Atos 9
Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI
1 Naapkaçxha' Saulo yu' ikhwẽena nesku yu' Jesusa's nwẽese'jsawe'sxtxi. Txãasak sacerdote npiiçthẽ'j tasxna u'j,
1 Baise Saul i Regah ana bai’ufununayah rouw morob isan menan bi’arakok. Imih na firis ukwarih biyah tit, fef tab auman tan Damaskas wanawanan Kou’ay Bar ta ta hai ukwarih hitaso’ob isan
2 karta pẽjxya' Damasko çxhabna u'jçxa judiuwe'sx pkhaakheni yat-su Jesusa's nwẽese'jsatx pakweçxa' piçthẽ'j petx u'y tudçxa Jerusalenna preesu jxũna u'jya'.
2 ifefeyan, saise sabuw iyab Regah ana efamaim hima’ama orot o babin etei tafatumih tabow tan Jerusalem dibur taya.
3 Damaskote pa'jya' utxaana u'jweçpkaçxha', txajx dxi'pte uymeenusku cieluju eena'sa kweeth.
3 Nati isan au Damaskas yen inan, na bar merar biyubin auman naniyan meyemeye marakaw marane namanamarabe bow sisibin roun roun etei e’arasib re,
4 Aça' Saulo' weteçxa' wẽse'kh na'wẽ we'weni's:
4 naatu me yan re rab, orot fanan nowar wabin su’ub eo “Saul, Saul aisim ayu irabu kubia’akiru?”
5 —Idxa' ¿kimga? jĩna. Sa' na'wẽ we'weni'sku wẽse'j:
5 Saul ibatiy, “Regah o yait?” Orot fanan tit maiye iya’afut eo, “Ayu i Jesu o irabu kubia’akiru.
6 Saulo' ũukhnite yayana na'jĩk:
6 Baise kumisir kwen bar merar gagamin kutit, nati’imaim boro hinao inanowar abisa boro inasinaf.”
7 Txã'wẽ yũute', Saulo yakh u'jsa' wala ũukhtxi, txã'wẽ puutx we'wetewa kimnawa uymeeçxa.
7 Orot afa Saul bairi hinan hai tur sawar hinutanub hibat orot fanan hinowar, baise men yait ta ana yumat hi’itin.
8 Txajũ' Saulo' kiiteçxawa uyya' ãjame'. Aça' pu'kisçxa jxũna u'jtx Damaskon.
8 Saul me yan inu’in misir matan nuw, baise matan isukway men abisa ta itin, basit uman hibai hi’unawiy hin Damaskas hitit.
9 Kxte' tekh en uyya' ãjamée, txã'wẽy kĩhwa ũ'meek u'pu'.
9 Veya tounu na’atube matan ifim ma. Nati ana maramaim men kafa’imo bay ta eaan naatu harew tom.
10 Damaskote' Jesusna nwẽese'jsa Ananias yaasesak u'pu'. Txã'sa' Jesus vxyaaçxa na'wẽk we'we:
10 Baitumatumayan orot ta wabin Ananias Damaskas ma’am matan hibora’ah tainin tayowan Regah isan eafa’af fanan nowar, “Ananias!”
11 Jesus we'weçxa':
11 Regah eo, “Inabogaigiwas inan ef gagamin wabin mutufor imaim inatit naatu Judas ana baremaim Tarsus orot wabin Saul isan inibatiyih, i ma eyoyoyoban.
12 Sa' teeçx piçthẽ'j Ananias yaasesa pa'jçxa ki' uyya' ãjakahn txajx kakwete peekizeeçtek ksxa'w.
12 Naatu Saul matan hibora’ah orot ta wabin Ananias itin narun umanamaim matan butubun nuwanuw maiyen itin.”
13 Txã'jĩna we'weni's wẽse'jçxa' Ananiasa' na'jĩk:
13 Ananias iya’afut eo, “Regah sabuw moumurih na’in nati orot isan hio anowar, sawar kakafih maiyow o a sabuw Jerusalem hima’am isah sinaf.
14 Sa' ãçxwa naa çxhabte yuja' sacerdote npiiçthẽ'jwe'sxtxi karta pẽjxçxa idxna yaakxsawe'sxtxi preesu jxũna u'jya' jĩte',
14 Naatu boun i firis ukwarih biyahine fair bai na iti Damaskas tit sabuw iyab o tekwakwafiri bow fatumen isan.”
15 Jesus pasçxa':
15 Baise Regah iu, “O i boro inan anayabin ayu nati orot arubin isou nabowamih, wabu nab natit Ufun Sabuw, aiwob sabuw, naatu Israel sabuw wanawanahimaim nabosemor.
16 Adxa' txãa piçthẽ'ja's pta'sxi'nja adxna selpiina u'jupa'ga makwe pkxuuni yuuwa'ja'swa jĩte',
16 Naatu ayu taiyuwu boro ani’obaiy bai’akir gagamin na’in ayu wabu isan ni’akir.”
17 Ananiasa' Saulo u'pni yatna u'jçxa', txajx kakwete peekizeçxa na'jĩk:
17 Basit Ananias misir in bar efan Regah eo’omaim tit naatu bar wanawanan run, uman Saul tafanamaim yara’ah eo, “Saul ayu taiu Regah Keriso efamaim o isa birerereb i ayu iyunu anan o mata nigewasin inanuw maiye, naatu Anun Kakafiyin niwani.
18 yafxte aphsa ubute', ki' uyya' ãjaçxa', kiiteçxa ya'bautisãyku.
18 Naniyan meyemeye matan siy kanabinin na’atube ma’am hea’obow re, matan kubunai nuw maiye, naatu misir re bapataito bai.
19 Txajũ' ũ'wa'ja's ki' jxpa'gaçxa çxhãçxhak, sa' Damaskotee ũsu'k maz enwa Jesusa's nwẽese'jsawe'sx yakh.
19 Bay eaa ufunamaim ana fair matabir maiye bai.
20 Txajũ' Saulo' Dxus yuwe's pta'sxya' takhku judiuwe'sx pkhaakheni yat-su Jesusa' Dxus Nçxi'ka' jĩna.
20 Saul misir mutufor in Kou’ay Bar run busuruf Jesu isan binan eo, “Jesu i turobe God Natun.”
21 Aça' wẽse'jsa jxukay kuh yajkxna na'wẽtx we'we':
21 Sabuw etei hinowar hifofofor naatu hibabatiyih hio, “Orotoban iti Jerusalemamaim sabuw iyab Jesu wabinamaim hikwakwafir rouw himorob? Naatu iti’imaim nan ana’an i nati sawar ta’imon isan na, sabuw fatum bow na firis gagamin baitihimih?”
22 Txã'jĩçtewa Saulo yu' jweeíiçxáak çxhãçxha pta'sxi' Jesusa' Dxus tasxu yuusa Kristo yuh yu'k jĩna, sa' kxtee Damaskote judiuwe'sxtxi ma'wẽ paswa'ja's yuhwa ji'phmeek nvxiitu'.
22 Baise Saul binan inan ana fair ra’at, Jew sabuw iyab Damaskas hima’am hai not botabir naatu i’obiyih Jesu i anababatun Keriso, iti na’at eo sabuw tur omih hikasiy.
23 Txãa e'su txaçxte', judiuwe'sxa' Saulo's ikhya' puutx we'weçxa
23 Fur bai’ab na’atube sasawar ufunamaim Jew sabuw hiru’ay Saul morob isan hiyakitifuw.
24 çxhabu kasehni vxitxte en kuswa yupna nestxi yuu. Aça' txã'wẽ yũuni's Saulo' jiyuk.
24 Baise abisa sinafumih hiyayakitifuw i hio nowar, fai mar i etawan awan hima’afut hima’am tatitit hita’asabunimih.
25 Aça' Saulo's pi'kxna u'jusawe'sxa' kusçxáa Saulo's kanasta walate akhçxa çxhab peeku'j uphnikhẽtx ekaju spajkx açesa kusejũ nwe'weya'.
25 Baise gugumin ta ana bai’ufununayah Saul kaifet wanawananamaim hiwan fur ana sou ta’amaim hiruru re.
26 Txãa e'su' Saulo' Jerusalente pa'jçxa', Jesusa's nwẽese'jsawe'sx yakh pkhaakhe wẽek. Nawa kxteewe'sx jxukaysa ũukhtxi Jesusa's nwẽese'jsameewáana sũhçxa.
26 Saul na Jerusalem tit sinaftobon bai’ufununayah bairi baita’imonin isan. Baise bai’ufununayah i Saul isan hai bir ra’at, anayabin men hibitumatum Saul i turobe baitumatumayan ta matar ai en.
27 Txã'wẽtewa Bernabé yu' pe'jna u'jçxa Jesus jxkaahnisawe'sx tasxte nuypa'jçxa na'wẽk pta'sx:
27 Imaibo Barnabas na ibais bai in Tur Abarayah biyah tit, kubuna mi’itube efamaim Regah itin naatu Regah eo nowar. Ana binan fairin Jesu wabinamaim auman eo hinowar.
28 Aça' Jerusalente ũsu'k txãawe'sx yakh pkhaakhena.
28 Naatu hibai bairi hima Jerusalem ana uman men sanet etei remor Regah wabinamaim binan.
29 Sa' judiuwe'sx griego yuweju we'wesa yakh ũukhmeek puutx we'we' Jesus kaapiya'jni's pta'sxna. Nawa txãawe'sx yu' ahçeçxa ikhya'watx yu'.
29 Jew sabuw iyab Greek tur hio bairi hi’o hibas naatu rabin morob isan hiyakitifuw.
30 Aça' txã'wẽ yũuni's yakhthẽ'jwe'sx jiyuçxa', Saulo's pe'jna u'jtx Cesarea çxhabna. Txajũ Tarso çxhabnatx kaah.
30 Baise baitumatumayah afa tur hinowar basit, Saul hibai hire Caesarea hitit naatu au Tarsus hiyafar in.
31 Txajũ' Dxus yakh fxi'zesa Judea, Galilea, Samariasuwe'sxa' kim yuhnawa ũukhmée jweeíiçxáatx çxhãçxhana u'j Dxusçxáana nwẽese'jna. Aça' Dxus Espiritu pu'çxte', jweeíiçxáatx pehnana u'j.
31 Imaibo ekaleisia sabuw Judea, Galilee naatu Samaria wanawanahimaim etei tufuwamaim hima hiyasisir. Naatu Anun Kakafiyin ana baibaisamaim fair hibai naatu hai kou’ay busuruf wowab ra’at yen, Regah nanamaim kakaf auman hima.
32 Txajũ' Pedro' yakhthẽ'jwe'sxtxi Dxus yuwe's pta'sxya' kasehçxa', Lida çxhabte Jesusa's nwẽese'jsawe'sxtxiwa thegya' u'kh.
32 Peter efan ta ta etei run tit ana sabuw itih remor inan, veya ta God ana sabuw iyab Lydda bar merar gagamin hima’ama bainanawanihimih in.
33 Kxte' teeçx piçthẽ'j Eneas yaasesa oçxo anxuk ãça'na ũsu' ẽseya' ãjameeçxa.
33 Nati’imaim orot ta wabin Aeneas, an uman murubin bai’etaw en gem yan inu’in kwamur etei eight sawar.
34 Aça' Pedro' na'jĩk:
34 Basit Peter isan eo, “Aeneas Jesu Keriso o ebiyawasi kumisir, a ir kunu ku’abar.” Orot mar ta’imonamo misir.
35 Aça' kxtee Lida çxhabte vxite' Sarón kiwete ũssa jxukaysa uyçxa', Jesusa's nwẽese'jya' utxaatx.
35 Sabuw etei Lydda naatu Sharon wanawanan hima’am abisa matar hi’i’itin etei hitumatum naatu Regah isan hitatabir.
36 Txãn ensu' Jope çxhabte Jesusa's nwẽese'jsa teeçx u'pu'k Tabita yaasesa. Txã' griego yuwete' Dorkasku yaase yu'. Txãa u'ya' wala pu'çxna fxi'ze'k maawa peejxsatxi'.
36 Joppa bar meraramaim babin ta wabin Tabitha, Greek fanahimaim i Dorcas. Iti babin i baitumatumayan ta mar etei gewasin esisinaf naatu yababan wairafih ebibaisih.
37 Txãa ensu' Dorkasa' ãça'çxa uuk. Aça' uuníi kakwe's kpẽeu'jçxa ẽe yatgatx khikh.
37 Nati ana veya’amaim sawow bai naatu morob biyan hisouw hibai hiyen bar tafantoro’ot hi’inuw.
38 Pedro ũsni Lida çxhaba' Jope çxhab yakh utxak yu'. Aça' Jope çxhabte Jesusa's nwẽese'jsawe'sxa' Pedro' Lida çxhabte ũsa' jĩni's jiyuçxa', e'z piçthẽ'j kaahtx Pedro's na'wẽ pta'sxya':
38 Joppa na Lydda titit i men ef yok, imih bai’ufununayah Joppa hima’am Peter na Lydda’amaim titit ana tur hinowar. Basit orot rou’ab hiyafarih hin hifefeyan hio, “Are Peter akokok saise inan biyai inatit, men inarubir.”
39 Pedro txãawe'sx yakh u'jçxa kxte pa'the', pe'jna u'jtx uusáa ũsniga. Aça' vxiudawe'sx jxukaysa ũ'nena pkhaakheçxa pta'sxtxi Dorkas nee ĩtxiy kmiisa umçxa peesnitx.
39 Basit Peter bobuna misir bairi hin, hina hitit hiyen bar awan yate tafan imaim hirun. Naatu kwafukwafur baibin etei hai faifuw Dorcas yawasin ma’am ana veya sakir bitih auman hibow hina hi’obaibiy hirerey auman hirun.
40 Txajũ' Pedro' jxukaysatx eka kutxi'jna'wa, peejxũkweçxa Dxus yakh puutx we'wena'wa uusá's thegçxa na'jĩnak we'we:
40 Peter sabuw etei iuwih ufun hitit, i sun yowen yoyoban imaibo eo, “Tabitha kumisir!” Babin matan nuw naatu nura’at Peter i’itin ana maramaim misir mare ma.
41 Txajũ' Pedro' pu'kisçxa kxuuju'jna'wa, Dxus yakh fxi'zesawe'sx vxite' vxiudawe'sxtxi pa'yaçxa, ĩtxik dukh.
41 Peter eof babin bai ibais misir bat, imaibo baitumatumayah naatu kwafukwafur isah eaf hina yawasin batabat i’obaiyih hi’itin.
42 Txã'wẽ yũuni's Jope çxhabtewe'sx jxukaysa jiyuçxa', wala kuhsa Jesusa's nwẽese'jya' utxaatx.
42 Tur tasasar tit Joppa sabuw etei hinowar naatu moumurih na’in Regah hitumitum.
43 Txajũ' Pedro' Jope çxhabte kuh enku ũsu' kha'tx weysáa Simon yatte.
43 Peter veya moumurih na’in Joppa’amaim orot wabin Simon ana baremaim hairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.