' txãa piçthẽ'ja' Jesus tasxte peejxũkweçxa', pxthaa we'wek txajx yatna yuukahn.
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 Kxtee yu' txajx niisa teeçxçxáasa doce anxu ji'phsa ãçã'çxa uuwa'theçxáa yã'kh ũs yu' naa pa'ga. Aça' Jesusa' u'jweçte', txãa yakh u'jsa nasa wala kuh dxi'the utaçxáatx u'jna ũsu'.
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 Txãa nasa kuh ksxavxyte teeçx u'y doce anxu yã'j kakwe yu' vxyaate ãçã'sak kaseh. Sa' txãa u'ya' txajx vxyu's jxuka pebak yu'çe'jsatx dewena, nanwa maa yuhwa nuykatxhiya' ãjãmeeta'.
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 Aça' txãa u'ya' Jesus e'ste utxaaçxa, atxh vxiçkhẽ kpaajxa'dxku, naapkaçxha' txãa dudtey kakwe yu'a' yujuk.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Txajũ' Jesusa' paapẽjxku:
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Jesus pasçxa':
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 Aça' txãa u'y ma'wẽ yũuni'swa Jesusa' jiyute', txajx tasxte ũukhna yayana kũhçxa peejxũkwek. Sa' nasaa dxi'pte jxuka pta'sxku ãçã'çxa Jesus atxhte jxa'dxçxa' txãa dudtey katxhiçxa neeyũuni's.
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Txajũ' Jesus we'weçxa':
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 Kxtee nee Jesus we'wena ũsíyna, judiuwe'sx pkhaakhenite npiiçthẽ'jsa Jairo yatu yuusa teeçx pa'jçxa', Jairo's pta'sxku:
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 Jesus wẽsẽ'jçxa':
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 Txajũ' Jairo yatte pa'jçxa', vxite yuutxi' ka'ga'jmée, naasáa Pedro, Jakobo, Juan, vxite' kna'sa neywe'sxtxiçxáak ka'ga'j.
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 Kxte' nxus we'wena ũ'nenatx ũsu'. Nawa Jesus we'weçxa':
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 kxtee ũssa' npeevxysxijkatx, uuníi ũste txã'jĩpa'ga.
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Txajũ' Jesusa' uuniisa's kuseju pu'kisna' suhsku we'we:
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 Naapkaçxha', dudtey ĩtxĩ yuuçxa kiitek, aça' Jesusa' puuçkaakh.
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 Aça' neywe'sxa' wala kuh yajkxna weçxana thegtxi. Nawa Jesusa' maa yuhtxwa pta'sxkaahme' txã'wẽ uuniitewa ĩtxĩ vxitni's.
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.