João 8

mri (MRI) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Ko Īhu ia i haere ki Maunga Ōriwa.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Ā, i te atatū ka hoki anō ia ki te teme­para, ā, tae katoa ana te iwi ki a ia. Nā, ka noho ia, ka whaka­ako i a rātou.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 Kātahi, ka āra­hina mai ki a ia e ngā kara­ipi rātou ko ngā Parihi tētahi wahine i hopu­kia e pūremu ana; ā, whaka­tū­ria ana ki waenga­nui.
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 Ka mea rātou ki a ia, “E te Kai­whaka­ako, i hopu­kia pūtia te wahine nei e pūremu ana.
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 I whaka­hau a Mohi ki a mātou i roto i te ture, kia ākina ngā pēnei ki te kōhatu. Tēnā koa tāu kī?”
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 I pēnei ai rātou he whaka­mā­tau­tau mōna, kia whai take ai rātou e whaka­pā­ngia ai he hē ki a ia. Ka piko a Īhu, ā, tuhi­tuhi ana tōna ringa ki te whenua.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 Ā, ka tohe tonu rātou ki te ui ki a ia ka whaka­tika ake ia, ka mea ki a rātou, “Ko te tangata o koutou kāhore ōna hara, māna te kōhatu mātā­mua e āki ki a ia.”
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 Nā, ka piko anō ia, ka tuhi­tuhi ki te whenua.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 Ā, i tō rātou rongo­nga, ka haere taki­tahi atu ki waho, nā, ngā kaumātua i tīmata, ā, poto noa ō muri rawa. Ā, ko Īhu anake i mahue, me te wahine e tū ana i waenga­nui.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Ā, ko te maranga­tanga ake o Īhu, ka mea ki a ia, “E tai, kei hea rātou? Kāhore he tangata i whaka­tau hē ki a koe?”
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 Anō rā ko tērā, “Kāhore, e te Ariki.”
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 I kī atu anō a Īhu ki a rātou, i mea, “Ko ahau te whaka­mārama o te ao; ki te aru tētahi i ahau, e kore ia e haere i te pōuri, engari, ka whi­whi ki te mārama o te ora.”
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 Nā, ka mea ngā Parihi ki a ia, “Ko koe anō tōu kai­whaka­atu; ehara tāu i te whaka­atu pono.”
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 Ka whaka­hoki a Īhu, ka mea ki a rātou, “Ahakoa ko ahau anō tōku kai­whaka­atu, he pono tāku whaka­atu; nō te mea e mātau ana ahau ki te wāhi i haere mai ai ahau, ki te wāhi hoki e haere atu nei ahau; ko koutou ia kāhore e mātau ki te wāhi i haere mai ai ahau, ki te wāhi anō e haere atu nei ahau.
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 Nā, te kiko­kiko tā koutou tikanga whaka­wā; e kore ahau e whaka­wā i tētahi.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 Ā, ki te whaka­wā ahau, he tika tāku whaka­wā; ehara hoki i te mea ko ahau anake, engari, ko māua ko te Matua nāna nei ahau i tono mai.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 Āe, kua oti anō te tuhi­tuhi i roto i tō koutou ture, He pono te whaka­atu a ngā tāngata toko­rua.
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 Ko ahau tēnei hei kai­whaka­atu mōku anō, hei kai­whaka­atu anō mōku te Matua, nāna nei ahau i tono mai.”
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 Nā, ka mea rātou ki a ia, “Kei hea tōu Matua?”
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 I kōrero­tia ēnei kupu e Īhu i te whare takoto­ranga taonga, i a ia e whaka­ako ana i roto i te teme­para; ā, kāhore tētahi i hopu i a ia; kīanō hoki tōna hāora i taka noa.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 Me i reira ka kī atu anō a Īhu ki a rātou, “E haere atu ana ahau, ā, tērā koutou e rapu i ahau, e mate anō hoki i roto i tō koutou hara. E kore koutou e āhei te haere ake ki te wāhi e haere ai ahau.”
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 Nā, ka mea ngā Hūrai, “E whaka­mate oti ia i a ia anō? Inā ia ka mea, ‘E kore koutou e āhei te haere ake ki te wāhi e haere ai ahau.’ ”
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 Anō rā ko ia ki a rātou, “Nō raro nei koutou; nō runga ahau; nō tēnei ao koutou; ehara ahau i tēnei ao.
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 Koia ahau i mea ai ki a koutou, e mate koutou i roto i ō koutou hara; ki te kore hoki koutou e whaka­pono ko ahau ia, e mate koutou i roto i ō koutou hara.”
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 Kātahi rātou ka mea ki a ia, “Ko wai koe?”
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 He maha āku mea e kōrero ai, e whaka­wā ai mō koutou; otirā, e pono ana tōku kai­tono mai; e kōrero­tia ana hoki e ahau ki te ao ngā mea i rongo ai ahau ki a ia.”
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Kīhai rātou i mātau ko te Matua tāna i kōrero ai ki a rātou.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Kātahi a Īhu ka mea ki a rātou, “Kia oti te Tama a te tangata te whaka­iri e koutou, ko reira koutou mātau ai ko ahau ia, ā, e kore e meatia tētahi mea e ahau ake; engari, ko ā tōku Matua i whaka­ako mai ai ki ahau, ko ēnei āku e kōrero nei.
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 Kei ahau nei anō tōku kai­tono mai; kīhai ahau i waiho e te Matua ko ahau anake, nō te mea e mahi tonu ana ahau i ngā mea e pai­ngia ana e ia.”
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Nā, i a ia e kōrero ana i ēnei mea, he toko­maha i whaka­pono ki a ia.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Me i reira ka mea a Īhu ki ngā Hūrai i whaka­pono ki a ia, “Ki te mau tonu koutou ki tāku kupu, he tino ākonga koutou nāku;
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 ā, e mātau koutou ki te pono, mā te pono anō koutou ka ranga­tira ai.”
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 Ka whaka­hokia e rātou ki a ia, “He whānau mātou nā Āperahama, kāhore mātou i waiho noa hei pono­nga mā tētahi tangata. He aha tāu e mea, Ka ranga­tira koutou?”
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 Ka whaka­hokia e Īhu ki a rātou, “He pono, he pono tāku e mea nei ki a koutou, he pono­nga nā te hara ngā kai­mahi katoa i te hara.
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 E kore te pono­nga e noho tonu i te whare; ko te Tama ia e noho tonu ana.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Nā, i te mea ka whaka­rangatira­tia koutou e te Tama, he tino ranga­tira koutou.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 E mātau ana anō ahau, he whānau koutou nā Āperahama; heoi, e whai ana koutou kia whaka­matea ahau, he kore hoki nō tāku kupu e mau i roto i a koutou.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 E kōrero­tia ana e ahau tāku i kite ai ki tōku Matua; e mahia ana e koutou tā koutou i kite ai ki tō koutou matua.”
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 Ka whaka­hoki rātou, ka mea ki a ia, “Ko Āperahama tō mātou matua.”
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Tēnā ko tēnei e whai ana koutou kia whaka­matea ahau, te tangata nāna i kōrero te pono ki a koutou, tāku hoki i rongo ai ki te Atua. Kīhai a Āperahama i pēnā.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 E mahi ana koutou i ngā mahi a tō koutou matua.”
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 Ka mea anō a Īhu ki a rātou, “Me­he­mea ko te Atua tō koutou Matua, kua aroha koutou ki ahau; i haere mai hoki ahau i te Atua, ā, kua tae mai nei. Kīhai hoki ahau i haere noa mai, engari, nāna ahau i tono mai.
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 He aha rā koutou tē mātau ai ki tāku kōrero? Nō te mea e kore koutou e āhei te whaka­rongo ki tāku kupu.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 Nā tō koutou matua koutou, nā te rēwera, e pai ana hoki kia mea i tā tō koutou matua i hia­hia ai. He kai­kōhuru ia nō te tīma­tanga, kīhai hoki i tū i roto i te pono, nō te mea kāhore he pono i roto i a ia. Ki te kōrero teka ia, e kōrero ana i āna; he kōrero teka hoki ia, ko te matua o te teka.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 I tāku kōrero­tanga i te pono, kāhore koutou e whaka­pono ki ahau.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 Ko wai o koutou hei whaka­atu he hara tōku? Ki te pono tāku kōrero, he aha koutou tē whaka­pono ai ki ahau?
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 E whaka­rongo ana te tangata a te Atua ki ngā kōrero a te Atua; koia koutou tē whaka­rongo ai, nō te mea ehara koutou i te Atua.”
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 Nā, ka whaka­hoki ngā Hūrai, ka mea ki a ia, “Kāhore koia i tika tā mātou i mea rā, nō Hamaria koe, ā, he rēwera tōu?”
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 Ka whaka­hokia e Īhu, “Kāhore ōku rēwera; engari e whaka­hōnore ana ahau i tōku Matua, ko koutou ia te whaka­kāhore ana i te hōnore mōku.
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Kāhore āku whai i te korōria mōku; tērā anō te kai­whai, te kai­whaka­tika­tika.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 He pono, he pono tāku e mea nei ki a koutou, ki te pupuri tētahi i tāku kupu, e kore rawa ia e kite i te mate.”
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 Ka mea ngā Hūrai ki a ia, “Kātahi mātou ka mōhio he rēwera tōu. Kua mate a Āperahama rātou ko ngā poro­piti, ā, e mea ana koe, ‘Ki te pupuri tētahi i tāku kupu, e kore rawa ia e pāngia e te mate.’
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 He nui oti koe i tō mātou matua, i a Āperahama kua mate nei? Kua mate anō ngā poro­piti. Ki tāu ko wai koe?”
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 Ka whaka­hokia e Īhu, “Ki te whaka­hōnore ahau i ahau anō, he hōnore noa tōku. Ko tōku Matua hei whaka­hōnore i ahau; ko tā koutou e mea nei ko ia tō koutou Atua.
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 Heoi, kāhore koutou i mātau ki a ia, ko ahau ia e mātau ana ki a ia, ā, ki te mea ahau, ‘Kāhore ahau e mātau ki a ia,’ he tangata teka ahau, he pēnā me koutou. Otirā e mātau ana ahau ki a ia, e pupuri ana i tāna kupu.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 I hari tō koutou matua, a Āperahama, mōna ka kite i tōku rā; i kite ia, ā, koa ake.”
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 Kātahi, ka mea ngā Hūrai ki a ia “Kāhore noa i rima tekau noa ōu tau, ā, kua kite koe i a Āperahama?”
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 Ka mea a Īhu ki a rātou, “He pono, he pono tāku e mea nei ki a koutou, kāhore noa anō a Āperahama, ko ahau tēnei.”
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 Nā, ka mau rātou ki ētahi kōhatu hei epa ki a ia, heoi, huna ana a Īhu i a ia, puta ana i roto i te teme­para.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.