Mateus 15
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i turan itote Tupana ehay miwan miat wan pakup i haria i'ewyte Tupana ehay enoi haria tõ'ẽ tõ'ẽ tawa wato Ierusarẽi kaipyi apota'atu'e Iesui piat hamo.
1 Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah afa Jerusalemane hina Jesu hibatiy hio,
2 — Kat poteĩ emiit'in yt te'eruweposei posei i yt aha'ase'i'in eko yt ewy i i'atu'e. Kat pote yt naku i aipopitpit wywo watenuk i'atu'e õ'ẽ haria Iesui pe.
2 “Aisim o a bai’ufununayah, bai’obaiyen ata a agir hibitit men tebobosiyasiyar, naatu umah sauwena’e ere kato auman bay te’au?”
3 Mi'i hawyi Iesui apo'e i'atuepe — Kat pote eipe ti Tupana eko yt ewetunug hin i e. Pywo pe ti Tupana ehay atoiat haria eipe katupono eimienoi ko'i yn ewetunug e. Kat pote Tupana eko yt ewetunug hin i e.
3 Jesu iyafutih eo, “Bo kwa aisim God ana obaiyunen tur kwa’astu’ub uwatanah hai binanakwar kwabi’ufunun?
4 Sa'awy'i Tupana to'e tomiwan me — Eweimõtypot ro ei'ywot eity e. Karãpe wẽtup ok tunug saty'i saty'i at to'ywot ete toty ete waku mi'auka wo mekewat miit topyhu'at e sa'awy'itewuat miwan me e.
4 Anayabin God eo, ‘Hinat tamat kwanakakafiyih’ naatu ‘yait hinah tamah isan tur kakafin na’u’uwih i boro hina’asabun namorob.’
5 Ma'ato ti yt mio tã hin i ewei'atumu'e miit'in e. Karãpe yt watimõ'ẽ neran i aity kape ai'ywot kape mi'i pote ti waku — Papai Mamai yt kat i hin i eipohapnug hap topyhu'at katupono Tupana kape atum yne ra'yn eipohapnug hap wato'e ewei'atumu'e sa'ag miit'in e Iesui nagnia ehay enoi haria pe.
5 Baise kwa a bai’obaiyenamaim, orot ta boro hinat tamat isah iti na’atube inao, ‘Sawar iti o atabibaisi i God ana siwaramih ayai, imih boro men karam anibaisi.’
6 Mi'i pote ti mesup aimẽpyt'in yt ti'atumõtypot hin i ta'atu'ywot ta'atuty. Yt kat i i i'atumimõ'ẽ e. Mi'i hawyi i'atupohapnug hap topyhu'at eipo pe e. Yt naku i kahato katupono mesup ti Tupana e hap ta'atu'atoiat kahato ra'yn hawyi eiwat eimienoi sa'ag ne'i ra'yn ta'atumohey e.
6 Sinaf iti na’atube’eban hinat tamat kwakakafiyih? En! Baise, kwa asinaf iti’imaim God ana obaiyunen tur kwayara’iy kwa taiyuw abai’obaiyen kwabi’ufunun.
7 Ta'i mi'i pote eipe typy ehay rakaria ra'yn e Iesui. Nimo te ti ase'i Isaia henoi tomiwan me
7 Wanawan rerekabih! Isaiah i tur anababatunamaim kwa isa eo kirum,
8 — Eipe ti ehehay wo uimõtypot ma'ato ti eiwanẽtup hawe ti pya kahato uikai e Tupana tomiwan me Esekieu 33.31 pe.
8 ‘Iti sabuw ufurihiwat ayu tirursagiyu, baise hai notamaim i ef yok na’in tema’am.
9 Yt kat hamo ti ehehay se uimõtypot hap ete katupono uhehay atoiat haria eipe hawyi eimienoi sa'ag ko'i yn ewehenoi eipotmu'eria pe e. — Urumienoi ti Tupana ewei'e ma'ato eheso kahato e ti Tupana ehepiat pe Isaia miwan me 29.13 pe e Iesui apo'e haria pe.
9 Hai kwafiren ayu isou i wanawanan nikuwat; men basit orot hai notamaim ofafar hikikirum sabuw kwati’obaiyih hiti’ufunun.’”
10 Mi'i hawyi itotiaria typy'i rakaria pe Iesui to'e — Eweĩ'ẽ ro uhowawi e. Woroho'omu'e teran eipe e. Waku eweiwanẽtup to ui'e hap kape ikuap hamo inug hamo e. Waku ehewaure ka'a kahato uhepiat einãpin hap kape e.
10 Imaibo Jesu rou’ay eaf ayuwih iuwih eo, “Abisa ao kwananutanub kwananowar naatu kwanasinaftobon yabin kwanab.
11 Uiwyria'in yt eweiwanẽtup tei'o eipy'a pe — Waku areĩne'en Tupana wanẽtup hawe. Mi'u hãpyk urueko ewy wakuat yn atu'u yt ewei'e tei'o eipy'a pe katupono aheko mi'u ete yt aimohãpyk kuap i Tupana wanẽtup hawe e. Uimimu'eria pywo pe ti Tupana teha'at kahato eipy'a piat eiwanẽtup hap kape. Eimiky'esat hap kape teha'at kahato. Mi'i hawyi ei'e hap kaipyi eikuap sio eipe waku sio yt hap yt naku i eipe hap e. Mi'u yt eimohun kuap i eiwanẽtup hawe are ma'ato eiwẽ pywiat ehehay eimohun kuap hap tuwẽtem eiwẽ pyi e Iesui to'ywania Iuteu ywania pe.
11 Abisa orot awanamaim erur i men biyan ebobokarit, baise abisa orot awanamaim etitit i biyan ebobokarit.”
12 Mio tã to'e hawyi ipotmu'eria sese tõ'ẽ meremo Iesui kape henoi hamo — Mehĩ i'atu'e Tupana ai'airo temiit no aheko mi'u u hap etiat e haria i'atupy'ahak kahato eete. Urumu'e hat ewe'eg wo o i'atu'e katupono yt naku i e'e hap iatu'e irania'in wo'omu'e haria to'ope katupono — Tupana miky'esat ewy mi'u u haria yn waku pe tukupte'en Tupana wanẽtup hawe i'atu'e mi'iria. Aheko mi'u ete aipu'ap Tupana kape i'atu'e wo'omu'e haria ipotmu'eria henoi Iesui pe.
12 Imaibo bai’ufununayah hina Jesu hibatiy, “Pharisee abisa i’o isan hai naniyan ibi’afiy iso’ob?”
13 Mi'i pote Iesui to'e — Pyno mi'iria mienoi ko'i yt Tupana mienoi ewy hin i e. Karãpe watikoi aiko hawyi wahekatup kahato hẽtyt hap e. Hẽtyt hawyi aimowepit kahato hap aimikoi e. Ma'ato i'anam ne'i hẽtyt hap yt aimowepit kuap i yt aimikoi hin i pote meremo watipuruk. Mi'i hap ewy irania'in wo'omu'e haria mimu'e ko'i yt Ai'ywot Tupana e hap ewy hin i ma'ato i'anam aiko piat ewy e.
13 Jesu iyafutih eo, “Ai menatan ayu Tamai maramaim men tatanum i boro an wairoron etei na’uy ra’ah.
14 Uipotmu'eria eiwanẽtup ko'i ko'i i'atuwesat hap kape e. I'atu'e hap miit'in mu'e hap yt kan hamo i katupono yt ta'atukuap i mu'ap Tupana kape e. Ta'i mi'iria tukupte'en yt ihapytig i rakaria ewy — Mesuwe mu'ap Tupana kape i'atu'e irania'in me yt ta'atukuap i mu'ap pytkai. Aikotã yt ihapytig i rakaria to'o'ykesat hap ewy tukupte'en mi'iria. Meiũran to'oykesat ereto yi hot pe hawyi i'atuewo yi ka'a pe e.
14 Nati Pharisee biyahimaim kwanahaiw, anayabin i matah fim na’atube sabuw afa matah fim tibi’unawiyih, naatu boro etei hinan hub hinare.”
15 Mi'i hawyi Peteru to'e Iesui pe — Uimu'e hat yt uruikuap hin i te e'e hap mi'u ete e. Urumu'e i ro kat e'e hap sese etiat e.
15 Peter eo, “Oroubon anayabin kuo anowar.”
16 Mi'i hawyi Iesui ti'atuwesat — Uiwyria'in yt eweikuap i te ui'e hap eipe e. Ta'i irania'in mesuwarotiaria ewywuaria te eipe katupono mi'iria yt uikuap i te haria e.
16 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa auman boro’ika tur hai yabih men kwaso’obamih?
17 Yt eweikuap i te apo aikotã mi'u watohon hawyi aiymyẽ pe toto hawyi teke aime'en me hawyi ahepai'a hawyi toto i ra'yn aipiit pyi hap. Yt eweikuap i te apo aikotã mi'u yt teke kuap i aiwanẽtup hawe e.
17 Abistan awatamaim erur i en kabutitamaim etit naatu en uratane ere’er i kwaso’ob ai en?
18 Ma'ato ai'e aiwanẽtup hawiat meiũran tuwẽtem aiwẽ pyi ahehay wo ra'yn aiwanẽtup hap ok tã e. Pywo ti rat ei'e hap eipy'a piat eima'at hap topyhu'at katupono tuwẽtem eiwẽ pyi hawyi torania tikuap ta'yn eiwanẽtup hap e. Pywo pe ti ei'e hap eipy'a pywiat eimohun hap topyhu'at e Iesui.
18 Baise abisa awatamaim etitit i dogor wanawananane etitit, naatu i boun orot biyan ebobokarit.
19 Ta'i eiwe'eg wo o eipy'a piat eiwanẽtup hap e hap pupi are katupono mesuwarotiaria te'eruwanẽtup at ka'ap aikotã aikotã yt naku i nug hap kape — Waku ati'auka mekewat uhewanĩkap i'atu'e ta'atupy'a pe. Waku mi'i uhewaire wo i'atu'e ta'atupy'a pe. Waku atoiat uhe'aito uhehary'i hawyi wẽtup atat i'atu'e ta'atupy'a pe. Waku atero'ok mekewat uianuat i'atu'e ta'atupy'a pe. Waku atima'at mi'i miit uhehay yt pywo i rakano i'atu'e ta'atupy'a pe.
19 Anayabin abisa orot dogoromaim etitit i not kakafin, sabuw rauw morob, turanah a’aawah ufuh na, baiwa’an kwanekwan, bain, baifufuwen, naatu yanuw koutabitabir.
20 Mi'i ei'e hap ko'i eipy'a pywiat eima'at hap ko'i tukupte'en katupono ewei'e eipy'a pe hawyi meremo ewetunug ei'e hap ewy. Ei'e hap upi eweiwat hawyi yt naku i nug haria eweikupte'en e. — Mi'u watu'u aipopitpit hap wywo pote meremo yt naku i nug haria wo watopyhu'at i'atu'e irania'in wo'omu'e haria ma'ato yt pytkai i e. Aipopitpit hap yt teke kuap i aiwanẽtup hawe e. Aipopitpit hap yt ainug hin i sa'ag nug haria Tupana wanẽtup hawe e.
20 Iti sawar i boun orot babin ebi’afiy, baise uma sauwena’e ere kato bay ina’aa boro men ni’afiyimih.”
21 Mi'i hawyi Iesui toto ra'yn tetama pyi wẽtup tama piat tawa kape toto mekewat y'y wato sese yẽpe kape topotmu'eria wywo. Put'okta'atu'e tawa Tiru pe hawyi tuwat tawa Sitãu kape.
21 Jesu nati efan ihamiy naatu in tafaram Taiya Sidon hairi wanawanahimaim bar merar afa imaim tit.
22 Mi'i turan wẽtup haryporia mekewat y'y wato ẽpe totiat ieĩne'en hat tut Iesui ewawi hawyi tuwẽpowat Iesui kape — Uika'iwat ase'i Tawi emiariru En e. Pyno uipowyro hap atiky'esat katupono uhehaky'e'i kahato Mimi e. Uiky'e hap kaipyi uipowyro ro e. Eriot ro uhupi uimẽpyt haryporia moehãite hamo e. Uimẽpyt haryporia kawiat ahiag tisaty'i saty'i kahato e.
22 Canaan babin nati’imaim ma’ama na Jesu isan rerey eo, “Regah, David uwan, kukabibiru; ayu natu babitai i demon kakafih wanawanan hirun hiforatoun hibonawiy bai’akir kakafin maiyow ebaib.”
23 Ma'ato Iesui yt tiwesat hin i tuwewawi wẽpowat i rakat. Ma'ato haryporia yt ipohep hin i tohẽtup po'og ne'i. Mi'i hawyi ipotmu'eria te'ero'e Iesui pe — Uhyt i'atu'e etipo'oro ro mekewat haryporia pya meiũpepyi i'atu'e katupono aimosero kahato ihay pirik hap aimopy'ahak kahato i'atu'e. Waku etipo'oro pya aikai i'atu'e.
23 Baise Jesu men babin isan tur ta eo. Imih ana bai’ufununayah hina hifefeyan hio, “Babin ku’u sa’ab en, rerey ufut enan.”
24 Mi'i hawyi Iesui tiwesat — Mana Uito ariot yt e'ywania kape hin i e ma'ato uru'ywania sese mu'e hamo yn ariot mesup e. Ta'i ui'ywania tukupte'en aikotã aihũria ga'apy piat ho'owasat rakaria ewywuaria tukupte'en haria uru'ywania Isareu ywania e.
24 Jesu iya’afutih eo, “Orot Natun nan i Israel sabuw sheep na’atube hikasiy hima’am akisih isah na.”
25 Mi'i hawyi ma'ato haryporia put'ok'e howawi hawyi toimõtypot kahato ra'yn Iesui hawyi to'e tope — Uipowyro En Mimi e. Wakuat kahato En Tawi emiariru En. Uipowyro ro Uika'iwat e. Etisopo ro ahiag uimẽpyt pyi e.
25 Baise babin na Jesu nanamaim sun yowen eo, “Regah Jesu kwibaisu.”
26 Mi'i pote Iesui tiwesat — Mana e yt naku i urumẽpyt'in wakuaria mi'u wakuat urutum awareria pe e. Mi'i hap ewy yt naku i wẽtup ywania powyro hamo areto mesup wẽtup ywania kape e.
26 Jesu eo, “Kek hai bay men karam boro tanarouw nare haru hina’aan.”
27 Ma'ato haryporia to'e Iesui pe — Pywo pe ti an Mimi e'e hap ma'ato kat ko'i kat ko'i ta'at yparakai kaipyi mi'u ku'i ieĩpyt eimẽpyt'in te'erenuk turan topyhu'at awareria mi'u wo Mimi e.
27 Babin iya’afut eo, “Turobe Regah, baise bay momosarih tamah ana gemane tere’ere haru tebow te’aa.”
28 Mio tã e hawyi Iesui tiwesat — Mana uimohey hap epiat hap iwato kahato. Mi'i tupono emiky'esat ewy atunug na'yn e Iesui haryporia pe. Iesui mio tã to'e hawyi haryporia mẽpyt waku ra'yn. Iesui ehay wẽtem iwẽ pywiat turan haryporia piat tomohey hap kaipyi ihãite ra'yn.
28 Imaibo Jesu eo, “Babin o a baitumatum i ra’at kwanekwan, imih abisa kukokok i namatar.” Naatu nati ana maramaim natun babitai yawas.
29 Mi'i hawyi toto tawa Tiru pyi tawa Sitãu myi hawyi toto ra'yn mekewat ihyemui'a Karireia hyẽpe upi tewyry hamo. Mi'i hawyi yity'ok upi put'ok'e hawyi ipot'am hawyi ta'apyk itote.
29 Jesu efan nati ihamiy naatu Galilee harew kukuf rewarewan remor in, imaibo oyaw ta sisibinamaim yen in tafan mare.
30 Tuwat Iesui upi typy'i rakaria. Mi'iria terut kahato i'ahu rakaria Iesui ewawi. Tõ'ẽ ipy kĩ'ã rakaria yt ihapytig i rakaria yt hewaure ka'a i rakaria i yt ihay i rakaria yt hewyry kuap i rakaria. Ipo tut i i'ewyte ipy tut i rakaria tõ'ẽ howawi. I'ewyte tõ'ẽ aikotã aikotã ahu wywuaria tõ'ẽ Iesui ewawi ta'atumoehãite hap puẽti hamo. Ta'atupag i'ahu rakaria Iesui yatype hawyi toi'atumoehãite torania ra'yn.
30 Sabuw moumurih maiyow hai sabuw ah kafikafirih, matah fim, ah umah murumurubih, awah gugih naatu sawusawuwih afa moumurih maiyow auman hibow hina Jesu nanamaim hiya, naatu etei’imak iyawasih. Sabuw matah fim ah umah murubih hina Jesu biyan titit|alt="blind and lame come to Jesus" src="CN01785b.TIF" size="col" loc="Mat 15.30" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.30"
31 Irania'in itotiaria teha'at haria te'eruwanẽtup kahato Iesui kape katupono yt hewaure i rakaria toi'atuewaure hot'ok ta'yn yt ihay kuap i rakaria toi'atumoehay kuap ta'yn yt ihapytig i rakaria toi'atumoehapytig na'yn I'ewyte ipiit yt ikahu i rakaria toi'atumoekahu. Mi'i hawyi ta'atumõtypot kahato Tupana — Uru'ywania Isareu eTupana i'atu'e waku kahato En i'atu'e.
31 Awah gugih tur hio, ah umah murubih higewasin, ah kafikafirih hibat hiremor, naatu matah fim higewasin hinuw sawar hi’itah isan, sabuw hifofofor men kafaita. Naatu Israel hai God wabin hibora’ara’ah.
32 Mi'i hawyi Iesui ti'atukaykay tuwewawi topotmu'eria — Uiwyria'in e i'atuhaky'e'i kahato katupono mye'ym e'at ra'yn tukupte'en meiũpe uhehay kuap hamo miit'in sem e. Mi'i hawyi ta'atumi'u ta'atu'u yne ra'yn e. Mi'i pote koitywy yt naku i ati'atupo'oro i'atuetawa ko'i kape katupono ti pya kahato pyi tõ'ẽ mi'iria e. Ta'i tuwat hawyi ti ren te'eropap ne'i ra'yn yahig note sy'at pono e. Mi'i pote waku sa'awy'i wati'atupoi mi'iria e. I'atu'ok ta'yn hawyi waku te'era'aipok yahig wato sakpo ta'atuetawa ko'i kape e Iesui temiit'in me.
32 Jesu ana bai’ufununayah eaf hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Ayu sabuw aitih abiyababan anayabin hina bairi ama’ama veya tounu sawar naatu boun hai efanamaim men abisa ta ema’am boro hina’aan. Ayu men akokok a murumurubih aniyafarih hai ubar hinan. Hinanan boro efamaim bayumih hinigagamat.”Jesu masaw yanamaim eyoyoyoban|alt="disciples distributing bread" src="CN01718B.TIF" size="span" loc="Mat 15.32-38" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="15.32-38"
33 Ma'ato — Mehĩ i'atu'e typy'i kahato ti hesy'at rakaria mesuwe i'atu'e. Aikope pyi aru pyno watipuẽti i'atumi'u wuat meiũpe yahig wato pe i'atu'e.
33 Naatu ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Iti arar yan bay boro menamaim tanab nakaram iti rakit gagamin tana’afuwagiy?”
34 — Yt kat i i apo aheman mesuwe e Iesui. Mi'i hawyi — Yt rat i'atu'e kurin kahato aimi'u pãi i'atu'e. Aheman 7 yn topyhu'at i'ewyte ahepira hit typy yn topyhu'at Mehĩ i'atu'e. Mio tã i'atu'e pytkai Iesui to'e miit'in sem me
34 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy bai’ab kwabobotanen?” Hiya’afut hio,
35 — Pyno ewei'apyk to yi upi e.
35 Basit Jesu sabuw iuwih me yan himarir.
36 Mi'i hawyi totat 7 man typy pira topo pe hawyi to'e to'ywot pe — Arehum ewawi Tupana. Waku kahato emiium e. Mi'i hawyi toi'atupat'ok hawyi tutum na'yn temiit'in me. Mi'i hawyi ipotmu'eria imõ'ẽ ra'yn typy'i rakaria pe.
36 Jesu rafiy fafar seven naatu siy auman bow God ana a merar yiy, naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
37 Mi'i hawyi te'erenuk kahato ra'yn hawyi i'atu'ok kahato ra'yn. Mi'i hawyi hemiit'in ti'atunug i'atumi'u ieĩpyt hawyi 7 e'yrysakag ne howapy te topyhu'at man pikpik ko'i pira pu'i ko'i.
37 Hi’aa etei yah iw, naatu bai’ufununayah bay sabuw hi’aa rebarebah hibiwanen sakasak etei seven hiwanfoten.
38 Te'erenuk haria 4000 ihainia tukupte'en itote i'ewyte haryporia'in i'atumẽpyt'in typy'i kahato yt i'atumimorania i ko'i te'erenuk wy.
38 Sabuw etei 4000 na’atube bay hi’aa, kek baibin men auman hiyabamih.
39 Waku hawyi Iesui ti'atupo'oro ra'yn i'atuetawa ko'i kape. Mi'i hawyi teke ra'yn yara pe hawyi toto i ra'yn ihyemyi'a sakpo mekewat yi Matara e hap kape.
39 Imaibo Jesu sabuw iyafarih hinan ufunamaim, wa bai rabon na tafaram wabin Magadan imaim tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.