Lucas 11
Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI
1 Teeçx ente' Jesusa' Dxusna orãynak u'pu' teeçx ahte, sa' orãyna jxã'the', txãa yakh u'jusa teeçxsa' na'jĩk:
1 Veya ta Jesu efan ta’amaim ma yoyoban inan, ana yoyoban sasawar ufunamaim ana bai’ufununayah orot ta natit eo, “Regah, kwi’obaiyi ana yoyoban, John ana bai’ufununayah bi’obaiyih na’atube.”
2 Jesus pasçxa':
2 Jesu iuwih eo, “Yoyobanamih iti na’atube kwanayoyoban.
3 Ãçxh kwe'sx ũ'wa'ja's meen pees.
3 Mar etei ana fofonin ai bay initi.
4 Kwe'sx ewmée yũuni's meen peltunaĩ, kwe'sxwa peltunãytha'w kwe'sxtxi ewmée yũusatx txãa pa'ga.
4 Ai bowabow kakafih kunotawiyen,
5 Txajũ' na'jĩnak we'we:
5 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “O yait a of auman boro fainaiwan itan itafefeyan itao, “Au of akokok rafiy fafar tounu inibaisu,
6 Dxi'j u'jsa adx namikuk yatte pa'j, aça' kĩh yuhwa ji'phmeeth puuçwa'j, ¿jĩmeema'kwe kĩhwa ji'phmeeçxa'?
6 anayabin ayu au of ta bai’esegamih inan na au bar tit naatu ayu auru bay en, imih o isa abifefeyan inibaisu.’
7 Aça' dxiiju passa' na'jĩna: Adx luuçx deeni yã'tha', aça' kuçx susnu. Naapkaçxha' vxitxwa aphni yã'j ũsa', aça' kĩh yuhwa ũsya' ewume'nja jĩçxawa,
7 Naatu a of bar wanawanan boro na’afatit nao, ‘Men akokok au in ini’afiy, etawan i atufatan, naatu ayu natunatu bairi i a’inu’in, imih men karam boro ana misir bay anit.’
8 jwee kuçx susna nes yuukahmén kiiteçxa kĩh pẽjxtewa jxuka ũsuna. Na'jĩ'th na': Namiku pa'gaçxáa kuspxãh kiiteçxa ew yũumée naasáa kuçx suskahménçxáa txã'wẽ yũuna.
8 Naatu kwanotanot nati orot boro namisir ana of bay nitin? Ai, boro namisir ana of bay nitin, baise a tur ao’owen orot namisir ana of bay nabitin i men i ana of imih bay ebitin, baise anayabin, nati orot i ana fefeyanamaim ana of ihahar imih misir bay itin.
9 Txãa pa'gath adxa' i'kwe'sxtxi Dxusna pẽykaja' aça' txã' ũsuna. Kĩh peejini'swa pakweçxa' uyuune'kwe. Vxitxte pa'yate' phaadena.
9 Imih a tur ao’owen. Inafefeyan boro inab, inanuwet boro inatitau’ur, inarukikitar etawan boro nabotawiy.
10 Na'jĩ'th na': maawa Dxusna pẽysa', jxpa'gana. Aça' pakwesa', uyuuna. Aça' vxitxte tu'kakate', phaadena.
10 Anayabin Orot yait efefeyan boro nab, orot yait enunuwet boro natita’ur; naatu orot yait erurukikitar etawan boro nabotawiy.
11 Ũus miiyajkxwe: i'kwe'sx luuçx pan pẽjxte', ¿kweta's ũsma'kwe? Meeçxa' wedx pẽjxte', ¿ula's ũsma'kwe?
11 Kwa kek tamahinah natunat siyamih hitarererey na’at boro siy efanin kok kwatitih hita’an?
12 Meeçxawa ziç pẽjxte', ¿usmitxa's ũsma'kwe?
12 O mamu foufunamih hitarererey na’at boro kafukafus kwatitih hita’an?
13 I'kwe'sxa' Dxus dxi'pte ewmeesaçxawa, i'kwe'sx luuçxtxi' ewsaçxáa i'kwe peesu'. Aça' i'kwe'sx Tata cielutewe'sxa' wejx jxthaakwe ewsa Dxus Espiritu's peesuna pẽysatxi's jĩk.
13 Kwa kek tamahinah, kwa i sawar kakafih moumurih maiyow kwasisinaf, baise natunat isah boro men nuhi naburumih, abisa isan hikokok tibiyababan boro kwanab kwanan kwanitih. Imih kwanaso’ob, Tamat maramaim baitinin isan i igewasin kwanekwan, imih sabuw iyab Anun Kakafiyin isan tefefefeyan boro nitih!”
14 Jesusa' eçx luuku vxit-sa kwe'we'jsame's piçthẽ'j ũusuh kutxi'the', txãa eçxa' ũusuh kasejk, aça' txãa piçthẽ'ja' we'weya' ãjak. Txã'wẽ yũute', nasa' wala kuh yajkxna neeyũutx.
14 Jesu demon awan bey nun tit; naatu demon bihir tit orot bihamiy ana veya’amaim orot busuruf tur eo, sabuw hai tur sawar hifofofor men kafaita.
15 Nawa vxite yu', na'jĩnatx we'we':
15 Baise sabuw afa hio, “Nati i demon hai ukwarin wabin Beelzebul ana fair itin imih enununih.”
16 Naapkaçxha' vxite yu' Jesus kĩh yũutewa jiyuya' sũhçxa cielujũ seena'sa mkaavxya'ja'j jĩte',
16 Naatu sabuw afa hikok i marane ina’inan ta tiwa’an hita’itin, imih hikubibiruw.
17 Jesusa' txãawe'sx ewmée ũus yaakxni's jiyuçxa', kxtey yuumée na'wẽçxáak we'we:
17 Baise abisa hinotanot Jesu so’ob naatu iuwih, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow, hai fair boro hina gurus, na’atube orot aawan natunatun aawat bairi hinakusib hinabiyow boro hinama kakaf.
18 Txã'wẽy eçxthẽ'jwa txãawe'sx pwe'sxíiçxáa puutx puiiçxa', puutx pçuutxna. Adxa'sa' eçxthẽ'j pu'çxteçxáak eçx luuku vxit-satxwa nasa ũusu kutxi'jya' ãjã' jĩ'i'kwe txãa pa'gath txã'jĩ'.
18 Imih Satan an aiwob wanawananamaim hina kusisib hinabiyow, ana aiwob boro mi’itube fair nab nabat? Ayu iti tur ao anayabin i kwa a turamaim, ayu Beelzebul hai ukwarin fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o.
19 Txã'wẽ dxihte', i'kwe'sx yakh u'jusatxwa eçxthẽ'jíiçxáane' pu'çxhi' eçx luuku vxit-satx kutxi'jya'. Ew yajkxwaç yu', i'kwe'sx yakh u'jusaíiçxáa i'kwe'sx jxpubani's khiyu'jwa'jsata'.
19 Baise ayu Beelzebul ana fairamaim demon ana nununih na’at, bo kwa a bai’ufununayah fair yait itih demon tinununih? Imih kwa taiyuw a bai’ufununayah iti kwa’o isan hinabi’obaiyi kwa a tur i men turobe!
20 Adxa's eçxthẽ'j pu'çxmée, Dxus pu'çxteth eçx luuku vxit-satx nasaa ũusuh kutxi'ji'. Isa ew jiyuwaç yu', i'kwe'sxtxi Dxus jxkaahwa'j en ãjk txãa pa'ga txã'wẽ yũuçthu.
20 Baise ayu God ana fairamaim demon ana nunih hinatitit na’at, nati ebi’obaiyi God ana aiwob i natitaka.
21 Teeçx piçthẽ'j çxhãçxhasa' kĩjkĩhwa txajx ji'phuni's ivxiituya'mée sũhçxa puiiwa'j tũ'sçxa yatte yupu'k ka'ga'jya'mée.
21 Orot fairin aurin ahay waf karam ma ana bar ekakaif, ana sawar etei boro natafafar hina’in.
22 Nawa vxite wejx jxthaakwe çxhãçxhasa pa'jçxa', txãa yupsa's knayçxa puiiwa'ja'swa kusa'jna yuuçxa ji'phunitxi's txãak iiyamu.
22 Baise orot fairin anababatun nati orot boro nawasfufur narun ana ahay ana waf tafahimaim ema’am boro niteten nan ana ofonah nafaramih bairi hinabow.
23 Adx ju'gumée ũssa', adxa's açesata'. Aça' adx yakh pkhakh pu'çxsame' neeusaçxa txã'wẽ yuuna.
23 Orot yait ayu ananamaim men enan, i ayu isou ebiwosai, naatu orot yait men ibaisu airi sabuw abita’ay, i was geyayan.
24 Eçx luuku vxit-sa' nasa ũusu kasehçxa', nasa u'pnimeesuk jxkaasewa'j pakwena u'ju'. Nawa uymeeçxa' naa sũju'k: Adx kasehni yatnay sxawedna u'jwe'nja sũhçxa
24 Demon kakafin orot biyanamaim titit ana veya i efan gewasin ta imaim ma baiyarir isan nuwet in, baise nuwet inan efan men ta tita’ur, naatu eo, “Ayu i boro ana matabir maiye au bar abihamiy ana’itin.”
25 ki' sxawedte' txãa nasa ũus yu' yata's ew padçxa txaahni na'wẽ ũstek uyna pa'ja'.
25 Basit matabir maiye na ana bar titit, hirereb hina yabuna inu’in itin.
26 Sa' u'jçxa vxite siete eçx txãate jxthaakwe ewmeesatx nuypa'jçxa, txãa nasa ũuste pejka u'katx. Aça' txãa nasa' jxthaakwek ewmeesa yuuna pa'ja'.
26 Naatu tit in demon kakafih anababatun etei seven nawiyih bairi hina nati’imaim hisusuw hima. Yomaninamaim orot ana itinin botabir kakafin anababatun matar men marasika ma’am na’atube.”
27 Jesusa' txã'wẽ pta'sxiçpkaçxha', teeçx u'y nasaa ksxavxyte na'jĩnak sus we'we:
27 Jesu iti na’atube bat binan sabuw hai tur eo’owen auman, babin ta sabuw wanawanahimaim ma’am, Jesu isan eo, “Babin yait taub o ya’i bitoman i ebiyasisir.”
28 Jesus pasçxa':
28 Baise Jesu eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tibi’ufunun i turobe anababatun tibiyasisir.”
29 Txajũ' nasa' Jesus we'weni's wẽsẽ'jya' txajx tasxte pkhaakhesatxi' na'jĩnak we'we:
29 Sabuw moumurih maiyow hiru’ay Jesu hi’ar bebera’uh, naatu Jesu iuwih eo, “Boun ana veya’amaim sabuw hai yawas etei i eaf, ina’inan matar itah isan tefefefeyan, baise ina’inan ta boro men anitih, ina’inan ta’imon i Jonah isan mamatar i hiso’obaka.
30 Jonaswa ma'wẽga Níniwe çxhabte nasa ewmeesatx khiyu'j, txã'wẽy Dxus Nçxi'k Nasa Yuusaawa naa ensu nasa ewmeesatx khiyu'jsa'.
30 Anayabin Jonah biyanamaim ina’inan mamatar i Nineveh sabuw isah. Imih Orot Natun i sabuw iti boun tema’am hai i’inanen.
31 Naa ensu nasatx Dxus kastigãywa'j en ãhte', txãniitey jxu'j kiwete jxkaahsa u'ythẽ'ja' ãçxga nasatxi' ewmeete nvxiituna. Txãa u'ya' txakwe jxu'juwe'sx yuhçxawa, wa'lméek Salomon pta'sxniçxá'swa wẽsẽ'jya' pa'j. Naapkaçxha' ãçxh yu' Salomonte jxthaakwesa ayte ũsa' nawa wa'lu'tx naa pa'ga txãa u'ya' ewmeete nvxiituna.
31 Baibatebat ana veya tafaram Sheba hai aiwob babin boro namisir. Sabuw iti boun tema’ama boro tur fokarin maiyow na’uwih, anayabin ef yok na’in tafaram yomaninaka aiwob orot Solomon ana binan gewasin nowaramih natit, baise a tur ao’owen, sawar ta iti boun kwa’i’itin i Solomon natabir.
32 Txã'wẽy Níniwe çxhabtewe'sxwa Dxus kastigãywa'j en ãhte', naa ensu nasatx ewmeete nvxiitutxna. Txãawe'sxa' Jonas pta'sxniçxá'swa wẽsẽ'jçxa', txãawe'sx pkaltxi nvxihtçxa Dxus tasxte sxawedtxi. Naapkaçxha' ãçxh yu' Jonaste jxthaakwesa ayte ũsa' nawa wa'lu'tx naa pa'ga Níniwe çxhabtewe'sxa' ewmeete nvxiitutxna.
32 Naatu a tur ao’owen maiye, Baibatebat ana veya Nineveh sabuw boro hinamisir kwa iti kwama’am boro tur fokarin maiyow hina’uwi, anayabin Jonah binan hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih etei hihamiyen dogor baikitabir hibai, naatu boun i a tur ao’owen, orot ta Jonah tafanamaim i natit iti wanawanamaim ema’am.
33 Lampara's atũu dxiite aphçxa txajxa' txã'wẽ ya'pki'taçme', wejxwa ẽetek ya'txaja' eena' kweethkahn, kxah maawa u'kasa' eena'te u'kakahn.
33 Orot men ta ramef ito’ab naatu bai run ibunimih, o noukwat wanawanan tarafutimih. Baise ana sisikofamaim sikof, saise sabuw hinanan ana marakawin hina’itin boro hinarun.
34 Peekx kakwete yafxa' lampara na'wẽsata'. Aça' iidx yafxa' suwenimée ewçxa' iidx kakwete jxuka eena' kweethna nes yuuna. Nawa iidx yafx ewmée suweniite', iidx kakwe' jxuka çxhi'dxteçxáa neeyũuna.
34 Mata i biya ana hinow, mata gewasin biya etei boro marakawin. Baise mata kakafin biya etei boro nagugum.
35 Iidx kakwete kĩhte yuhwa çxhi'dxsamée jxuka eena'saçxáa ũste', jxuka ew uyuune'ga, lamparawa ma'wẽga ew eena' kweethe' txã'wẽ.
35 Isan imih kwanakaifi gewas a marakaw biyamaim men kwaniwa’an nagugum.
36 Nawa mpa'yajkx. Txã'wẽme', eena' khikhysa ji'phgu txãa kweethmeete', çxhi'dxteçxáa neeyũune'ga.
36 Biya tutufin etei namamarakaw na’at, biya turin boro men nagugum. Baise na biya wanawanan tutufin etei namarakaw, ramef ana marakaw tafamaim in ekukusisiyar na’atube.”
37 Txajũ' Jesusa' txã'wẽ we'wena jxã'the', teeçx fxariseo txajx yatte sã'jĩya' pi'kxku. Aça' Jesusa' u'jçxa ũ'ya' kaçxku.
37 Jesu iti tur eo in sasawar ufunamaim, Pharisee orot ta kok i boro Jesu hairi hitan ana baremaim bay hitaa. Imih Jesu ifefeyan hairi hina ana bar hitit naatu bay aa ana efanamaim mare.
38 Txajũ' txãa fxariseo' naasũjk: Naa piçthẽ'ja' wala yuh fxiy yu'k kusekhẽ yu' kaahmée ũ'ya' kaçxku sũjũ'k.
38 Baise Pharisee orot Jesu i’itin i men ofafar i’ufunun an souwibo na bay aa ana efanamaim mare, imih Pharisee orot ana kasiy ra’at.
39 Aça' Jesusa' na'jĩk:
39 Naatu Jesu iu, “Kwa Pharisee i a kerowas naatu a tew ufuhine kwa sasouwen, baise kwa dogor wanawanan i baribar kakafin naatu rougoy rabirabin.
40 I'kwe'sxa' jiimeewá'kwe: Dxusa' kakwekhẽ ãakhẽwe'sxçxá's uyçxa', ũustewe'sx yu's uyu'çmeene' ¿sũjũ'wá'kwe?
40 Kwabikoko’aw! God biya ufunane wowowab na’atube biya wanawanan auman wowowab men kwaso’ob?
41 Txã'wẽ kĩhwa ji'phmeesatx ũusuh jxuka peeygãhna lmusxnu peeswaça', ãakhẽçxáa yaatesa yuumeene'kwe.
41 Imih a kerowas naatu a tew wanawanah abisa’awat tema’am yababan wairafih kwanitih hinaa, saise kwa a sawar etei boro hinigewasin.
42 Fxariseowe'sx, i'kwe'sx yakha' seena' yuh ũukhũukha', i'kwe'sxa' putatxhã', me'sukwe, kĩjkĩhwa uuthasxte ũsna txãa yu'sa' jxuka diesmo dukhçxawa, Dxus yu'sa' ũusu jxuka wedxna nwẽese'jna fxi'ze'çmeei'kwe naa pa'ga seena' yuh ũukhũukha'. Diesmo's dukhwa'j yuja', nawa Dxusna nwẽese'jni wejx jxthaakwe ewa'.
42 Yababan boro gagamin maiyow kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa iti mint, rue, naatu adanafur afa God baitinin isan i men nuhi eburubur, mar etei ana mumusin God kwabitin, baise ma gewas naatu God ana yabow isan i nuhi eburubur, gewasin nati sawar i kwati’a’ait sawar afa auman kwatasinaf.
43 Fxariseowe'sx, i'kwe'sx yakh seena' yuh ũukhũukha', i'kwe'sxa' judiuwe'sx pkhaakhenisu kaçxni wejx ewsaçxáana i'kwe pakwé', sa' çxhabsu msuuwa ewkuẽçxáa weçxa jxthãasna i'kwe pekũju' naa pa'ga seena' yuh ũukhũukha'.
43 Yababan boro kwanab, kwa Pharisee sabuw! Anayabin kwa a kok gagamin i Kou’ay Bar wanawanah efan gewasih kwanabow kwanamare kwanama, naatu ahar hai efanamaim a kok gagamin i sabuw a merar hinay naatu hinakakaf.
44 Ley kaapiya'jsawe'sx vxite' fxariseowe'sx, i'kwe'sx yakha' seena' yuh ũukhũukha', i'kwe'sxa' ãajuçxáa ew we'weçxa', ũus dxiiju yu' ewmeeçxáa yajkxna fxi'zepa'ga. I'kwe'sxa' uusáa pedani kafxa's aphnisa na'wẽi'kwe. Txãa kafxa's aphte', nasa' ma'wẽ dxiiga kĩh ũstewa jiimée kajkwesu skhẽuukx txã'wẽçxáa i'kwe jiyunimeete fxi'ze' jĩte',
44 Yababan boro kwanab! Anayabin kwa i rah atamanih hai i’inanen en sabuw so’oba’e tafah hibat tereremor na’atube.”
45 ley kaapiya'jsa pasçxa':
45 Ofafar so’obayan orot ta Jesu ibatiy, “Bai’obaiyenayan iti tur i’o i aki auman irabi.”
46 Jesusa' ki' we'weçxa':
46 Jesu iya’afut eo, “Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi auman boro yababan kwanab. Anayabin bit gagamin na’in sabuw tuwabuh kwayara’ah hi’abar tun erarabih, naatu kwa i men kafa’imo uma ta baibais isan kwabitihimih.
47 Txã'wẽy i'kwe'sx ji'j yaçgawe'sx txã'wẽ Dxus yuwe pta'sxsatx ikhçxa pedaate', i'kwe'sx yu' txãa pedani's zhiçxkwe vxitnai'kwe pheu'ju'.
47 Yababan boro kwanab! Anayabin dinab oro’orot kwa a’agir hirouw himomorob i hai rah kwama kwawowowab gaigiwas.
48 Sa' txã'wẽ yũuçxa', kwe'sx ji'j yaçgawe'sx ew yuh yuutx jĩçxane'kwe txãawe'sx ikhçxa pedani's zhiçxkwe vxitna pheu'ju' naapa'ga i'kwe'sx yakha' seena' yuh ũukhũukha'.
48 Imih kwa i taiyuw kwakukubuna, abisa a’agir hisisinaf a baibasit kwabitin, dinab oro’orot a’agir hirouw himorob naatu kwa i hai rah kwawowowab.
49 Kxajíi Dxusa' txã'wẽ yũuni's we'weçxak na'jĩ': Adx yuwee pta'sxsa txãniitey ensuwa kaja'nja, sa' naa ensuwa kaja'nja. Nawa maaíitxi' ikhetxna, sa' vxite yuutxi' wala ahçena pkxuutxna jĩ'k.
49 Anayabin iti isan, God ana so’obamaim eo ‘Ayu boro dinab oro’orot naatu kob abarayah aniyafarih, afa boro hina rouw hina morob, afa boro bai’akir kakafin hinab.’
50 Naa ensu nasa' jxukaysa kastigo's knayuutxna,
50 Isan imih kwa sabuw iti boun kwama’am, God ana dinab oro’orot tafaram aneika hirouw himomorob ana baimakiy i boro kwa kwanab.
51 txã'wẽ Abela's ikhnijũjx Dxus yuwe pta'sxsatx ikhçxa Zakariasa's ikhni entepkaçx ee pkawpa'ga. Txãa Zakarias yu'sa' dxuus yat patxute altal utxatetx ikh. Txãa pa'ga naa ensu nasatx Dxusa' kastigaĩna, txã'wẽ Dxus kaahnisatx ikhpa'ga.
51 Abel ana rara’ika busuruf na Zechariah ana rara’amaim tit. Zechariah i Tafaror Baremaim iti sibor ana gem naatu Regah ana Bar Kakafiyin hairi hai founamaim hi’asabun morob. Imih anababatun a tur ao’owen kwa iti boun kwama’am iti sabuw hai baimakiy boro kwa kwanab.
52 Ley kaapiya'jsawe'sx, i'kwe'sx yakha' seena' yuh ũukhũukha', i'kwe'sxa' txakwe wala leya's jiisatha'w jĩçxawa, vxite yuutxi's kaapiya'ja'çmeei'kwe. Txãasa vxite jiyu wẽesatx i'kwe'sxa' yupnaçxáa ũsi'kwe jĩte',
52 Kwa Ofafar Bai’obaiyenayah so’ob wairafi. Yababan boro kwanab. Anayabin etawan botawiyin run so’ob bain ana tufatan i kwa kwabobotan, naatu kwa iti bar i men kwakokok boro kwarun so’ob kwanab, baise sabuw afa run so’ob bainamih tisisinaftobon kwa i hai ef kwahirihir.”
53 ley kaapiya'jsawe'sx vxite' fxariseowe'sxa' wala ũusaçxaçxa kĩhçxáawa wala paapẽjxtxi,
53 Jesu efan nati bihamiy ana veya’amaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu Pharisee yah so’ar hiu kwanikwaniy naatu baibatebat moumurih na’in hibow hitit hibabatiy,
54 kĩhteçxáawa ewmée paste' pãatxhĩ'khya' sũhçxa.
54 naatu hikubibiruw na’atube abisa tao kakaf na’at saise ubar hititin hitafatum isan.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.