Atos 19
Anahatana ne Anamanaya tau Sou Naunue (NXL) vs AAI
1 Apolos waipo kota Korintus asi, oyo Paulus ieu ipusu arena suru ria rotu-tu ihokai nau kota Epesus. Hoka nau oyo, isupu sio mampusua umau.
1 Apollos Corinth ma’am ana veya Paul tafaram ta ta oyaw wanane run tit remor na Ephesus tit. Nati’imaim bai’ufununayah sabuw afa titaurih.
2 Isupuso, oyo iasei tanso, “Omi osupu Anahatana Ne Inaha nea pannuhu omi oparisaa?”
2 Naatu bai’ufununayah ibatiyih, “Kwabitumatum ana maramaim Anun kakafiyin re iwani?” Hiya’afut hio, “Aki nati Anun Kakafiyin ana tur men kafa’imo hio anowar.” |alt="map" src="Pauljr3.tif" size="col" ref="Acts 19.2"
3 Oyo Paulus iasei honu, “Reiso omi oparisaa tau sae, oyo sio osohumo na mansiau oanei ata oarihoni mo rosau nea?”
3 Basit Paul ibatiyih, “Bo kwa bapataito i menatan kwabai?” Hiya’afut hio, “John Baptist nowan.”
4 Iahata, “Yohanis isohu sio wason oarihoni no rosau. Iaunauso ata kahurae sio oparisaa tau ia mka ihokai tau muie. Ia reimo, Yesus.”
4 Paul iuwih eo, “John ana bapataito i dogor baikitabiren kakafih hibihamiyen isan. Naatu orot ta wabin Jesu i ufunamaim nan baitutumin isan iuwih.
5 Sio mampusua rei oatinu tau rei, oyo oparisaa tau Upuri Yesus. Reiso Paulus sio osohuso.
5 Tur iti na’atube eo hinonowar ufunamaim etei Regah Jesu wabinamaim bapataito hibai.
6 Paulus iahusieso, oyo Anahatana Ne Inaha ihokai tanso. Ihokai tanso irui kawasa osiso na sio oanamana tau sou waron oaneire tewa runa osima runa maunauna on roe Anahatana.
6 Naatu Paul uman tafah yara’aten yoyoban ana veya Anun Kakafiyin re iwanih menah botabir tur ta ta hio naatu tur Godane nan hi’orerereb.
7 Sio rei wason sio hutusa rahana uasa san rei.
7 Orot nah etei i 12 iti kou’ay wanawanan.
8 Paulus iaunauso ikaitau tewa pan numa mananoune osi sio Yahudiu sui osa rotu-tu hunana tonu rai. Iapamanuso na otapi Anahatana irimeso.
8 Paul Kou’ay Bar run itafofor sumar tounu wanawanan sabuw bairi hio, God ana aiwob isan sabuw iuwih dogoroh rouw tafofofor.
9 Ne sio umau unuo onata reiso openeso oparisaa. Sio omakania Paulus ne maunauna rerihoni sapani na Anahatana nanie ita tumatau iamahaita. Sio omakania ne maunauna, sio panesi oatinu. Reiso Paulus ieu iarihoniso, oyo ieu ikata sio mampusua pan Tiranus ne kakaranae mainae. Hoka pan oyo, iatuheteso sui osa. Ranie hatae isa, ereeu mai poua tonu rei iatuheteso.
9 Baise sabuw afa dogoroh fokar, men kafa’imo hikok boro hititumatum naatu bebeyanamaim Regah ana ef gewasin isan tur kakafih maiyow hi’o. Basit Paul ihamiyih naatu bai’ufununayah buwih bairi hin. Veya matan yimo Tyrannus ana bai’obaiyen efanamaim ma bi’obaibiyih.
10 Iuna san rei rotu-tu musum ua. Reiso sio pusiso wason orueso poe otoe Asia, sio Yahudiu runa sio tamena pusiso, oatinu maunauna rai rerihoni Upuri.
10 Iti na’atube ma sinaf kwamur rou’ab sawar, naatu sabuw etei nati Asia wanawanan Jew naatu Ufun Sabuw etei Regah ana tur hinowar.
11 Anahatana iuna sima-simana waron sio onoore panesi tewasi. Iuna sima-simana rai pusu Paulus.
11 Paul wanawananamaim God ina’inan fokarih maiyow sisinaf.
12 Paulus ne nipae sinte wani iasamau uai anoe tanui te ne nipae wani inene ahai tanui, sio onanare osi sio kupua, oyo sio kupua iaka runa sakahatena waron rasuniso raeu rarihoniso.
12 Paul ana agesaf naatu ana faifuw i biyan gubamin hibai hin sawusawuwih biyah hiyayanowahih i hiyayawas naatu afiy kakafih auman i hibibihir.
13 Wasoni sio Yahudiu umau oeu ohori onei sakahatena raeu rarihoni sio wason sakahatena rai rasuniso. Sio rei ohete rea Yesus nanai na onei sakahatena oasau san rei, “Au uaisosia ahokaya tau Yesus wain Paulus isima nnai nanai.”
13 Jew sabuw afa bar merar ta ta hirun hitit sabuw iyab biyahimaim afiy kakafih hitar sumih hima’am Regah Jesu wabinamaim hinununih. Naatu hai tur i iti na’atube hio, “Demon kakafih hinununih seven Paul ana orot wabin Jesu isan ebibinan i wabinamaim kwa abi’a’ari kwatit!”
14 Ia imam onate wain nanai Skewa ne hehuka hanaia, sio itu. Sio ouna san rei oi.
14 Naatu Jew hai Firis Gagamin wabin Skeva natunatun etei seven i iti na’atube auman hisisinaf.
15 Ne ia sakahatene wani sio nanie oneiki rei, reasau san rei, “Yesus, au uationai. Paulus oi, au uationai. Ne ano mo, ano seia rei?”
15 Baise afiy kakafin iuwih eo, “Jesu i ayu aso’ob naatu Paul auman i ayu aso’ob, bo kwa iyab?”
16 Oyo ia wain sakahatene remasuniki rei isoman, oyo inesi ituso. Ihitaso rotu-tu no papita wakihare runa no apata panesi. Oyo oruma sanakuso oarihoni numa rei.
16 Naatu orot nati afiy kakafih hiwan ma’am misir bow yow tar, hai faifuw seb nunih ufun hitit segar biyah ererara ana bar hihamiy hibihir.
17 Sio Yahudiu runa sio tamena pusiso wason orueso poe Epesus oatinu tau rei, oyo okaitau hun ruao. Reiso Upuri Yesus nanai, sio oamuirai.
17 Jew sabuw etei naatu Ufun Sabuw etei iyab nati Ephesus wanawanan hima’am iti tur hinonowar ana veya, etei yah birubir fafar, naatu Regah Jesu Keriso wabin bora’ara’aten gagamin maiyow hitin.
18 Sio panesi wason oparisaa tau Yesus nea ohokaso, oyo oamanaku no kahatena na sio panesi oatinu.
18 Sabuw moumurih na’in iyab hina bai’ufununayah himamatar bebeyanamaim hitit abisa kakafin hisisinaf isan etei hi’e’en.
19 Sio wason naone ouna pakakasi oamanou no surata pakakasi rai, oyo oakanupure. Oakanupure na sio panesi oasumata. Surata rai nene hunonia mainaya. Pusire sani sanaa inata nihu hutu nima.
19 Sabuw moumurih na’in iyab hikwerakwer hai buk hibow hina hibutuw naatu sabuw etei matahimaim hi’afusar. Naatu buk ta’ita’imon hai baiyan hibiyab i 50,000 drachma ana fofonin. Paul Efasis hai kwerakwer buk hi’afusar bat i’itah|alt="Paul watching Ephesians burn books" src="cn02003B.tif" size="col" loc="Act 19.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.19"
20 Reiso sio oaunau sio panesi honu runa maunaune rerihoni Upuri Yesus runa sio panesi opusui ia-ia.
20 Sinaf fairih iti himamataramaim Regah ana tur tasasar tit naatu busuruf ra’at ana fair bai yen.
21 Areimo san rei, oyo Paulus iapamata sou pusu Anahatana Ne Inaha nanie ieui sui otoe Makedonia runa otoe Akhaya rotu-tu ihokai roe kota Yerusalem. Iasau, “Mka au uhokaku roe Yerusalem, oyo kahurae ueuku roe kota Roma oi.”
21 Sawar iti himamatar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Akaiya naatu Masedonia tafaram hairi wanawanahiwat remor na. Naatu na Jerusalem titamih ana not bogaigiwas eo, “Iti tafaram anabinanawan ufunamaim ayu boro anan Rome ana’itin.”
22 Reiso iaisosi ne makahaia ua. Sio reimo wason Timotius runa Erastus. Iaisosiso poe Makedonia, oyo ia ruai iruei mkane honu poe otoe Asia.
22 Basit ana baibais orot rou’ab Timothy, Erastus hairi iyafarih hin Masedonia wanawanan hima, i baise veya au gagaminaka Asia wanawanan imaim ma.
23 Tau muie rei sio umau ouna purie mainae poe kota Epesus. Tau sae, sio openeso tau Paulus ne maunauna rerihoni sapani na Anahatana iapuheuta na iamahaita rotu-tu ria supan pusu Yesus.
23 Nati ana veya’amaim yare kakafin anababatun Ephesus wanawanan matar, anayabin Regah ana Ef isan.
24 Poe kota rei, ia tukane sanaa (sanaa, nooi sani hunahane ne putie) isa nanai Demetrius waipo. Inana numa ikina osi sio no anahatana wani titue tewa nanae Artemis. Noore sani Artemis ne numa mainae. Sio mamnana numa ikina rei oahenre, oyo osupu kepen panesi.
24 Orot wabin Demetrius silver imaim sawar ebu’ur temamatar i nati’imaim ma’am. Iti orot i god babin wabin Artemis ana kwafiren gagamin ana yumatabe, silver amaim bu’ur sabuw hitotobon. Naatu nati bowabowamaim kabay gagamin maiyow bai ana sabuw isah rur.
25 Ianaha runa sio mamnana numa ikina rei pusiso runa sio tukana sanaa tamena, oyo iasau osiso, “Wea kakau, wea waniu. Omi oanei ata ita isupu kepen panesi rerihoni re tanei rei.
25 Basit ana bowayah etei e’af ayuwih naatu sabuw afa i bairi hai bowabow ta’imon auman e’af hiru’ay iuwih eo “Au sabuw kwanaso’ob, ata bowabow iti’imaim kabay gagamin tatain erur.
26 Ne omi ruamo onoo runa oatinu nea ata Paulus reini mo, iuna sio oparisaa ata anahatanau waron sio onanare tau hanao waron titue tewa. Iapamanu sio panesi mai Epesus ruae runa sio panesi sui otoe Asia pusiki oi.
26 Naatu boun iti orot Paul abisa esisinaf i kwa taiyuw matamaim kwa’itin naatu tainimaim kwanonowar, god orot umahimaim tibiwa’an i men kafa’imo godamih.” Tur iti na’atube eo i orot babin moumurih maiyow yah ikitabir. Iti sawar i men Ephesus wanawanan akisin emamatar, baise Asia wanawanan etei kafa’imo nisawar.
27 Reiso mka sio omakania ita re tanei. Ne renesi rei, mka sio oahata Artemis ia mainae ne numa wani mainae tewa nea. Mka sio ouna Artemis, wani sio pusiso mai Asia runa tuniai reini pusiki oainisi oainaa runai, mka sio ounai remnahui.”
27 Iti ata bowabow i kakafin wanawanan run naatu ata bowabow wabin boro na’af, men wabit akisin na’af, baise god babin Artemis ana kwafiren bar gagamin auman boro yabin en namatar. Naatu sabuw nati Asia wanawanan, naatu tafaram wanawanan sabuw etei iti god babin hikakafiy hikwakwafir boro nuhih nabur.”
28 Sio oatinu tau rei, oyo anoo rasaa, oyo oaka-kapona, “Arue nai-naia Artemis, ita Epesus re anahatana!”
28 Sabuw hiru’ay hima iti tur hinonowar higagamat himisir hiwow hio, “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe gagamin.”
29 Oyo sio rei runa sio panesi honu oeu ouna purie sui kota rei. Sio osota Gayus runa Aristarkhus, sio Makedoniau wason oeu okata Paulus, oyo onesa uaso. Oyo pusiso oamanouso tau osa orumaso roe tihue wani sio hutua pan kota rei oamanouso tanui.
29 Basit nati bar merar gagamin wanawanan uruw ra’at, na hibuyuw ne hibuyuw hinunuw. Masedonia orot rou’ab Gaius Aristakus hairi Paul bairi hinanawan hinan hibuwih hinunuw hin sabuw hai rou’ay efan gagaminamaim hitit.
30 Paulus nanie inusu ipusu sio hutue rei na ianamana inete ruai tau sio. Ne sio mampusua osopoi.
30 Paul akisin i kok sabuw nahimaim tatit, baise bai’ufununayah hi’otan.
31 Sio onata umau tau otoe Asia oi oaisosi sio umau na oasau osiki na pene ieui roe sio hutue rei. Sio onata rei wason Paulus ne netau.
31 Nati tafaram wanawanan hai orot gagamih, iyab Paul ana ofonah auman tur hiyafar hifefeyan men hikok boro tan kou’ay ana efan gagaminamaim yumatan ta’ototait.
32 Areimo san rei, oyo sio hutue ouna purie. Ia isa iakapona san rei, oyo ia isa iakapona tamene. Tau sae, sio oanei tewa sio hutue wason oamanouso tau sarei. Hasae opusu sio wason ouna purie man. Oarinii tewa.
32 Nati ana veya’amaim kou’ay ana efanamaim uruw i na’at, sabuw afa nati’imaim i tur ta hiwow hio, sabuw afa ni’imaim ibo tur ta hiwow hio. Naatu sabuw au moumurihika i men kafai hiso’ob aisim hina iti kou’ayamaim hitit.
33 Sio Yahudiu oruru Aleksander roe uae iamanane sio hutue na ianamana tau sio pusiso. Sio oaunaui rerihoni mka iasau sapan. Reiso Aleksander isopa hanai na sio hutue oamaturuso, nanie ianamana inete ruai runa sio Yahudiu pusiso tau sio hutue rei. Nanie iasau osiso ata ia runa sio Yahudiu okata Paulus tewa.
33 Naatu Jew sabuw afa Alexander hibonawiy hitit nahine bat, naatu sabuw afa roube’aten tur hitin, imaibo Alexander umanamaim sabuw rutanih awah fot naatu i taiyuwin wasfafarin isan ana tur eo.
34 Ne sio hutue onoo ata ia Yahudi, oyo oaka-kapona nioo osa rotu-tu yam ua san rei, “Arue nai-naia Artemis, ita Epesus re anahatana!”
34 Baise nati veya’amaim i hi’inan Alexander i Jew orot, imih sabuw etei au ta’imon hiwow sawar ta’imon isan hio inan hours rou’ab sawar. “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe Gagamin!”
35 Oyo ia sekretaris tau kota rei iuna sio hutue rei oamaturuso. Oyo iasau osiso, “Omi Epesus! Sio pusiso oanei ata ita mai Epesus osaka Artemis ia mainae ne numa runa hatu monne wani remnahui on roe nante, tea?
35 Inan yomaninamaim bar merar ana kirumayan sabuw rou’ay gagamin eotatanih inan nuwarob e’afuw basit eo, “Ephesus ana orot ana babin! Sabuw etei hiso’ob Ephesus bar merar i god gagamin Artemis ma’uh ema’am. Iti kabay kakafiyin marane hea’obow re’er boun iti inu’in auman ma’uh ema’am.
36 Reiso ia seia mka iauhaa ata titue? Reiso oamaturumo. Pene ouna sae isa oarinii tewasi.
36 Iti sawar i boro men yait ta nayaubamih, isan imih kwa yate enub kwamare naatu men abisa ta nota’e mata nakabiy kwanasinafumih.
37 Sio ua rei, omi ororiso mai rei. Aikee okimanaka api monne rerihoni ne numa tewa. Orati sohi re anahatana rei tewa.
37 Kwa iti orot kwabow kwana ai’itih i men Tafaror Bar ana sawar ta hi’afiy o ata god babin isan tur kakafih hi’omih.
38 Munata Demetrius runa sio tukana sanaa tamena nanie oamanaru ia isa, kahurae sio oapusaa parakana noi sio no kawasa oapasanai. Sio ohete umetena nea na sio oatinu tau parakanau. Sio no kawasa oapasana wason.
38 Baise Demetrius ana bowayah orot bairi orot babin isan hai gamin tur afa hinama’am na’at, ata orot gagamih tur nowarayah i tema’am. Naatu tur nowar yababan yabaituturin isan ana efan i bobotawiyin inu’in boro hinan imaim hiyabaitutur.
39 Ne munata omi nanie oakarupu honu, kahurae sio oapamata sou tau loue pannuhu sio onata wason no kawasa oamanouso.
39 Baise yababan tur gagaminaka omih na’at i kwanan Kou’ay Bar gagaminamaim orot tur nowarayah matahimaim a yababan kwanaorereb tur nowarayah boro hinayabunei.
40 Tau sae, omi ouna purie sani sinasi rei, mka ita mtinte. Sio onata wason no kawasa tau ita mka oasau ata ami atapimo na ouna purie. Ne ami mka asau sapan?” Iasau san rei, oyo iaisosi sio hutue rei onunso.
40 Naatu boun hibubuyuw isan hina’af tanarun hinabibatiy boro tanao kwanekwan, anayabin tur ana’an it men taso’ob naatu it men karam boro asir tanao tanifufuwen.”
41 — ausente —
41 Iti eo ufunamaim, sabuw iuwih hai ubar hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.