Marcos 6

Anahatana ne Anamanaya tau Sou Naunue (NXL) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Yesus iapuhai ia iki pina rei pusi oyo, ieu arihoni otoe rei. Inuniki poe ruai ne niane ikata ne mampusua.
1 Jesu efan nati ihamiy matabir maiye ana bai’ufununayah hitur bairi hina ana bar ana merar hitit.
2 Hoka poe oyo iatuhete tau ranie hatae wan ita Yahudiu iamuira Anahatana pan re numa mananoune. Sio panesi wason pan rei oi. Iatuheteso oyo sio wason oatinu rei, osira. Oasei, “Ia reini mo, isupu ne maunauna rai on supa? Ianei sae waron iaka runa sae waron iaka tewa on supa? Sapan na imaha iuna sima-simana arihon Anahatana rei?
2 Baiyarir ana veya Kou’ay Baremaim busuruf sabuw i’obaibiyih, naatu sabuw moumurih ana tur hinonowar i hifofofor naatu hio, “Iti orot menamaim kirum so’ob? Naatu not rerekab yait itin ina’inanen fokarih esisinaf?
3 Ia reini mo, ia mamnana numa si? Maria anai si? Ia mo, Yakobis, Yoses, Yudas, runa Simon kakai. Nea hotau iae orue mai rei oi.” Reiso sio rei openeso tanui. Openeso oatin tanui nea.
3 Iti orot i bar wowabayan. Mary natun taitin James, Joseph, Judas naatu Simon, ruburubun baibitar iti’imaim bairit tama’am?” Iti na’atube hio naatu hikwahir.
4 Yesus iahata, “Ia mamsima runa Anahatana ne maunauna mo, oamuirai sui supan. Hasae ia ruai ne niane, ne ipane taue, ne enau sahoro oamuirai tewa.”
4 Naatu Jesu hai tur eowen bar merar afa’amaim dinab orot i tekakakafiy, baise orot taiyuwin ana bar merar, ana sabuw, ana rara men tekakakafiy.
5 Pan kota rei, Yesus iuna sima-simane arihon Anahatana isa tewa oi. Hasae isuisene sio kupua mkana man. Iahusieso man oyo iake rei sirinia.
5 Naatu ana bar meraramaim ina’inan men ta sinaf, sawusawuwih bai’abamo biyah botobonen hiyawas.
6 Isira ata oparisaa tanui tewa. Oyo ieui iatuhete neka niana-niana.
6 Sabuw men hibitumatum isan Jesu ifofofor men kafai ta.
7 Yesus ianaha na ne mampusua hutusa rahana ua rei. Pusiso oamanouso oyo iaisosiso oeu sana ua-ua. Irui kawasa osiso na onei sakahatena.
7 Ana bai’ufununayah nah 12 eafih hina hitit afiy kakafih nunih isan fair itih naatu orot rouru’ab iyafarih hitit.
8 Iaisosiso ata, “Pene orori sae man. Pene orori weka te, tasi te, kepen te. Pene oi. Hasae orori toka-toka man.
8 Naatu iuwih, “Remor kwanabubusuruf a tu akisin kwanab, men sawar ta, men rafiy, men hafoy, naatu men kabay ta kwanab naiw a kikiramaim kwanarobere.
9 Oausahu sandaliu. Ne pene orori papite tau okati. Orori hasae osa man.
9 A baibiyon kwaniyoun, baise biya baibiyon men bairou’abin kwanab.”
10 Sani munata onusu pan numa isa, orue tau numa rei rotu-tu oeu oarihon niane rei.
10 Naatu iuwih, “Bar merar menatan kwarur imaim kwanama kwanabow nanan a veya nab imaibo nati bar merar kwanihamiy.
11 Ne munata ohokamo noi niane isa, oyo oapusaamo tewa, areimo oeumo arihon niane rei. Ne munata openeso oatinu tanumo, areimo oeu arihonso. Oroho heu tapuna arihoni aimo atua na oanei ata Anahatana inooso osana. Sio osana tau atinu tau ne maunaune tewa.”
11 Naatu efan menamaim a merar men hinay hinabubuwi, o fana men hinanonowar kwana’orarafih kwanana’ufut tafaram kwanihamiy kwanan, nati i hai baimatnuwen!”
12 Reiso, Yesus ne mampusua hutusa rahana ua rei oeu oaunau. Oahata, “Ita kahurae iarihon re rosau.”
12 Basit hitit hin bowabow kakafihine dogor baikitabiren isan hibinan.
13 Oeu onei sakahatena panesi na oauhene sio kupua tau weketisie na osuiseneso.
13 Wagabur moumurih maiyow hinunih hitit naatu sawusawuwih moumurih na’in biyah raiy hirarouw etei hiyawas.
14 Tau Yesus sio oeu osuisene rei, Herodes sahoro iuna aia. Herodes iatinu rerihoni Yesus ne atata. Tea mo, sio panesi oanei Yesus nanai sui supan man. Sio umau oahata, “Anahatana iuna Yohanis ia mamsohue iamahaiki honu! Reiso ne kawasa iuna sima-simana rai.”
14 Jesu wabin ra’at aiwob orot Herod nowar, anayabin sabuw afa hio’o Iti i John Baptist morobone misir maiye, imih biyanamaim fair ma ina’inanen ta ta sinaf temamatar.
15 Ne sio umau honu oasau ata, “Ia mo, Elia.”
15 Afa hio, “Iti i Elijah. Afa ibanak hio’o, ‘Iti i marasika dinab orot ta na tit.’”
16 Herodes iatinu san rei oyo, iahata, “Mansate, ia reini mo, Yohanis ia mamsohue wain naone uaisosiso onana unui rei tea! Wain iamahaiki honu.”
16 Baise Herod nonowar ana maramaim eo, “John sikan abuburu’um i morobone misir maiye?”
17 Tea mo, naone Herodes iaisosi sio umau na osota Yohanis na onusui pan pui anoe. Iuna san rei noso Herodias. Herodias mo, wanin Pilipus sahai. Ne Herodes inanai tau sahai nea. Aikee Pilipus mo, imata tewasi.
17 Anayabin Herod taiyuwin iuwih John hifatum hibai hin dibur baremaim hiyaru’uy. Iti sisinaf ana’an i Herod tain Philip aawan bi’awan isan.
18 Reiso Yohanis ia mamsohue iaunaui ata, “Pusu Musa ne maunauna mo, iake tewa sani anana wanim pina.”
18 Anayabin Herod tain aawan bi’aawan isan John gam tur fokarin maiyow eo, “O i ofafar iastu’ub yawas kakafin kusisinaf.”
19 Reiso Herodias iakapuku tau Yohanis, nanie ihunui.
19 Imih Herodias yan so’ar kok kwanekwan boro John ta’asabun, baise ef men ta ma boro tasinaf.
20 Ne Herodes inetei na pene ihunui. Iaisosi sio umau osaka Yohanis ia-ia na pene sio umau oakaremai. Tea mo, Herodes ikaitau Yohanis. Ianei ata Yohanis mo, anoi manisate. Ia manisate onate. Sani Yohanis iaunau mo, Herodes ne suka iatinu. Masike anoi resama-samai tau Yohanis ne maunauna rai iae, ne suka iatinu tanui sinia.
20 Baise Herod i John isan birubir anayabin i so’ob John i orot kakafiyin, ana yawas mutufurin imih tatafafar, John binan Herod nonowar ana not i’afiy baise Herod ana kok i John tabinan i tanowar.
21 Ne taue isa Herodias isupu arena na ihunu Yohanis sirinia. Herodes ne musum manisata oyo, iuna karisaa. Ianaha na sio onata arihon kupania, sio tantarau, runa sio onata pusiso sui otoe Galilea.
21 Basit veya gewasin ta Herod tutufuw ana veya baiyasisir isan hiyuw bogaigiwas, ana sabuw nukwanukwarih, baiyowayah nukwanukwarih, naatu Galilee wanawanan sabuw gagamih etei e’af ayuwih.
22 Tau karisaa rei, Herodias anai pina imarai. Herodes runa sio onata wason ianaha runaso rei pusiso no suka oasumatai.
22 Nati’imaim Herodias natun babitai na run benaben Herod ana nanawan sabuw hiru’ay hima’am etei hiyasisir men kikimin ta.
23 Reiso Herodes isopa san rei, “Sae man wan ainisiki arihoniku rei mo, mka uruiki osia. Masike ainisi we tuamane samatihue iae, mka uruiki osia oi.”
23 Naatu babitai isan eobaifaro eo, “Abisa isan inifefeyan au aiwob turin auman boro anit.”
24 Oyo ia pina hehuke rei ihokai arihoni sio panesi rei, na nanie iasei tau inai. Iahata, “Ina. Nene iake mo, uainisi sae?”
24 Babitai in hinah ibatiy, “Ayu boro abisa isan anifefeyan?” Hinah iya’afut iu, “John Baptist ukwarin!”
25 Mata hun tewa oi, inuniki mai Herodes honu. Oyo iahata, “Nanie uainisi Yohanis ia mamsohue unui. Aroriki sansana mai. Aunutui roe loyan anoe!”
25 Babitai matan kabiy in aiwob biyan tit ifefeyan eo, “Ayu akokok John Baptist ukwarin tew yan inayai iti boun inab inan initu.”
26 Herodes iatin sae wan iainisiki rei oyo, anoi mtinte. Nanie ipenei, ne isopa nea. Sio wason opusu karisaa rei iae, oatinui nea oi.
26 Aiwob orot yababan gagamin bai, baise men karam sabuw matahamaim babitai isan eo’obaifaro ta’astu’ub.
27 Reiso iaisosi ia mamhunue isa na inana Yohanis ia mamsohue unui. Reiso ia mamhunue rei, ieui poe pui, oyo iroto roha Yohanis tionai. Iroto roha tionai pusi,
27 Mar ta’imonamo tur iyafar sika afu’afuw orot iyun in John dibur baremaim ma’am sikan buru’um.
28 oyo irori unuke rei tau loyan. Iruiki osi ia pina hehuke rei samatoro ia pina hehuke rei irui unuke rei osi inai honu.
28 Naatu ukwarin tew yan iwan bai na babitai itin imaibo bai in hinah itin.
29 Yohanis ne mampusua oatin san rei oyo, oeu onana Yohanis hatai, samatoro oaunutui pan hatu nohue.
29 John ana bai’ufununayah tur hinonowar ana veya hina biyan hibai hin rahamaim hiyai.
30 Yesus ne maisosia oeu oaunau oyo onunso. Hoka mai, oyo oamanouso. Oamanouso na osima runa sae waron ounare rei osiki runa oaunau sapan.
30 Tur Abarayah himatabir hina Jesu biyan hitit mi’itube hibowabow naatu sabuw hibi’obaiyih ana tur hi’owen.
31 Ne sio panesi onusu ohoka mai Yesus rotu-tu Ia runa ne mampusua oai mosa tewa. Reiso Yesus iasau osiso ata, “Mai na ieuta pan \+w otoe huie\+w* isa na oaranahamo mkane.”
31 Naatu Jesu iuwih eo, “Tarabon tan efan sira’utubinamaim mar kafai taniyarir. Anayabin sabuw moumurih Jesu isan hirun hititit, ana bai’ufununayah bay men karam boro hitaa.
32 Reiso osaa arupai, oeuso pan otoe huie.
32 Imih akisihimo wa afe’en hisra’at hin efan ana sira’utubinamaim hitit.
33 Ne oeuso rei, sio panesi onoo. Oationaso. Reiso sio panesi arihoni niana pusire pan otoe reipa oruma oanaoneso pusu rukene, nanie osupu Yesus runa ne mampusua.
33 Baise hinan sabuw moumurih na’in hi’itih hi’inanih, naatu hai bar hai merar hihamiyen aunah hi’iyon hina hima isan hikakaif na run,
34 Yesus sio ohokaso on nau hae, nanie osipuso arihon no arupai rei. Inoo sio hutue rei, anoi runaso. Tea mo, sio sani rompau wason no ia mamsakae tewa. Reiso iatuhete panesi osiso.
34 wa’ane bisure auman sabuw kou’ay gagamin hima’am itih iyababan, anayabin iti sabuw i sheep na’atube aurih nabatanenayan en, naatu busuruf sawar moumurih na’in i’obaibiyih.
35 Taa resou-sou san rei, oyo sio mampusua ohokaso mai Yesus oahata, “Upu. Wapan haineke pumono nea. Otoe reini mo, huie.
35 Veya ra’iy birabirab auman, ana bai’ufununayah hina biyan hitit hio, “Iti efan i yok na’in naatu veya i sawar,
36 Nene iake mo, aisosi sio hutue rei na oeuso na ohane muaine sui niana-niana waroni rahaineke otoe reini.”
36 sabuw kwiyafarih ten bar merar afa iti yubinamaim naatu masaw baremaim bay hinatobon hinaa.”
37 Ne iahata, “Omi sahoro opanaso.”
37 Baise Jesu iyafutih eo, “Kwa a efanamaim abisa ema’am i kwaitih te’aan.” Naatu hiya’afut hio, “Bay nati na’atube i boro sumar etei eight orot ta’imon ana baiyan ana fofonin tanatobon sabuw tanituwih.”
38 Iahata, “Oeu onoo. Porotiu hua ina waromo?”
38 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy fafar bai’ab isa tema’am? Kwan kwa’itin.” Hin hiso’ob hina ana tur hi’owen rafiy fafar etei five naatu siy rou’ab.
39 Oyo Yesus iaisosi sio pusiso orue tumun-tumun poe monota hutua.
39 Imaibo Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih matan, matan fotan gewasin yan timarir.”
40 Sio pusiso orue tumun-tumun. Sio utun oamanouso tau osa. Sio hutu nima oamanouso tau osa.
40 Naatu sabuw hi’uwih matan, matan fotan gewasin yan himarir, afa 100 na’atube afa 50 na’atube.
41 Oyo Yesus inana porotiu hua nima rai runa ikaya use ua rai. Ikatare oyo iarinaa na roe nante. Iahata, “Ama. Uainisi iake arihonia. Tea mo, arui muaina raini osima.”
41 Jesu rafiy five naatu siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at God ana merar yi imseseben ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
42 Oyo sio pusiso oaiso rotu-tu tiao pokona nea.
42 Sabuw etei nati bay hi’aa hai fofonin bai.
43 Oaiso suka, oyo sio mampusua oamanou porotiu runa ikaya nesia rai. Nesia rai, oamanoure tau pakuna hutusa rahana ua rotu-tu taua.
43 Ana bai’ufununayah rafiy rebarebah, naatu siy turih sabuw hi’aa hibow sakasak etei 12 hiwan foten.
44 Tau sio hutue rei mo, sio hanaia, sio mainaya nihu nima oai muaina rai runa sio pinau runa sio ikina oi.
44 Oro’orot bay hi’aa i etei 5,000.
45 Yesus ipana sio hutue rei pusi, mata hun tewa oi, oyo iaisosi ne mampusua oeuso oanaone tau arupai pan nia Betsaida, pan hae. Oo, ia ruai iaisosi sio hutue rei onunso.
45 Mar ta’imonamo Jesu ana bai’ufununayah iuwih wa hisra’at au Bethsaida wan iyafarih hirabon naatu i baise ma sabuw itubabarih hai ubar hin.
46 Pusiso onunso samatoro Yesus ieu roe pupue, nanie iainisi tau Anahatana.
46 Sabuw itubarih hinan ufunamaim yoyobanamih yen in oyaw wan tit.
47 Nene pumono pan san rei oyo, ne mampusua runa no arupai rei wasonau waene tihue nea. Ne Yesus ruai waira rukene asi.
47 Birabirab auman wa re in kuyowen naatu Jesu akisinamo i me yanamaim ma.
48 Inoo ata omankaeso, osai kua no arupai tewa nea tau ihute on nau uae. Oyo nene kinoke san rei, ieui pan tanso. Ieu tau ain roe waene hahae. Hoka pan oyo, ieu sani nanie inikuso.
48 Ana bai’ufununayah i’itih i hiboy hibi’akir, anayabin yourabad nahine bababin, mar tot auman Jesu tit riy yan bat remor in biyah tit tanatabirihimih.
49 Onooi ieu roe waene hahae sio ata kan sakahatene. Reiso oasanoata.
49 Baise hinuw harew yan bat remor nan hi’itin ana veya wagabur mowan ta hirouw hitar koukuw.
50 Tea mo, onooi, oyo okaitau hun ruao. Oyo sira tau iasau ata, “Apamese anomo. Au ruaku rein tea! Pene okaitau.”
50 Anayabin Jesu iti na’atube sinaf hi’itin i hibir men kikimin ta, baise Jesu matan kabiy iuwih eo, “Ya hinakwat! Men kwanabirumih! Ayu anan.”
51 Oyo isaa pan tanso, pan arupai rei. Isaa oyo, ihute rei repurumene. Sio mampusua osira hun ruao.
51 Naatu wa afe’en yen nuwarob eafuw ana bai’ufununayah hifofofor men kafaita.
52 Osira hun ruao, tea mo, potusi Yesus inana porotiu hua nima iunare tau panesi. Oanei tewasi ata sima-simane arihoni Anahatana rei nene nohue sapan. Oanei resun.
52 Anayabin rafiy bimasib ana kirikirifot men hiso’ob, baise dogorohine i fokar.
53 Reiso ohokaso pan hae, oyo opesi hatu aie pan tihue wan nanae Genesaret.
53 Naatu harew hirabon tafaram Genesaret imaim hirun hai wa hirouw,
54 Hoka pan oyo, osipuso arihon no arupai rei. Osipuso poe, oyo sio pusiso pan rei oationa Yesus.
54 wa’ane hitit hirara’iy ana veya sabuw Jesu hi’itin hi’inan.
55 Reiso ohori otoe rei, orori sio kupua mai Yesus tau kinoa. Munata oatinu ata Yesus waipan otoe isa, orori sio kupua pan otoe rei oi.
55 Naatu nati tafaram wanawanan sabuw himatkabikabiy hinunuw sawusawuwih emo’em hiwan hi’abar Jesu ana tur hinonowar imaim hi’abar hin.
56 Sui supan man Yesus ihokai, pan niana, noi nisiu, orori sio kupua pan tanui oi. Sio oamanouso sui osa. Oyo oainisi tanui. Oahata, “Upu. Pene asopo sio kupua osii me papite aie. Masike hasae me papite aie iae, pene asoposo.” Sio pusiso sani osiiki mo, no kupue iake rei sinia.
56 Bar merar kikimin o gagamin, naatu masaw bar imaim inan ana tur hinonowar, sawusawuwih hibow hitit ahar efanamaim hiya hifefeyan hai kok i mi’itube ana waifuw yomaninawat hitabutubun. Naatu sabuw etei Jesu hibubutubun iyawasih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.