João 8

Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Naapkaçxha' Jesusa' Jerusalenu kasehçxa Oliwos vxiçnak u'j.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Sa' kuskus kusíiçxáa dxuus yatte sxawedna pa'kh. Txajũ' nasa jxukaysa utxaate', Jesusa' kaapiya'jya' kaçxku.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 Txajũ' ley kaapiya'jsawe'sx vxite' fxariseowe'sxa' teeçx u'y kazx yũuna ũste kpajkxçxa Jesus tasxte nuypa'jtx sa' pxãhte txahçxa'
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 na'jĩtx:
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 Txã'wẽ yũusatxi' Moises leya' kwet wãatatahçxak ikhkaja'. Aça' idxa' ¿ma'wẽ jxkaajaki'g? jĩnatx pẽjx.
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 (Kxtee ãhmée we'wete', paatxhĩ'khya' sũhçxatx txã'wẽ paapẽyi'.)
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 Aça' maz uswa jwee pẽjxte', Jesusa' kaphuteçxa na'jĩk:
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 ki' kĩiçhuçxa kiwete fxi'kh.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 Aça' txã'jĩni's wẽse'jçxa': Kwe'sxwa pkalsane'tka'w sũhçxa, kasehna u'jtx teeçxteeçxçxah, nyafxte' jwee ĩisxsa khuẽ'ytxi kaseh. Txã'wẽ jxuka kasehna u'the', txãa u'yçxáak kxtee neeyũu Jesus ũsnite.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Aça' Jesusa' kaphuteçxa ley kaapiya'jsawe'sx jxuka kasehna u'jnite' txãa u'yçxáa ũste uyçxa', na'jĩk:
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 txãa u'ya' na'jĩnak pas:
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 Ki'kin nasa pkhaakhete', Jesusa' na'jĩnak we'we:
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 Txajũ' fxariseowe'sxa' na'wẽtx we'we:
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 Jesus pasçxa':
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 I'kwe'sxa' peekx ũus yaakxnijũçxáa i'kwe txã'wẽ we'we', adx isa we'weni's jiyumey. Nawa adxa' jiimeeçxa yu' we'we'çmeeth.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 Nasa ma'wẽsatewa isa jiyuçxath we'we', Tata' adxa's kaakh txãak ma'wẽ yũuwa'ja'swa adxa's pu'çxhi' txãa pa'ga.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 I'kwe'sx leyte' na'jĩ'k: Yuwe's jiisa e'zíi txãa na'wẽçxaçxáa we'wenisaçxáa selpiina jĩ'k.
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 Aça' isa we'wesa teeçxsa' adxíiçxáath. Aça' vxite' adxna kaahsa Tataíiçxá'.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 Txã'jĩte', fxariseowe'sxa' na'jĩtx:
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 Dxuus yatte ofxreda ãsxni kaja pukate kaapiya'jna ũsçxa', txã'jĩnak pta'sx Jesusa'. Nawa maa yuhwa preesu'jya' ãjãmeeta', preesu'jwa'j en ãhmeyne' yu' naa pa'ga.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 Jesusa' ki'kin we'weçxa na'jĩk:
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 judiuwe'sxa' na'jĩtx:
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 Jesusa' pta'sxku:
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 Txã'wẽçxaíith i'kwe'sx pkalte uune'kwe jĩna pta'sxi'. Txã'wẽ Dxus kaahnisa' adxçxáath jĩna pta'sxtewa jiyumée yã'jçxa', i'kwe'sx pkalte uune'kwe jĩna pta'sxte',
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 na'jĩnatx paapẽjx:
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 Txãasa wala pta'sxwa'j ji'pthu i'kwe'sx ma'wẽsatewa ãate pta'sxna, txãa pa'gatey adxna kaahsa' ĩsxiisame', aça' adxa' txajx we'weni's wẽse'jçxa txã'wẽ íiçxáath pta'sxi' maawa jiyukahn jĩnak we'we.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Txã'wẽ Dxusa' adx Tata' jĩna Jesus pta'sxtewa jiyumeeta'.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Txãa pa'gak Jesusa' na'jĩna we'we:
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 Txãa pa'gatey adxna kaahsa', adx yakh ih ũsa', Tata' adxçxáa yu'sa' nvxiitu'çme', txajx jxthãasniçxá'sthu kxtey yu' naa pa'ga jĩk.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Txã'jĩna we'wete', nasa kuhsa Jesus ju'gu yuutx.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Txajũ' Jesusa' txajx ju'gu yuusaawe'sxtxi' na'jĩnak pta'sx:
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 ewsa's jiyune'kwe, aça' txãa ewsa' ewmeesajũ nwe'wena jĩte',
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 txãawe'sxa' na'wẽtx pas:
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 Jesusa' pta'sxku:
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 I'kwe'sxa' peekx jii i'kwe: selpisa' yat namu na'wẽsame', naasáa peekx nçxi'k yuuçxáa yat namu na'wẽsa'.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Txãa pa'ga yat namu na'wẽsa Dxus Nçxi'k txã'wẽ ewmeesajũ nwe'wete yuuçxáa, isa ewmeete fxi'zesamée yuh yuune'kwe.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 I'kwe'sxa' Abrahan ji'thewa jiith, nawa adxa's ikh wẽje'i'kwe, adx kaapiya'jni's nwẽese'j wẽemeeçxaçxáa.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 Adx Tata kwe'we'jniçxá'sthu pta'sxi', naapkaçxha' i'kwe'sxa' i'kwe'sx tata jxkaahniçxá's i'kwe kxtey yu' jĩte',
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 txãawe'sxa' na'wẽtx pas:
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Txã'wẽtewa, adxna ma'wẽ Dxus kaapiya'the', txã'sçxáath isa pta'sxi'. Nawa i'kwe'sxa' adxa's ikhya' yuuçxáa i'kwe pa'pçxu'. Abrahana' bagaçxte yuhwa txã'wẽ yũume'.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 I'kwe'sx tata ma'wẽ yũute', i'kwe'sxwa txã'wẽy i'kwe yũ' jĩte', na'wẽtx pas:
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 Jesusa' na'jĩnak we'we:
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 Na'swa adx kaapiya'jni's jiyu'çmeei'kwe, txã'wẽ adx we'weni's nwẽese'je'çmeei'kwe, txãasa i'kwe jiyu'çmée.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 I'kwe'sx tata', eçxthẽ'ja', aça' i'kwe'sxa' txajx luuçxi'kwe. Txã'wẽçxaíi i'kwe txajx jxthãasni's kxtey yuu wẽje', eçxthẽ'ja' nyafxiitey nasaa kiikhe'jsa' naa pa'ga. Eçxthẽ'ja' bagaçxte yuhwa ewsa's yũ'çme', sa' bagaçxte yuhwa isa we'we'çme'. Txãa yuu txã'wẽesana na' ĩsxiinaçxáak we'we', sa' kaaĩsxiija'jsa'.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 Nawa adx isa we'weni yu's nwẽese'je'çmeei'kwe.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 I'kwe'sxa' ¿maaçxa' adxa's pkalsa' jĩna ukhe'jya' ãjama'kwe? adxa' isasaçxá'sthu pta'sxi' aça'. Adx isasa's kaapiya'jaçte', ¿ma'wẽtekwe adx we'weni's nwẽese'je'çmée?
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 Dxus luuçxa' Dxus we'weni's nwẽese'je'tx. Nawa i'kwe'sxa' nwẽese'je'çmeei'kwe na' Dxus luuçx meei'kwe jĩk.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 Txajũ' judiuwe'sxa' Jesusa's na'wẽtx açewe'we:
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 Jesusa' na'wẽk pas:
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Adxa's weçxana tuuthe'jni's pakwe'çmeeth. Nawa teeçx ũsa' adxa's tuuthe'jsa txã' adx ma'wẽsatewa jiia'.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 Isath we'we': Adx we'weni's kxtey yuusa', bagaçxte yuhwa uu ena's ji'phumeetxna.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 Txã'jĩte', judiuwe'sxa' na'wẽtx we'we:
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 Kwe'sx yaçgawe'sx Abrahana' uuk sa' Dxus yuwe pta'sxsawe'sxwa uutx, aça' idxa' ¿Abrahante jxthaakwesa wá'ga? jĩte',
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 Jesusa' na'wẽk pas:
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 Nawa i'kwe'sxa' txãa Dxusa's jii yuuwa meei'kwe. Nawa adxa' txã'sa' ew jiith. Txã'wẽ txã'sa' ew jiiçxa jiimeeth jĩ'nja na', i'kwe'sx na'wẽy ĩisxihsa yu'nja. Nawa adxa' ĩsxiimée Dxusa's jiith, sa' txajx jxkaahni's kxteythu yu'.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 I'kwe'sx yaçgawe'sx Abrahana' adx naa kiwete pa'jwa'ja's jiyuçxa', wala weçxana yajkxku, sa' kxtey yuuni's jiyuçxa' wejxku wala weçxa.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 Txã'jĩte', judiuwe'sxa' na'wẽtx weeçx we'we:
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 Jesus pasçxa':
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 Txã'jĩte', judiuwe'sxa' ũusaçxaçxa', Jesusa's kwet wãatatajxa'watx yu'. Nawa Jesusa' txãawe'sx ksxavxysuy dxuus yatu kasehna u'kh, kim yuhwa jiyunimeete.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.