Marcos 14

mri (MRI) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Nā, kia rua ake ngā rā ko te Kape­nga me te Hākari o te Taro Rēwenakore. Nā, ka rapu ngā tohu­nga nui me ngā kara­ipi i tētahi tini­hanga e mau ai ia, e whaka­matea ai.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 I mea hoki rātou, “Kauaka i te hākari, kei nga­ngau te iwi.”
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Ā, i a ia i Petani i te whare o Haimona repera, i a ia anō e noho ana ka haere mai tētahi wahine me tētahi pouaka kōhatu, kī tonu i te hinu kakara, he tino nara, he mea utu nui; ā, wāhia ana e ia te pouaka kōhatu, ringi­hia ana ki tōna māte­nga.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 I riri anō ētahi i roto i a rātou, i mea, “Hei aha tēnei mau­mau o te hinu kakara?
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Maha atu hoki i te toru rau ngā pene te utu me i hokona tēnei hinu, nā, ka hoatu ki te hunga rawa­kore.” Nā, ka amu­amu rātou ki a ia.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Ka mea atu a Īhu, “Waiho atu ū āna! He aha tā koutou e whaka­pā­wera­wera nā i a ia? He mahi pai tāna i mea nei ki ahau.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Kei a koutou tonu hoki te hunga rawa­kore i ngā wā katoa, hei ata­whai­tanga hoki rātou mā koutou i ngā wā e pai ai koutou; e kore ia ahau e noho tonu ki a koutou.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Kua mahia e ia te mea e taea e ia; kua whaka­wahia e ia i mua nei tōku tinana mō te tanu­manga.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 He pono tāku e mea nei ki a koutou, Ko ngā wāhi katoa o te ao e kauwhau­tia ai tēnei rongo­pai, ka kōrero­tia anō tā tēnei wahine i mea ai, hei whaka­mahara ki a ia.”
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Nā, ka haere a Hūrā Ikariote, tētahi o te tekau mā rua, ki ngā tohu­nga nui, ki te tuku i a ia ki a rātou.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Ā, nō ka rongo rātou, ka hari, ka whaka­ae kia hoatu he moni māna. Nā, ka rapu ia ki te wā pai e tukua ai ia.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Ā, i te rā tua­tahi o te Taro Rēwenakore, i te wā e patua ai te Kape­nga, ka mea āna ākonga ki a ia, “Ko hea koe pai ai kia haere mātou ki te taka, kia kai ai koe i te Kape­nga?”
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Nā, ka tonoa e ia toko­rua o āna ākonga, ka mea ki a rāua, “Haere ki te pā, ā, ka tūtaki mai ki a kōrua he tangata e mau ana i te tahā wai. Haere i muri i a ia.
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Ā, ka mea ki te tangata o te whare e tomo ai ia, ‘E mea ana te Kai­whaka­ako, “Kei hea te rūma e kai ai mātou ko āku ākonga i te Kape­nga?” ’
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Ā, māna tonu e whaka­atu ki a kōrua he rūma nui i runga, oti rawa te whā­riki, te whaka­pai. Hei reira taka ai mā tātou.”
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Nā, haere ana āna ākonga, ā, nō te taenga ki te pā, ka kite i tāna i kōrero ai ki a rāua; ā, takā ana e rāua te Kape­nga.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Ā, nō ka ahi­ahi, ka haere atu ia me te tekau mā rua.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 I a rātou e noho ana, e kai ana, ka mea a Īhu, “He pono tāku e mea nei ki a koutou, Ko tētahi o koutou, kei tōku taha nei e kai ana, māna ahau e tuku.”
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Nā, ka pā te pōuri ki a rātou, ka kī taki­tahi ki a ia, “Ko ahau koia?”
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Nā, ka mea ia ki a rātou, “Ko tētahi o te tekau mā rua, ko ia e tou­tou tahi nei māua ki te rīhi.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 E haere ana te Tama a te tangata, e pērā ana me te mea i tuhi­tuhia mōna; otiia, auē te mate mō te tangata e tukua ai te Tama a te tangata! He mea pai kē mō taua tangata me i kaua ia e whānau.”
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Ā, i a rātou e kai ana, ka mau ia ki te taro, ā, ka mutu te whaka­pai, ka whawhati, nā, ka hoatu ki a rātou, ka mea, “Tango­hia, kainga: ko tōku tinana tēnei.”
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Nā, ka mau ia ki te kapu, ā, ka mutu te whaka­whetai, ka hoatu ki a rātou; ā, ka inumia e rātou katoa.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Ā, ka mea ia ki a rātou, “Ko ōku toto ēnei, ko ō te kawe­nata hou, e whaka­hekea ana mō te tini.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 He pono tāku e mea nei ki a koutou, E kore ahau e inu atu anō i te hua o te wāina, kia taea rā anō taua rā e inumia houtia ai e ahau i te ranga­tira­tanga o te Atua.”
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Ā, nō ka mutu tā rātou hīmene, ka haere rātou ki Maunga Ōriwa.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Kātahi a Īhu ka mea ki a rātou, “Ko koutou katoa nā ka hē. Kua oti hoki te tuhi­tuhi, ‘Ka patua e ahau te hēpara, ā, ko ngā hipi ka whaka­marara­tia.’
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Otirā, muri iho i tōku aranga, ka haere ahau i mua i a koutou ki Kariri.”
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Nā, ka mea a Pita ki a ia, “Ahakoa hē te katoa, ko ahau e kore!”
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Ā, ka mea a Īhu ki a ia, “He pono tāku e mea nei ki a koe, ko ākua­nei, i tēnei pō anō, i te mea kāhore anō kia rua ngā tangi­hanga o te tī­kao­kao, ka toru āu whaka­kore­nga i ahau.”
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Kātahi, ka tino ārita rawa tāna mea­tanga atu, “Ahakoa kua takoto te tikanga kia mate tahi au me koe, e kore ahau e whaka­kāhore i a koe.”
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Ā, ka tae rātou ki tētahi wāhi, e huaina ana ko Kehemane. Nā, ka mea atu ia ki āna ākonga, “Hei konei koutou noho ai, kia īnoi ahau.”
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Nā, ka mau ia ki a Pita rātou ko Hēmi, ko Hoani, ā, ka tīmata te koera, te tū­mata­te­nga;
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 nā, ka mea ia ki a rātou, “Kei te tino pēhia tōku wairua e te pōuri, tata pū ki te mate; noho iho koutou i konei, kia mata­ara.”
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Nā, ka haere ia ki pahaki tata atu, ka hinga ki te whenua, ka īnoi, me kāhore e āhei kia pahemo atu tēnei hāora i a ia.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Ā, ka mea ia, “E Apa, e Pā, ka taea e koe ngā mea katoa; tango­hia atu tēnei kapu i ahau. Otiia, kaua e waiho i tāku e pai ai, engari, i tāu.”
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Nā, ka haere ia, ka roko­hanga atu e moe ana rātou, ā, ka mea ia ki a Pita, “E Haimona, kei te moe ia koe? E kore rānei e taea e koe te mata­ara kia kotahi hāora?
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Kia mata­ara, me te īnoi, kei uru koutou ki te whaka­mā­tautau­ranga. Kei te hihiko te wairua, ko te kiko­kiko ia kei te ngoi­kore.”
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Nā, ka haere atu anō ia, ka īnoi, me te whaka­hua i aua kupu anō.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Nā, ka hoki mai anō ia, ka roko­hanga e moe ana rātou, he nui hoki te tai­maha o ō rātou kanohi; ā, kīhai rātou i mātau ki tā rātou e whaka­hoki ai ki a ia.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Nā, haere ana anō ia, ko te toru o ngā haere­nga, ka mea ki a rātou, “E moe rā, whaka­tā i a koutou? Heoi rā, kua taea te hāora; nā, ka tukua te Tama a te tangata ki ngā ringa o te hunga hara.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Ma­ranga, ka haere tātou; nā, ka tata te kai­tuku i ahau.”
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Nā, ina­mata, i a ia tonu e kōrero ana, kua puta a Hūrā, tētahi o te tekau mā rua, me te tini o te tangata, me ngā hoari, me ngā patu, i ahu mai i ngā tohu­nga nui, i ngā kara­ipi, i ngā kaumātua.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Nā, kua oti tētahi tohu te whaka­rite ki a rātou e tōna kai­tuku; i mea ia, “Ko tāku tangata e kihi ai, ko ia tērā; hopu­kina, kia mau te ārahi atu.”
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Nā, i tōna taenga mai, tika tonu ki a ia, ka mea, “E Rapi!” ā, kihi ana i a ia.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Nā, ka mau ō rātou ringa ki a ia, ā, hopu­kina ana ia.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Nā, ka unuhia e tētahi o te hunga e tū ana i reira tāna hoari, hāua iho e ia te pono­nga a te tohu­nga nui, poroa ana tōna tari­nga.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Nā, ka whaka­hoki a Īhu, ka mea ki a rātou, “He tāhae ahau, i haere mai ai koutou me ngā hoari, me ngā patu, ki te hopu i ahau?
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 I a koutou ahau e whaka­ako ana i te teme­para i tēnā rā, i tēnā rā, ā, kīhai koutou i hopu i ahau. Otirā, i mahia tēnei mea kia rite ai ngā karaipi­ture.”
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Nā, whaka­rere ana rātou katoa i a ia, oma ana.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Nā, tērā tētahi tai­tama­riki i aru tahi mai me ia, takaia ai he kākahu rīnena ki runga ake i tōna kiri­kau. Nā, ka hopu­kina ia e rātou,
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 otirā, i whaka­rērea atu e ia te kākahu rīnena, ā, oma ta­ha­nga atu ana.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Nā, ka āra­hina atu e rātou a Īhu ki te tino tohu­nga, ā, ka hui­hui mai ki a ia ngā tohu­nga nui katoa, ngā kaumātua me ngā kara­ipi.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Nā, tērā a Pita te aru rā i a ia i tawhiti, tae noa ki roto, ki te marae o te tino tohu­nga; ā, tērā te noho rā me ngā kai­mahi, pā­ina­ina ai i a ia i te taha o te ahi.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Nā, i rapu ngā tohu­nga nui me te rū­nanga katoa i te kōrero mō Īhu, e whaka­matea ai; heoi, kīhai i kitea.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 He toko­maha hoki ngā kai­whaka­pae teka mōna, otiia, kīhai i rite ā rātou kōrero.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Nā, ka whaka­tika ētahi, ka whaka­pae teka ki a ia, ka mea,
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 “I rongo mātou ki a ia e mea ana, ‘Māku e whaka­horo tēnei whare tapu i hangā nei e te ringa, ā, kia toru ngā rā ka hangā e ahau tētahi atu, ehara i te ringa i mahi.’ ”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Ā, ahakoa tērā kīhai ā rātou kōrero i rite­rite.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Nā, ka whaka­tika te tohu­nga nui i waenga­nui, ka ui ki a Īhu, ka mea, “Kāhore āu kupu? He aha tā ēnei e whaka­atu nei mōu?”
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Heoi, kīhai ia i kuihi, kāhore hoki he kupu i whaka­hokia e ia. Nā, ka ui anō te tino tohu­nga ka mea ki a ia, “Ko koe rānei a te Karaiti, te Tama a tērā e Whaka­pai­ngia nei?”
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Ka mea a Īhu ki a ia, “Ko ahau ia, ā, tērā koutou e kite i te Tama a te tangata e noho ana i te ringa matau o te kaha, e haere mai ana me ngā kapua o te rangi.”
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Kātahi, ka hae­hae te tino tohu­nga i ōna kākahu, ka mea, “Hei aha atu mā tātou ētahi kai­whaka­atu anō?
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Kua rongo koutou ki te kohu­kohu. E pēhea ana ō koutou whaka­aro?”
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Kātahi, ka anga ētahi, ka tuwha ki a ia, ka ārai i tōna kanohi, ka kuru i a ia, ā, ka mea ki a ia, “Poro­piti mai!” Ā, ka paki­pakia ia e ngā kai­mahi ki ō rātou ringa.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Ā, i a Pita i te marae i raro, ka haere mai tētahi o ngā kōtiro a te tino tohu­nga.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Ā, i tōna kite­nga i a Pita e pā­ina­ina ana, ka ti­tiro atu ki a ia, ā, ka mea, “Ko koe anō tētahi i te tangata o Nahareta, arā i a Īhu.”
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Otirā, ka whaka­kāhore ia, ka mea, “Kāhore rawa ahau i mātau, i mārama rānei ki tāu e kōrero mai nā.” Nā, ka puta atu ia ki te whaka­mahau, ā, ka tangi te tī­kao­kao.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Ā, ka kite te kōtiro i a ia, ka anga anō, ka kōrero ki te hunga e tū tata ana, “Nō rātou hoki tēnei.”
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Otirā, ka whaka­kāhore anō ia.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Kātahi ia ka tīmata te kanga, te oati, “Kāhore ahau e mātau ki tēnā tangata e kōrero nā koutou.”
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 I reira ka tangi anō te tī­kao­kao, ko te tuarua o ngā tangi­hanga. Nā, ka mahara a Pita ki te kupu i kōrero ai a Īhu ki a ia, “E kore e tuarua te tangi o te tī­kao­kao, ka toru āu whaka­kāhore­tanga i ahau.” Ā, ka whaka­aroa iho e ia, nā, ka tangi.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.