Atos 27

Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Italia kiwen kwe'sxtxi kaajxa' puutx we'weyã'jçxa', Pablo vxite preesu yã'jçxa dukhtxi Batalxón Augusto yaasesate kpiitan Julio kusete.
1 Aki au Italy na’at na isan hinot hiyayabuna ufunamaim Paul naatu dibur sabuw afa bairi hibuwih Rome baiyowayah hai orot ukwarin babanamaim wabin Julius umanamaim hiya’i. Caesar baiyowayah orot hai kou’ay wabin Aiwob ana Baiyowayah. |alt="map" src="Paulrome.tif" size="col" ref="Acts 27.1"
2 Txajũ' Adramitio çxhabte barko Asia kiwen u'jsate khẽetha'w, aça' Aristarkowa yuwe'k, Macedonia kiwete Tesalónika çxhabtewe'sx.
2 Aki wa tafaram Adaramitiamane na batabat abai, iti wa i Asia wanawanan awar etei run titamih nununuw abai. Masedonia orot wabin Aristakus ana tafaram Thessalonica i auman is ra’at bairi an.
3 Kuskuskhẽ' Sidón çxhabte pa'tha'w. Aça' kpiitan Julio' Pablo's namiku yat-suk pa'jya' kaah txãawe'sx sã'jĩkahn. Txãa kpiitana' Pablo yakh wala ewsa yu'k, txãasak txã'wẽ yũu.
3 Anan marto Sidon arun, Julius, Paul isan i igewasin, baibasit itin ana ofonah bainanawanihimih itih ana kokok abisa baibaisin isan iu.
4 Sidón çxhabuh kasehçxa', Çxipre kiwe's jebu ju'gutha'w nvxihtna khẽw, wejxa yuppa'ga.
4 Nati’imaim atit maiye ana, baise yabat kufuti, imih aki wa abai ai kewakew Cyprus nuw sisibinamaim isinfafari anunuw an.
5 Txajũ' Cilicia Panfxilia kiwesu utxa skhẽwna u'jçxa, Lisia kiwete Mira çxhabtetha'w pa'j.
5 Anunuw anan i atit are Silisia naatu Pamfilia hai riy yan foun autubun arabon ana Maira arun Laisia wanawanan.
6 Kxtea' soldau kpiitana' teeçx barko Alejadriajuwe'sx Italia kiwen u'jsa'sku uy. Sa' kwe'sxtxi kxtek kaateka'j txajũ ki' u'jya'.
6 Nati’imaim Julius orot ukwarin Alexandria hai wa ta au Italy nununuw tita’ur, basit aki imaim yara’ahi.
7 Nawa txã'wẽ wejxa yupna ũste', wala kuh en tuudkuẽçxah u'jçxa, wala thẽy pa'tha'w Gnido çxhab dxi'pte. Txajũ u'jçxa', Salmon kiwee dxi'psutha'w skhẽw, Kreta kiwesu ta'guna.
7 Veya moumurih maiyow efamaim aremor, yabat rabi auman awani ayey ana bar merar Sinidus anatabir. Baise yabat i ra’at men karam boro mutufor atanunuw, imih aki Kurit nuw isinfafari anunuw Samone sisibin rounane.
8 Sa' txãa kiwe pukasu wala thẽy u'jçxa, teeçx ahte pa'tha'w Bwenos Pwertos yaasesate. Txã' Lasea çxhab utxatek neeyũ'.
8 Kufuti auman awani tor rewarewan anunuw ana efan wabin Umabibin imaim atit, bar merar Lasea sisibinamaim Umabibin imaim arun.
9 Txã'wẽ thẽy u'jçxa wala en ivxiitpa'ga, nus pa'jwa'j en utxaak ĩkhte u'jwa'j seena' ũukhũukhsa. Txãa pa'gak Pablo' yu'kxpeh
9 Nati’imaim veya manin maiyow ama naatu busurufin maiye na isan yabat i ra’at re sakirafut. Anayabin gagar ana veya i mar etei notawiyen ana hiyuw ufunamaim ebubusuruf. Imih Paul imatnuwih eo,
10 na'jĩna:
10 “Oro’orot ayu ai’itin it tanatit tananan i boro kakafin wan tanamara’at, wa boro nataseb, sawar etei boro tanisaroun naatu it auman boro tanamorob.”
11 Txã'jĩtewa, soldau kpiitana' Pablo's nwẽese'jmée barko namu vxite' barko thegsawe'sx we'weniçxá'sku nwẽese'j.
11 Baise baiyowayan hai orot gagamih Julius, Paul ana tur men nowar, baise wa ana kaifenayan, naatu wa matuwan abisa hio hai tur i’ufunun.
12 Kxte çxhaba' nus ente ũswa'j ewmeek yu'. Txãa pa'gatx jxukaysa u'jya' yajkx Kreta kiwete Fxenice çxhabte pa'jçxa nus ena's kxte yu'skhẽwya' sũhçxa, Fxenice çxhabte' nus ente ũswa'j ũukhũukh meek yu' naa pa'ga.
12 Naatu nati awar wa rouwin rarab siba’u imaim ma isan men igewasin, imih orot etei hai kok i boro wa hitimtawiy takakaram na’at atarabon Phoenix imaim rarab siba’u atama. Phoenix awar i tafaram Kurit wanawanan naatu nati awar i gewasin anayabin umabibin oyaw na’atune veya ere’er boro ina’itin nare.
13 Bwenos Pwertos yaasesajũ kasejeçte yu', wejkuẽçxáak wejxana ũsu', aça' Fxenice çxhabte pa'jya' ãjawá'nja'w sũhçxa u'jtx Kreta kiwe pukasu tuudkuẽçxah.
13 Waruw kikimin gurufune tarsisin, orot hinotanot abisa hio i mamatar, imih aumor hitain hiyen naatu rarar hibora’aten Kurit dones sisibin akutitiy.
14 Nawa wejkuẽ u'jweçpkaçxha', wejxaa wala kwe'sx u'jwa'j dxi'puh sẽhçxa barko's yupku.
14 Baise men yok yabat gagamin wabin wowog oyawane babin re.
15 Sa' txajũyã'ja' ma'wẽwa jxũna u'kh. Aça' barko's kaajxa' ãjameeyã'jçxa', kuçx yuumeetha'w wejxa ma'wẽwa jxũna u'khan.
15 Wa rab, aki bai kewakew run maiye isan abiwa’an men karam basit yabat wan amara’at atit are.
16 Ĩkh pxãhte kiwe le'çxkuẽsa Klauda yaasesa e'ssutha'w skhẽw, kxsũa' wejxa txakwe çxhãçxhameek ũs yu'. Aça' barko le'çxkuẽ jxũçxa u'jnisa's wala thẽyçxáawa kaateka'jya' ãjãtha'w barko walate.
16 Baise anunuw ana nuw kikimin wabin Kauda guruf na’atune bat aki sisibin umabibin isinfafari, naatu hifafair wa kikimin uranane atain yen,
17 Txajũ' barko wala's lasu walaju pxãjũjx tudtha'w suweekahmen. Sa' txitx wala Sirte yaasesate wáa waçuya' u'jwena sũhna ũukhçxa, ẽete tela wala's spajkxtxi wejxa ma'wẽwa barko's jxũna u'khan.
17 murab hibow hikiktatan gaigiwas, wa afe’en baginayah yabat buwih run Libia dones yen yara’ahih hirouw hibir, basit rar hitaiyen hire wa bat earuw.
18 Txã'wẽ wejxa seena' çxhãçxha ũste', kuskuskhẽ' karga's ĩkhkhẽ pũsxya' takhtxi.
18 Yabat i wan fus kubar rouw in marto, naatu wa afe’en sabuw sawar hibow hisrouruwen riy yan hire.
19 Aça' tekh en yuuçte', kwe'sxíiwa ĩkhkhẽ pũsxya' pu'çxtha'w barko ẽseekahn.
19 Naatu veya baitaunin i wa ana sawar afa: rar, murab, koutataren, naatu boy i hibow taiyan hitaiyen hire.
20 Txã'wẽ wejxa seena' yuuna ũste', sek, estrelxa, kĩh yuhwa vxyaameeta' maazkuẽe enwa. Aça' kwe'sx yuuwa ĩtxĩ yuume'nja'w sũhwa'ja'sçxáatha'w ji'phu'.
20 Tafaram etei gugum aki sumar, daman men a’itah veya manin maiyow yabat kutuw rouw inan aki etei akasiy yawas isan anotanot ai not etei sawar.
21 Txã'wẽ maazkuẽe en kĩh yuhwa ũ'mée yuhna ũssatx Pablo' na'wẽk we'we:
21 Orot nati wa afe’en veya bai’ab ama yabat rarabi bay men yait ta eaan, Paul misir nah yan foun bat eo, “Oro’orot kwa gewasin ayu fanau kwatanowar Kurit tatama’am iti sawar boro men hita’af naatu boro men ta yababan tab.
22 Nawa ãçxha' ũukhnuwe. Ayte u'jsa kim yuhwa uumeetxna, makwe barko yu' suweeçxa vxitutewa.
22 Baise boun i kwa abifefeyani koufair kwanab, anayabin kwa orot etei boro men ta inamorobomih. Wa akisinamo boro natafofor na’unun.
23 Adxa' Dxusna selpisaath, aça' ãçxh kus Dxus angel vxyaaçxa
23 Fai gugumin God ayu aru, naatu God ayu akwakwafir i ana tounamatar iyafar ayu sisibu’umaim bat,
24 na'wẽk we'we: Pablo, ũukhnu. Idxa' Romate jxkaahsa tasxte utxaawa'j ji'phgu, aça' txãa pa'ga Dxusa' nwe'weya'wa' ay barkote u'jsa jxukaysatx jĩk.
24 naatu iuwu, ‘Paul men inabir, o i boro Caesar nanamaim ubar hibit hinibabatiyi. God i ana kabeberamaim sabuw iti bairi wa afe’en kwanan hai yawas etei o umamaim ya, imih boro men yait ta namorob.’
25 Txãa pa'ga i'kwe'sxa' ũukhmée çxhãçxha miiyajkxwe. Adxa' Dxusçxáanath yaaki', angel we'weni' kxtey yuuna sũhna.
25 Imih oro’orot koufair kwanab! Anayabin ayu God abitumitum abisa eo anonowar na’atube boro nasinaf.
26 Sa' ĩkh pxãhte kiwe le'çxkuẽsate nvxiitni yu'nja'w jĩk Pablo'.
26 Baise it i boro narabit tanan nuw ta ana donesamaim boro nayara’ahit.”
27 Adria ĩkhte wejxa jxũna u'jni e'z ki'su ãjaçte', txãa kuspxãh yuuçpkaçxha', barkote thegsawe'sxa' kiwe utxasu u'jweççxatx jiyu.
27 Yabat rabi Mediterenean tor yan areremor fur rou’ab sawar veya 14 baib ana veya nati ana gugumin imaim wa afe’en baginayah naniyah hibaib aki i ana tafaram abiyubin.
28 Sa' makhwe ĩkh dxiitewa jiyuya' isatx, aça' treinta y seis metroçxáak dxii yu'. Txajũ' yaç yaçte u'jçxa ki' isatx, aça' kxtea' weintisiete metroçxáak dxii yu'.
28 Basit murab hibai aumor hi’utan hitaiy re taiy hifufufum ana fofonin i 40 metres naatu hima kafai naatu hifufun maiye hi’tin i 30 metres.
29 Txajũ' penxate wáa iika'nja'w sũhna ũukhçxa, barko's neewewa'jsa pahz çam walatx ĩkhkhẽ akh barko e'skhẽ, wejxa jxũna u'khamen. Sa' wala ũukhna ũythastxi khijkxpkaçx.
29 Naatu hai bir i ra’at yabin yabat boro wa nab anan ar afe’en nayara’ah, imih aumor etei kwafe’en wa uranane hitaiyen hire naatu mar saise to isan hima hiyoyoban.
30 Naapkaçxha' barkote thegsawe'sxa' barko yaçkhẽ vxite çam walatx ĩkhkhẽ akheçtha'w jĩnaçxáa barko le'çxkuẽ's ĩkhkhẽ spaakiçtxi yu', txãate khẽeçxa kasehna u'j wẽeçxa.
30 Imaibo wa afe’en bowayah wa baihamiyin bihiramih hima hiyakitifuw. Naatu wa kafai hirufam harew yan hitaiy re, hitifuwen wa nanane aumor baitaiyin hitarouw hitanan i aunah hitanamih.
31 Nawa Pablo' pta'sxku soldau kpiitan vxite' soldauwe'sxtxi:
31 Baise Paul baiyowayah hai orot ukwarin bobonawiyih naatu baiyowayah iuwih eo, “Iti wa afe’en bowayah wa afe’en men hinama’am na’at, kwa etei i men karam boro yawas kwanab.”
32 soldauwe'sxa' barko le'çxkuẽ tudni lasutx spẽ'thçxa ĩkhkhẽ wãatahtx barko le'çxkuẽ's.
32 Basit baiyowayah kaiy hibow wa kafai ana murab hi’afuw naatu hitumar e’aruw in.
33 Txajũ' Pablo' kusíitey neewe'wek jxukaysatx kĩhçxáawa ũ'kahn:
33 Mar sibisib auman, Paul orot etei iuwih eo, “Kwa i bay kwanaa, anayabin bay en kwama’am boun fur rou’ab sawar naatu ya wanawanan i men abisa ta ema’am.
34 Aça' i'kwe'sxtxi neewe'we'th kĩhçxáawa ũ'kahn. Txã'wẽme', kasejxa' ya'çxhãçxhameena. Ãçxha' ũukhnuwe. I'kwe'sx maa yuhwa vxitumeene'kwe.
34 Imih abifefeyani bay kwanaa fair kwanab, arib boro men ta nata’uy nare nakasiyomih.”
35 Txã'jĩna'wa, Pablo' jxukaysa dxi'pte Dxusa's weçxaçxa pana's ũ'k.
35 Paul iti eo ufunamaim rafiy bai orot etei nahimaim God ana merar yi, imasib naatu busuruf eaan.
36 Txajũ' jxukaysa wejx ũukhmée txãawe'sxwa ũ'tx.
36 Etei hi’itin koufair hibai naatu etei’imak bay afa hibow yah hirutan.
37 Barkote u'jsa jxukaçxah yu' doscientos setenta y seis nasatha'w yu'.
37 Naatu aki nati wa afe’en anan nai etei i 276.
38 Kĩh ũ' wẽeçxawa txã'sna ũ'na jxã'jçxa', skuutxha's ĩkhkhẽ pũsxtha'w barko jweeíiçxáa ẽseekahn.
38 Orot etei bay hi’aa yah biw ufunamaim, wheat nati wa afe’en hi’iuin hibow harew yan hitaiyen hire wa kerer.
39 Khijkxna jxã'jnite', barkote thegsawe'sxa' jiyumeeta' maa kiwete pa'jçxawa. Nawa ĩkh pukasu kiwe ukwesa u'pte uyçxa', kxte nuypa'jya' ãjãwá'nja'w sũhçxa kxtetx u'jya' yajkx.
39 Mar totoririb ana veya wa afe’en baginayah dones men hi’inan, baise umabibin ana dones hi’itin naatu wa hibai hisinaftobon nati dones yen baitet ra’ahin isan hinunuw.
40 Sa' çam wala ĩkh dxiikhẽ akhnisa lasutx spẽ'thna'wa, tela's ẽete ki' kiisçxa, barko's tuudkuẽçxah jxũna u'jtx ukwete pa'jya'.
40 Wa ana aumor hi’afuw tai yan hi’in naatu gunig ana murab au ta’imon hirufam, imaibo rar hibora’ah wa bai aki au dones anunuw arun.
41 Nawa teeçx ahte ĩkh jwee yu' dxiimeete yu' seena' çxhãçxha ukapajkxna ũsu'k kxtek kũjxa' u'j barko'. Aça' barko ĩçha' kiwete waçuna kũhte', ma'wẽ yuhwa ẽseme', naapkaçxha' barko e'su yu'tũçxhasáa ujkana kũhçxa jxuka suwuuçku yu'.
41 Baise wa nunuw rur yabat rab mamay yan yen naatu yara’ah nanane re tatab bai’etaw isan men karam, naatu uranane yabat rab tagurugurus.
42 Txã'wẽ yuuçte', soldauwe'sxa' preesutx jxuka ikhya'watx yu', pehdna kasehçxa iyuwe'sxte.
42 Baiyowayah dibur etei rouw morob isan hiyakitifuw, men hikok boro hitataiy dones hitayen hitabihir.
43 Nawa soldau kpiitana' Pablo's nwe'weya' yajkxku, sa' kiikhe'jmeeçxa na'wẽk jxkaah:
43 Baise baiyowayah hai orot gagamin i Paul tiyawas imih baiyowayah abisa hinot hio i eotanih, naatu iuwih eo, “O yait itaiy isoso’ob wan kukununuw kure kutaiy kwen dones kuyen.
44 naapkaçxha' vxite' taplasu mkhẽewe, meeçxawa barko pe'lasu txã'wẽ yũuçxa mkaasehwe jĩte', txã'wẽ yũuçxa jxukay kiwete pa'tha'w uumée.
44 Naatu afa i boro uf hinare wa rab tatagurugurus rebarebah afe’eh hinayen hinataiy hinarun.” Aki iti na’atube asinaf etei yawasi ataiy an dones yan ayen men yait ta morob. Wa tafofor hire au dones tetataiy|alt="shipwrecked people making for shore" src="cn02045B.tif" size="col" loc="Act 27.44" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="27.44"

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 27, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.