Marcos 8

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mi'i hawyi te'e­ru­wa­'a­tunug Iesui kape miit'in sok. Mi'i hawyi mye'ym e'at Iesui ti'a­tu­mu'e at ka'ap.
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 Mi'i hawyi temiit'in me to'e ra'yn — Uimi­mu­'eria meiũpiaria ti mye'ym e'at pe ra'yn mye'ym wãtym na'yn uhupi hupi uhehay kuap hamo e. Mi'i pote ti yt kat i ra'yn topy­hu'at i'atu­mi'u wuat e. Mi'i pote i'atue­ha­ky­'e'i kahato uhepe mi'iria pãi e.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Koitywy ti yt naku i ra'yn te'e­ra­'aipok ta'a­tue­tawa ko'i kape katu­pono pya kahato ra'yn i'atue­tawa ko'i tukup­te'en e. Ta'i te'e­ropap ne'i ra'yn ni ren mu'ap upi yahig koro sakpo tuwat turan sy'at pono e. Yt naku i ra'yn ati'a­tu­po­re­ra­'aipok yt kat i i'atu­mi'u wywo i e Iesui.
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 Mi'i hawyi hemiit'in te'e­ro'e Iesui pe — Pywo mehĩ ma'ato aikotã waku wati­'a­tupoi mesuwe yahig wato tote i'atu'e. Yt kat i meiũpe man i'atupoi hamo i'atu'e Iesui pe.
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Mi'i hawyi apo'e Iesui — Karania a kahu pyno man aiwat e. Mio tã e pote — Ta'i 7 man yn Uhyt i'atu'e.
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 — Pyno ewei'apyk to yi upi e Iesui torania miit'in me. Mi'i hawyi Iesui waku e Tupana pe — Uru'ywot atipy piat urutu­wehum ewawi urupoi hap upi e hawyi toipikpik kahato ra'yn mekewat 7 rakat man hawyi toimõ'ẽ kahato temiit'in me. Mi'i hawyi hemiit'in irania'in me imõ'ẽ ra'yn wy.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 Mi'i hawyi i'ewyte pira hit ko'i totat hawyi waku e Tupana pe hawyi toipat'ok kahato hawyi tutum temiit'in me hawyi — Eweimõ'ẽ o irania'in me e.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 Mi'i hawyi te'e­renuk kahato ra'yn hawyi i'atu'ok ta'yn 4000 miit.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 Mi'i hawyi hemiit'in ti'a­tunug i'atu­mi'u ieĩpyt 7 e'yry­sakag ne topy­hu'at. Waku hawyi Iesui ti'a­tu­po­'oro ra'yn i'atue­tawa pya rakat ko'i kape.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 Mi'i hawyi toto i ra'yn Iesui yara puo tama Tauma­nuta kape temiit'in wywo.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Put'ok­'i­'a­tu'e hawyi nagnia ehay enoi haria hã'ãg Iesui ta'a­tuehay wo — Heno pyno etomo­herep esaika hap atipy kaipywiat iwato rakat i'atu'e. Mi'i etunug mote ti aru uruikuap ta'yn Tupana Mipo­'oro En hap i'atu'e.
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 Mio tã i'atu'e pote Iesui haty'u kahato topy'a pe hawyi hen'ẽ poity'i hawyi to'e mio tã e haria pe — Kat poteĩ mesu­wiaria tiky­'esat kahato atimo­herep yt miit'in misepap ko'i ewywuat i uimohey hamo e. — Ta'i esaika hap etimo­herep uruepe hawyi uruimohey En i'atu'e. Mio tã e haria pe ti yt atomo­herep teran i uhesaika hap mio tã e haria pe e Iesui yt imohey i haria tewa­nĩ­kaptia pe.
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 Mi'i hawyi tohok­'iwat hawyi toto i ra'yn temiit'in wywo ihyemyi'a sakpo i ra'yn.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 Ma'ato hemiit'in tiwaure ta'a­tu­mi'u man. Mi'i pote ta'a­tukat man yara pe mu'ap upi ma'ato wẽtup man yn ta'a­tu­puẽti.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Mi'i hawyi Iesui ti'a­tu­nãpin — Eiwe'eg wo o nagnia ehay enoi haria mani puk hap ewywuaria pupi e. I'ewyte morekuat Eroti mani puk hap ewywuat pupi e.
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 Mi'i hawyi te'e­ro'e to'ope — Kat poteĩ mio tã e ahepe sio aheman yt iwato i pote i'atu'e to'ope.
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Mi'i hawyi Iesui tikuap hawyi to'e i'atuepe — Kat pote aheman yt iwato i ewei'e eiwo­'ope e. Yt eweikuap hin i te iwato kahato atunug man ga'atpo pytkai apo e. Eipy'a heg kahato te apo e.
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 Yt eheha pytig i te apo e. Yt ehewaure ka'a i te apo e.
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 Eweiwaure ra'yn apo aikotã sa'a­wy'i miit'in ati'a­tupoi 7 man wo yn 4000 rakaria hap e.
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 Mi'i kaipyi apo pyno karania e'yry­sakag ne topy­hu'at mi'u ieĩpyt e Iesui temiit'in me. — Ta'i 7 e'yry­sakag ne ti howapy topy­hu'at Uhyt i'atu'e. Mi'i hawyi Iesui to'e — I'ewyte ti sa'a­wy­'iwuat 5 man wo ati'a­tupoi 5000 rakaria. Mi'i kaipyi apo karania e'yry­sakag ne topy­hu'at mi'u ieĩpyt mekewat e'at piat wy e. — Ta'i 12 e'yry­sakag ne i'atu'e.
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Mi'i hawyi Iesui to'e — Yt eweikuap i apo te aikotã atimo­wato kuap man hap pyno kat — Aheman yt iwato i ewei'e. Wẽtup man a yn toĩne'en aimi'u wo ewei'e e. Yt uimohey i te apo eipe e Iesui temiit'in me katu­pono po'og kurin ipo pe toĩne'en pote po'og iwato tutunug kuap.
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Mi'i hawyi put'ok­'i­'a­tu'e ysakpo tawa Petsaita pe. Mi'i turan so ta'a­tuerut Iesui ewawi yt iha pytig i rakat — Etimoe­hãite epo wo meiũwat yt iha pytig i rakat i'atu'e.
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 Mi'i hawyi Iesui ti'y­kesat ereto ra'yn yt iha pytig i rakat tawa pyi. Mi'i hap tote iha pe kuitu'e ra'yn hawyi totemig topo wo.
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 Mi'i hawyi apo'e — Waku ra'yn apo eha uhyt e. Mi'i hawyi teha'at hawyi toiwesat — Hẽ porap waku Uhyt e ma'ato meimuẽwat miit'in hewyry rakaria wyti aria'yp ko'i ewy ne'i e.
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 Mi'i hawyi Iesui temig i topũ'ĩa wo iha hawyi waku ra'yn yne ta'a­kasa ra'yn. Mi'i hawyi Iesui to'e tope — Pyno waku ra'yn eete koitywy uhyt e.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Era'aipok to e'yat kape wẽtup mu'ap upi e. Yt erokosap tei'o wẽtup tawa puo emoehãite hap enoi hamo e Iesui tomi­moe­ha­pytig me.
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Mi'i hawyi Iesui ipot'am towy­ria'in wywo yi Sesareia piat tawa Wiripi kape tawa ko'i upi toto temiit wywo. Mi'i hawyi mu'ap upi Iesui apo'e towy­ria'in me — Uwe som pono Uito irania'in wanẽtup hawe e.
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Apo'e hawyi ta'a­tu­wesat — U pãi Tupana ehay moherep hat nimuat hat raso wo'o­set'ok hat Iuwãu raso Eria raso i'atu'e.
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 Mi'i hawyi to'e — Ma'ato apo uwe Uito eiwa­nẽtup hawe e. Mi'i pote mekewat Nu e hap het rakat mekewat Peteru tiwesat — Wo'oe­ha­kye­ra'at hat Tupana Mipo­'oro Urupo­rekuat nuat rat En Uhyt e.
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 Mi'i hawyi Iesui ti'a­tu­nãpin — Yt ewehenoi tei'o koitywy uikuap ehepiat hap irania'in me e temiit'in sese pe.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Pywo ti Uito Wuat'i Miit'in Eyke'et wen ma'ato mi'i pytkai nagnia yt uiky­'esat hin haria i e. Ta'i pa'i kororia miwan enoi haria i'ewyte uhehay pun haria ne'i e. Pywo ti Uito Eheyke'et ta'a­tu­'auka irane e. Aho'opot kahato ui'auka hap turan ma'ato ui'auka sa'ag hawyi uiku­'uro sese hawyi mye'ym e'at yn uisyp hawe areĩne'en hawyi Tupana uihep gu'uro po pyi Eheyke'et e Iesui towy­ria'in me.
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Mio tã e pote Peteru tikaykay Iesui tuwe­wawi wãito'e hamo — Uhyt e yt naku i ti ehenoi e'auka hamuat hap e.
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Ma'ato Iesui tuwe­morem topot­mu­'eria kape Peteru saty'i saty'i hamo hawyi to'e Peteru pe — Erepik to ahiag e. Uinãpin sa'ag ne'i yt Tupana uinãpin hap ewy i ra'yn ma'ato miit'in wo'o­nãpin hap ewy ne'i ra'yn uinãpin en e.
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 Mi'i hawyi Iesui ti'a­tu­kaykay tuwe­wawi irania'in mu'ap upiaria i'atu­mu'e hamo — Pywo ti rat eweiwat teran uhupiat pote eweitoiat ro eimi­ky­'esat ko'i yt Tupana miky­'esat ko'i hawyi eweiwat ro uhupi ehe'a­ria'yp posak wywo e.
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Uwe uwe iku'uro uhehay wakuat enoi hap upi pote uiky'e haria wo topy­hu'at e. Mi'i haria ti aru wuat'i e'at piat ieĩne'en hap sese puẽti hanuaria e. Ma'ato irania'in mesuwat rotiat ieĩne'en hap yn ky'esat haria ti aru ieĩne'en hap sese pun hanuaria wo ho'o­wasat rakaria ne'i tukup­te'en e.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 Kat hamo ten eweikyi'at yne yne mesuwat yi totiat eheĩne'en hap sese sa'up mo e.
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Ma'ato mesu­wa­rotiat kyi'at hap kape yn eiwa­nẽtup at ka'ap hawyi aru aikotã eweikyi'at kuap wuat'i e'at piat ikahu sese rakat eheka­re'en Tupana wuat hap e. Mi'i hawyi eheĩne'en wuat'i e'at piat hap ko'i eimipun no topy­hu'at e. Mi'i hawyi uhehay wakuat kuap hap yt teke kuap i eiwa­nẽtup hawe e Iesui ahepe.
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Mesu­wa­rotiat miit'in wyti yt uimohey i kahato haria mesu­wiaria e. Ta'i ta'a­tu­mi­ky­'esat ko'i yn ta'a­tunug neran e. Mi'i pote uwe uwe uhehay pupi tuwe­mõti yt uimohey haria i py'a­setpe mi'i haria pupi ti aru Uito i'ewyte aremõti wy mekewat e'at pe karãpe Uito Eheyke'et no ariot i ra'yn Morekuat no atipy piaria wywo Tupana wat hẽtyhot rakat pe imehit rakat piat turan. Mi'i hap e'at pe ti aru Uito Eheyke'et aremõti uipupiat wemõti haria pupi e Iesui mu'ap upiaria pe.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.