1 Coríntios 15
Dyus Yuwe Uꞌsesa (PBB) vs AAI
1 Ãçxha' na'wẽ Kristo yuwe ewte nvxiitwa'jsa's pta'sxthu txã' ma'wẽsatewa ew kaajiyu'jya'wath yakhthẽ'jwe'sxtxi. I'kwe'sxa' txãa pta'sxni's jxpa'gaçxa txãajũ txutemée ũsi'kwe.
1 Taitu, boun i akokok tur gewasin abinan kwanowar, imaim yawas kwabai, naatu imaim kwabatabatkikin isan nuhi akukusib.
2 Txãa Kristo yuwe ewsapa'ga i'kwe'sxa' nwe'weni ewte neeyũuwa'jsai'kwe, adx pta'sxni's kxulteçxáamée ũusuh jxuka jxpa'gaçxa yu'.
2 Iti tur gewasinamaim kwa iyawasi, imih tur abinan kwanonowar kwanabubukikin, baise men kwanabubukikin kwa a baitumatum boro nan yabin en namatar.
3 Kristo yuwe ewte nvxiitwa'jsa jĩni's adxna ma'wẽ kaapiya'the' i'kwe'sxtxiwa txã'wẽyçxáath kaapiya'j txã' na'wẽk yu': Dxus librute ma'wẽne' fxi'jni ũsu' aça' txã'sa' kxtey yuuna Kristo' kwe'sx pkalsa pa'gate uuk.
3 Ayu abisa abaib i kwa isa aya’abun, naatu nati tur ana’an gagamin i iti, Keriso it ata bowabow kakafin isan morob, Bukamaim eo na’atube.
4 Txajũ' pedaniik yuu nawa tekh ente' ki' ĩtxi yuuk, Dxus librute ma'wẽne' fxi'jni ũsu' txã'wẽy.
4 Hibai hin hubemaim hiyai, veya tounu ufunamaim misir maiye, Bukamaim eo na’atube.
5 Ki' ĩtxi yuuçxa', Pedro's vxyaak. Txajũ' vxite txajx jxkaahnisa docesatxwa vxyaak.
5 Peter isan irerereb, imaibo tur abarayah nah 12 isah irerereb.
6 Txãa e'su' yakhthẽ'jwe'sx kinientos thaakwetx ũsu' teeçx ahte txãatxwa vxyaak, aça' txã'wẽ uysá' wala kuh nee ĩtxiyta' makwe vxite' yu' uutewa.
6 Nati ufunamaim veya ta’imon wanawanan ana bai’ufununayah etei 500 tafanamaim auman isah irerereb, moumurih na’in i boun yawasih tema’am baise afa i himorob.
7 Txãa e'su ki' vxyaaçxa', Jakobo'sku vxyaa, sa' txajx jxkaahnisatxwa ki' vxyaak jxukaysatx.
7 Nati ufunamaim James isan irerereb, imaibo ana tur abarayah etei isah irerereb.
8 Nmehte' adxnawa vxyaak, adxa' en ãhmey upxsa seelpimeesa na'wẽsatewa.
8 Uftoro’ot ayu atufuw kokobeya na’atube ama’am isou irerereb.
9 Txãasa adxa' Jesus jxkaahnisatewe'sx vxite yakh yu', wala ãhmeekwesath, sa' Jesus jxkaahnisa na'wẽ yuuwa ya'kxsuswa'jmeesath, txã'wẽ Dxus luuçxtxith ahçena fxi'ze naa pa'ga.
9 Ayu i tur abarayah etei babahimaim imih ayu i men boro tur abarayan hinarouw hinao, anayabin God ana ekaleisia ai nununih arouw ai’a’akirih.
10 Makwe txã'wẽsatewa, Dxusa' adxa's peeygãhçxa txhitxhku txajx peeygãani' kxul yuume' adx yakh. Txã'wẽsaçxawa adxthu vxitesate wejx jxthaakwe mjĩi. Nawa ew yajkxte yu' txã' adxçxáa mjĩinisa yu'çme', Dxusku adxa's peeygãhçxa txutemée ũsu' txãa pa'gaçxáath txã'wẽ mjĩi.
10 Baise God ana manaw ana kabeberamaim ayu tur abarayan amatar, naatu manaw kabeber ayu bitu i men yabin en, baise bowabow gagamin na’in abow, tur abarayah etei ana tabirih, men ayu au fairamaim abowabowamih, baise God ana manaw ana kabeber ayu wanawana’umaim ma ebowabow.
11 Nawa txãa yu' kĩh yuumeena, Jesus jxkaahnisawe'sx ma'tx jxthaakwe mjĩi, meeçxa' adx ma'th jxthaakwe mjĩi. Nawa jxukaysa fxiymée txã'wẽçxaçxáatha'w Kristo nwe'wewa'ja's pta'sxi', aça' txã'sna i'kwe i'kwe'sxa' ũuste jxpa'ga.
11 Isan imih i tibibinan naatu ayu abibinan ana itinin i men ta’amih, baise ana’an gagamin i abisa abibinan i kwa kwaitumatum.
12 Kwe'sx pta'sxni' Kristo ĩtxi yuuni'sku kaajiyu'jni yuu aça' i'kwe'sx yakh ũssa maaíi yu' ¿ma'wẽta uusaawe'sxa' ĩtxi yuuwa'jsameeta' jĩna we'we'?
12 Boun aki abibinan ai tur i Keriso morobone mimisir isan ao’o, baise mi’itube’emih kwa afa kwao moroboyah boro men hinayawas maiye hinamisir?
13 Uusaawe'sx ĩtxi yuuwa'jsameete', Kristowa ĩtxi yuumeene'ga.
13 Morobone misir maiye men nama’am na’at, ana itinin Keriso morobone men misir maiye’emih.
14 Kristo ĩtxi yuumeete', kwe'sx pta'sxni' kxul yuhna, aça' Kristo' kwe'sxtxi nwe'wesa' sũhna i'kwe'sx yaakxnisawa kxul yuhna.
14 Naatu Keriso morobone men tamimisir maiye na’at, aki ai binan i yabin en, naatu kwa Keriso kwabitumitum auman i yabin en.
15 Txã'wẽ Kristo' ĩtxi yuumée wá' aça' kwe'sxa' Dxus dxi'pte ĩsxiisa yu'nja'w, Dxusa' Kristo's ĩtxi vxitku jĩna pta'sxpa'ga. Txã'wẽ uusaawe'sx ĩtxi yuuwa'jsameete', Dxuswa Kristo's ĩtxi vxitmeene'ga.
15 Naatu murumurubih men hinamimisir maiye na’at, aki i God isan abifufuwen. Anayabin Keriso morobone God baiyawasin arouw ao, naatu moroboyah morobone men hinamimisir maiye na’at, nati ebiturobe, God Keriso morobone men iyawas maiye misirimih.
16 Na'jĩ'th na': uusaawe'sx ĩtxi yuuwa'jsameete', Kristowa ĩtxi yuumeene'ga.
16 Morobone misir maiye men nama’am na’at, Keriso morobone men misir maiye.
17 Sa' Kristo ĩtxi yuumeete', i'kwe'sx ũuste yajkxçxa Kristo' kwe'sxtxi nwe'wesa' sũhnisa' kxul yuh yuune', aça' i'kwe'sx pkala' ãçxpkaçx Dxus peltunãynimée ũstxna.
17 Naatu Keriso morobone men tamimisir na’at, kwa a baitumatum i yabin en, naatu kwa i boro’ika bowabow kakafin tafatumi kwatama’ama.
18 Txã'wẽ ĩtxi yuumée wá' aça' Kristo's ũuste jxpa'gaçxa uusaawe'sxa' vxitune'ta.
18 Naatu iban maiye sabuw iyab Keriso wabinamaim himomorob ana itinin i hikasiy na’atube.
19 Kristo yakh fxi'zeni' naa kiweteçxáa selpiwa'jsate', maatewa jxthaakwe kxulsa' kwe'sx ne'tka'w.
19 Keriso wanawananamaim yawas tabai nuhit fot tama’am. Baise ata yawas i iti tafaram akisin isan tanama tananotanot na’at. It i tafaram wananwanan ana gonenet sabuw tamatar.
20 Nawa txã'wẽme'. Kristo' ĩtxi yuuyujk. Uusaawe'sx nyafxte ĩtxi yuusa' txãak yu'.
20 Baise turobe Keriso i anababatun morobone misir maiye, God ana sabuw iyab himomorob wanawanahimaim Keriso i wan morobone misir.
21 Ma'wẽga naa kiwete uuwa'jwa teeçx nasate takh, txã'wẽy uuçxa ki' ĩtxi yuuwa'jwa teeçx nasatek takh.
21 Anayabin orot ta’imon ana sinafumaim morob matar, imih orot ta’imon ana sinafumaim morobone misir maiye matar.
22 Teeçxsa Adanpa'gaçxáa jxukaysatx uuwa'ja's ji'phu, txã'wẽy teeçxsa Kristopa'gaçxáa jxukaysatx ki' ĩtxi yuuwa'ja'swa ji'phu.
22 Sabuw etei tamomorob, anayabin Adam ana rara, naatu morobone boro tanamisir maiye anayabin Keriso yawasin ema’am.
23 Nawa txãawe'sx ĩtxi yuuwa'j en ãhte fxiifxiiçxah ĩtxi yuutxna. Nyafxte' Kristo khuẽ'yku yaçte ĩtxi yuu. Txãa e'suh Kristo ki' kĩijana naapkaçx Kristo's jxpa'gaçxa uusaawe'sx ĩtxi yuutxna.
23 Baise morobone tanamimisir maiye, i boro koumutufuren inu’in na’atube hinabusuruf, wantoro’ot boro Keriso namisir, naatu nanan ana veya sabuw iyab Keriso nowan boro hinamisir.
24 Txãa e'su nmehsa pa'jana, txajũ Kristo' naa kiwetewe'sx vxite' cielutewe'sx ma'tx yuu nawa kĩh yuhwa nvxihtmée jxuka kaapçu'ju'jçxa txajx jxkaahni's jxuka dukhena Neya's, txãa yuuçxáa jxkaakhan.
24 Imaibo mar yomanin nan natit, tafaram hai bonawiyenenayah, hai aiwob, hai kaifenayah etei hai fair tutufin Keriso nagugurus ufunamaim, aiwob nab Tamah God nitin.
25 Nawa txã'wẽ yuumey yu' Kristo khuẽ'y jxkaahwa'jsa', txã'wẽ Dxusa' açesa jxukaysatx Kristoçxaçxá's nwẽese'jwa'ja's vxitpkaçx.
25 Naatu Keriso i boro ni’aiwob nanan ana rakit sabuw etei nabow nan an babanamaim nawastanen.
26 Txã'wẽ jxukaysatx Kristoçxaçxá's nwẽese'jwa'ja's vxitçxa, nmehte' uuwa'ja'swa Dxusa' ivxiituna.
26 Naatu uftoro’ot i sawar wabin Morob it ata rakit gagamin boro nagurus nitaiy nare.
27 Dxus librute we'weçxa': Jxukaysa Kristo's nwẽese'jwa'jsata' jĩ'k aça' Dxuswa Kristo jxkaahni yuuna sũjuwá'kwe, nawa txã'wẽme'.
27 Anayabin Buk Atamaninamaim eo, “Sawar etei boro nabow an babanamaim naya.” Iti tur Sawar etei an babanamaim yara’iyen rouw eo, i rerereb yan, God men i auman bobar eomih, anayabin God sawar etei boro Keriso ana fair babanamaim naya.
28 Açesa jxukaysa Kristoçxaçxá's nwẽese'jeçpkaçxha', Dxus Nçxi'k Kristoíiwa Ney tasxte nwẽese'jya' ya'dukhena Ney makwe ne' ũs petx txãa yã'jçxa jxuka. Txã'wẽ yũute, Dxusa' txãaçxaçxáa jxkaajana.
28 Sawar hinabow hinan God Natun babanamaim hinaya’ay ufunamaim, Jesu boro Tamah God ana fair babanamaim namare, anayabin sawar etei God bow Natun babanamaim ya, naatu God boro sawar tutufin etei ni’ukwarin ana sabuw etei isah.
29 Txã'wẽ uusaawe'sx ĩtxi yuuwa'jsameete', ¿kĩjxa'çxáata txã'wẽ ya'bautisaĩ' ĩtxi yuuwa'ja's yajkxçxa?
29 Naatu morobone misir maiye en na’at, sabuw iyab moroboyah efanih bapataito hibaib boro abistan hinasinaf? Naatu morobone misir maiye en na’at, aisim sabuw moroboyah efanih taih tuwah hina bapataito tebaib?
30 Txã'wẽ ĩtxi yuuwa'jmeete', kwe'sxa' ¿kĩjxa'çxáatka'w een isa ikh wẽeni fxi'ze', ĩtxi yuuwa'ja's pta'sxna kxulteçxáa?
30 Naatu it auman aisim ata yawas takwahir tatit veya matan tayi tabowabow?
31 Adxa' txã'wẽ yuh een isa ikh wẽeni fxi'ze'th txã' ĩsxiinime'. Nawa, yakhthẽ'jwe'sx, Jesukristo's ũuste ji'phi'kwe txãa pa'gaçxáath txã'wẽ yu' weçxana.
31 Taitu ayu i mar etei morob ana efanamaim ama’am. Anayabin sawar abisa Keriso kwa isa sisinaf imaim ayu kura’ara’ahu iti tur akukurerereb.
32 Efxesotewe'sxa' yu'kh eçx na'wẽ seena' weesweesata' jĩ'tx txãawe'sx yakh iipuiith. Nawa adxa' ¿kĩh yũuçxatka uuwa'ja's ũukhu'çmée? Txã'wẽ uuyã'jçxa' peena yu' ĩtxi yuuwa'jmée dxihte', isa yuh we'we'ne'ta na'wẽ we'wesa': Ũ'na tudxna fxi'zega, uuçxa kxtee pçuwa'jsaçxáatha'w jĩsa'.
32 Morob ufunamaim yawas men tama’am, aisim ayu iti Ephesus hai sigarafor bairi atiyow? Abisa ana gewasin boro anab? Morobone misir maiye en na’at.
33 Txã'wẽ ĩtxi yuuwa'jme' jĩni's txã'wẽ dxihna sũhna jxpubanuwe. Txã'wẽme', namikuwe'sx ewmeesa' kaypuba'jatxna ew fxi'zesa's jĩ'tx txã' kxtey yuuna.
33 Men sabuw hinifufuwi a not hinakwaris. “A ofonah kakafih boro ayawas gewasin hinagurus.”
34 I'kwe'sxa' jxpubamée fxi'zenite sxawedçxa, peena yu' pkalte fxi'zenuwe. Txã'wẽ yũumeeçxa' i'kwe'sx maaíi yu' ãçxpa'jwa Dxusa's jiimeei'kwe. Txã'wẽth ãate we'we' thaameçxa jxpa'yakx fxi'zekahn.
34 Ukwar kwanabotawiy gewas, ef kakafih kwasisinaf kwanihamiyen, anayabin kwa afa God men kwaso’ob, iti ao, saise kwa biya hina’ohow.
35 Nawa maaíi yu' pẽyiwáatxna na'jĩna: Uusáa ki' ĩtxi yuuwa'ja' ¿ma'wẽkx? Kakwe ¿ma'wẽsa ji'phutxki? jĩtxna.
35 Sabuw afa boro hinibatiy hinao, “Moroboyah boro mi’itube hinamisir maiye? Naatu hina mimisir biyah ana itinin boro mi’itube hinab?”
36 Jiyuya' ãja'çmeewá'kwe. I'kwe'sxa' peekx jiine'kwe kĩh nxinxa'swa uuhte', txãa nxinx kajkwekhẽwe'sxa' çxibi'k, naapkaçxha' dxiitewe'sx ũusçxáak buçxá'.
36 Taitu, kwabikoko’aw, ub me yanamaim kutatanum boro men saife nakuboun nayenamih, baise wantoro’ot i boro namorob nare, imaibo nakuboun nayen.
37 Skuutxh nxinx ma'k yuu meeçxa' fxtũu nxinx ma'k yuu nawa uuhte' txãa nxinxíiçxáa ãate kãawa'jsame', txãa nxinxte ũusçxáa buçxawa'jsa'.
37 Naatu sanabey ub o ub afa kutatanum i men biyan tutufin kwatatanumimih, baise ro’on, sanabey ro’on o ub ta ro’on.
38 Aça' txãa nxinxuh buçxasa' kakwe ma'wẽsaçxah ji'phuwa'jsatewa txã'wẽsak Dxusa' ũsu', kĩh nxinxtewa txãa iisa fxiyfxiyçxah.
38 God ub ta’ita’imon biyah hai itinin ta ta i ana kokomaim ya, naatu ub ta’ita’imon biyah anababatun itih.
39 Txajíi kakwe ma'wẽsawa ũsta', nawa txã'wẽçxaçxáa meeta'. Nasaa kakwe' fxiyta', aça' niimal kakwewa fxiyta'. Txã'wẽy fxuusáa kakwewa fxiyta', aça' yu'gawe'sx wedx kakwewa fxiyta'.
39 Naatu sawar tafaramamaim biyah finimih auman hai itinin i men ta’imon, biyah i ta ta, orot babin biyah ana itinin ta, haru for biyah ana itinin ta, mamu hai itinin i ta naatu siy i hai itinin ta.
40 Txã'wẽy ẽe walatewa ũsta', naapkaçxha' naa kiwetewa ũsta'. Nawa ẽe walatewe'sxa' fxiy zhiçxkweta' naa kiwetewe'sxte.
40 Naatu mar ana biyan itinin ibo ta, na’atube tafaram biyan itinin ibo ta. Baise biyat no mar nowan ana bonamanamarin itinin ibo ta, naatu biyat tafaram nowan ana bonamanamarin ibo itinin ta.
41 Sek kweethni vxite' a'te kweethniwa fxiyta'. Txã'wẽy estrelxa kweethni vxite' sek kweethniwa fxiyta'. Sa' estrelxa pwe'sx kweethniwa puutx fxiyçxaçxáata'.
41 Veya ibo ana bonamanamarin itinin ta, sumar ibo ana bonamanamarin itinin ta, naatu daman ibo hai bonamanamarin itinin ta, baise daman wanawanahimaim ta’ita’imoh ibo hai bonamanamarin ta ta.
42 Txã'wẽy kwe'sx kakwewa fxiy yuuwa'jsa' ki' ĩtxi yuunijũ'. Uute', kakwe pçuwa'jsa's ya'peda'k, naapkaçxha' txãa pedaniijũ ki' ĩtxi yu'k peena yu' uuwa'jmée kakwe yakh.
42 Baise Moroboyah hinamimisir maiye ana itinin i boro nati na’atube, biyat morob hubemaim tayayare ana veya biyat i emasamas, baise morobone namimisir ufunamaim boro nama wanatowan.
43 Kakwe kazxsa's ya'peda'k, nawa txajũ ki' ĩtxi yuuçxa', seena' zhiçxkwesak yu'. Kakwe selpimeesa'sku ya'peda', nawa txãajũ ki' ĩtxi yuuçxa bagaçxte yuhwa pçumée selpiwa'jsak yu'.
43 Biyat hubemaim tayayare itinin i kakafin, naatu siba’u’un, baise emimisir ana veya itinin i gewasin naatu fairin.
44 Naa kiwete fxi'zeni kakwe' vxite', aça' Dxus tasxte fxi'zewa'j kakwewa vxite'. Txãa pa'ga kakwe naa kiwetewe'sxa's ya'peda'k, naapkaçxha' ki' ĩtxi yuusáa kakwe' Dxus tasxte ũswa'jsa'.
44 Biyat tayayare i tafaram nowan, baise emimisir i mar biyan.
45 Txajíik Dxus librute we'weçxa': Nyafxte piçthẽ'j Adana' naa kiwete ĩtxi fxi'zewa'ja'sçxáak ji'phu' jĩ'. Nawa nmehtewe'sx Adana' pçumée ĩtxi fxi'zewa'ja's peessa'.
45 Buk Atamaninamaim hikirum hio na’atube, “Orot wantoro’ot wabin Adam i biyan ana yawas bai,” baise Adam bairou’abin nan i ayubit ana yawas wanatowanin baitit isan na.
46 Nawa nyafxte kakwe' Dxus tasxte fxi'zewa'jsa yu'çme'. Nyafxtewe'sxa' naa kiwete fxi'zeni kakweçxáak yu', naapkaçxha' nmehte kakwe' Dxus tasxte fxi'zewa'jsa'.
46 Orot ayubit ana yawas auman ma’am i men mat na, baise orot biyat ana yawasamaim ma’am i mat na, imaibo orot ayubit ana yawasamaim ma’am na.
47 Nyafxte piçthẽ'j Adana' kiwe'sku pheu'jnisa yu' naa kiwetewe'sx, naapkaçxha' e'stewe'sxa' Kristok yu' cielujũwe'sx.
47 Orot wantoro’ot Adam i me nowan fofobane matar, baise Adam bairou’abin i marane ra’iy.
48 Naa kiwete jxukaysa nasaa kakwe' nyafxte Adan kakwewa ma'wẽga kiwe yu', txã'wẽysa íiçxáata', naapkaçxha' cielute ũswa'jsa kakwe' cielujũwe'sx kakwe na'wẽy yuuwa'jsa'.
48 Sabuw iyab me nowan biyah i orot me’emaim ma’am biyan na’atube, sabuw iyab mar nowan biyah i orot marane rara’iy biyan na’atube.
49 Ma'wẽtka'w ãçxwa nyafxte Adan kakwe's íiçxáa ji'phuya' ãja', txã'wẽy Kristo kakwe's íiçxáa ji'phuya' ãja'nja'w txã'wẽ yuuwa'j en ãhte'.
49 Tafaram orot ana ana itinin tabaib na’atube, mar ana orot nanan ana itinin boro tanab.
50 Yakhthẽ'jwe'sx, i'kwe'sxtxi ãateth pta'sxi': Naa kakwe yakha' cielute Dxus jxkaahnite u'kaya' ya'ãjameena. Naa kiwete pçuwa'jsa' ¿ma'wẽ bagaçxte yuhwa pçuwa'jmée ĩtxi fxi'zenite ũsya' ãjakx?
50 Taitu, abisa ao au yabin i iti, biyat, naatu finimit men karam boro God ana aiwobomaim narun, anayabin biyat i boro namorob namas, imih men karam boro wanatowan ma’am ana efanamaim narun.
51 Ãçxha' pta'sx ya'wath: Maaíi yu' nee uumée ũssa' naa dudte korneta tukani nmeh susuçpkaçxha', naa kakwe's yu'pthehni yuuçxa vxite kakwe jxpa'ga'nja'w jxukaysa.
51 Tain kwanarub gewas, iti tur buriburin anao kwananowar, it etei boro men tanamorobomih, baise ata itinin boro nabotabir bonamanamarin namatar
52 Txã'wẽ korneta susuçpkaçxha', uusaawe'sxa' ki' ĩtxi yuutxna peena yu' uuya'mée, naapkaçxha' naa dudte yaakxni yuumeete nee uumée ĩtxi ũssa kakwe' yu'pthehni yuutxna.
52 tour natut ana veya namanamar ebowabow na’atube, tanimatanubamo biyat nabotabir. Anayabin tour natut ana veya murumurubih etei boro biyah fairin hinamisir, naatu biyah ana itinin boro nabotabir.
53 Txãa pa'gatey kakwe pçuusáa uuniijũ' vxite kakwe bagaçxte yuhwa pçuwa'jmeesa's jxpa'gawa'j ji'pha'. Sa' kwe'sx kakwe uuwa'jsa's yu'pthehçxa bagaçxte yuhwa uuwa'jmeesa's jxpa'gawa'ja'.
53 Biyat iti morob emasamas boro nabotabir biyat fairin wanatowan ma’ama’anin namatar.
54 Txã'wẽ kakwe pçuusá' vxite kakwe bagaçxte yuhwa pçuwa'jmeesa's jxpa'gaçxa kwe'sx kakwe uuwa'jsa's yu'pthehçxa bagaçxte yuhwa uuwa'jmeesa's jxpa'ganijũ' Dxus librute we'weçxa': Uuwa'ja's ivxiitunik yuu, peena yu' uu en pa'khamen jĩ'k txã' kxtey yuuna.
54 Biyat iti boun tama’am boro namorob naatu namas, baise morob ufunamaim biyat boro nabotabir nan wanatowan ma’ama ana biyan nab. Imaibo Buk Atamaninamaim hikirum boro nan niturobe,
55 Uuwa'ja' bagaçxte yuhwa mee yuukahn jxuka ivxiitute', ¿ma'wẽ uuwa'j en pa'ja'kx uuwa'ja's ji'phuwa'jsamée yã'jsa's?
55 “Morob o a fair menanamaim ema’am boro inisnowah?
56 Uuwa'j ena' pkalpa'gaçxáak pa'j, aça' txãa pkala's kçxhãaçxha'jsa' nyafxíi leyku txã'wẽ yuu.
56 Morob ana biyababan i bowabow kakafinane ebaib, naatu bowabow kakafin ana fair i ofafaramaim ebaib.
57 Txã'wẽtewa, Dxus txakwe ewte kwe'sxtxi jxpe'jsa Jesukristo pu'çxpa'ga uuwa'ja's peena yu' ji'phuwa'jsameetha'w.
57 Baise God ana merar tanay anayabin Jesu Keriso, i morob ana ahay ana waf tagagir yare!
58 Txãa pa'ga adx yakhthẽ'jwe'sx, bagaçxte yuhwa pu'vxitumée Dxus yakh mfxi'zewe, Jesukristo's jwee íiçxáa çxhãçxha selpiina, txãa pa'gatey Jesukristo's selpinisa' kxulsame'.
58 Isan imih taitu, yate nanub kwanabatkikin, mar etei Regah isan anot tutufin kwanabow, anayabin Regah isan kwabow kwabi’akir i men anayabin enamih, baise yabin auman.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.