Marcos 6
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui toto i ra'yn uhyt Iairu etawa kaipyi towyria'in wywo tomotag hap tawa hit Nasare kape.
1 Jesu efan nati ihamiy matabir maiye ana bai’ufununayah hitur bairi hina ana bar ana merar hitit.
2 Mi'i hawyi Tupana mõtypot hap e'at pe Iesui henoi henoi tetawa Nasare piaria pe Tupana mõtypot yat pe. Mi'i hawyi itotiaria te'eruwanẽtup kahato. Mi'i hawyi te'ero'e to'ope — Yt sa'awy'iwuat meiũpiat pan'i pan'i e hat i apo meiẽ i'atu'e. Yt mana Maria mẽpyt i apo Mi'i Miit i'atu'e. Yt Tiaku Iuse Iuta Simãu eyke'et i apo Mi'i Miit Iesui i'atu'e. I'ewyte iwat yt Iesui einyt'in i apo tukupte'en meiũpe i'atu'e to'ope.
2 Baiyarir ana veya Kou’ay Baremaim busuruf sabuw i’obaibiyih, naatu sabuw moumurih ana tur hinonowar i hifofofor naatu hio, “Iti orot menamaim kirum so’ob? Naatu not rerekab yait itin ina’inanen fokarih esisinaf?
3 Uwe som pyno mekewat we'eg hap henoi Iesui pe i'atu'e. Hawytepyi ipatpap mesuwe tawa Nasare pe wuat'i aria'yp kawiat hap nug hanuat i'atu'e. Katupono som pono tohepap kahato wuat'i wakuap nug hanuat i'atu'e ra'yn. Uwe som mesuwat tesaika hap henoi tope Tupana ewywuat nug hamo i'atu'e to'ope. Mi'i hawyi yt ta'atumohey hin i Iesui haype. Mi'i pote Iesui yt timoherep kuap i wakuap Tupana mimoherep yt uwe tunug kuap i hap i'atuepe.
3 Iti orot i bar wowabayan. Mary natun taitin James, Joseph, Judas naatu Simon, ruburubun baibitar iti’imaim bairit tama’am?” Iti na’atube hio naatu hikwahir.
4 Kurin Kurin tutunug tesaika wo tawa Nasare pe. Wẽtup ok wẽtup ok yn toimoehãite topo wo i'ahu rakaria.
4 Naatu Jesu hai tur eowen bar merar afa’amaim dinab orot i tekakakafiy, baise orot taiyuwin ana bar merar, ana sabuw, ana rara men tekakakafiy.
5 Ma'ato yt tomohey i haria pe yt tutunug kuap i aikotã aikotã e hap ko'i. Yt tomohey i haria kape tuwanẽtup kahato — Kat pote yt uimohey i uimotag haria e tuwepe.
5 Naatu ana bar meraramaim ina’inan men ta sinaf, sawusawuwih bai’abamo biyah botobonen hiyawas.
6 Mi'i pote to'e i'atuepe — Irania'in setama puaria wyti imohey kahato Tupana ehay moherep hat e. Ma'ato iwat hetama puaria ti yt imohey i e. Iwat i'ywania sese ti i'ewyte yt imohey i e. I'yat piaria i'ewyte yt imohey i e Iesui tetawa Nasare piaria pe tomotag hanuaria pe yt tomohey i haria pe. Mio tã e hawyi toto ra'yn tomotag hap tawa Nasare pyi irania'in tawa hit ko'i kape henoi henoi ipuat hamo.
6 Sabuw men hibitumatum isan Jesu ifofofor men kafai ta.
7 Mi'i turan Iesui tikaykay temiit'in tuwewawi. Mi'i hawyi tutum na'yn tesaika hap ahiag sopo hamuat towyria'in me 12 ok takaria pe. Mi'i hawyi toi'atunãpin — Uipotmu'eria e koitywy woroho'opo'oro wuat'i tawa piaria mu'e hamo e.
7 Ana bai’ufununayah nah 12 eafih hina hitit afiy kakafih nunih isan fair itih naatu orot rouru’ab iyafarih hitit.
8 Typy ok tuereto woroho'opo'oro e. Pyno waku ti ewetioto ehekare'en kurin kurin mu'ap upianuat e. Esokpe epiit etiat yn etioto e.
8 Naatu iuwih, “Remor kwanabubusuruf a tu akisin kwanab, men sawar ta, men rafiy, men hafoy, naatu men kabay ta kwanab naiw a kikiramaim kwanarobere.
9 Waku epy sokpe epy etiat yn etioto are. Epo'yha wẽtup waku e. Waku yt kat i eimi'u mu'ap upianuat ewetioto e. Waku yt kat i ehesokpe eiam e. Waku yt kat i mu'ap sa'up ape ewetioto e. Waku sokpe eipiit piat yn ewetioto are.
9 A baibiyon kwaniyoun, baise biya baibiyon men bairou’abin kwanab.”
10 Mi'i hawyi put'ok'ewei'e wẽtup tawa pe hawyi waku wuat'i e'at pe ti wẽtup getap we yn ewehenuk i'ewyte eweiket e.
10 Naatu iuwih, “Bar merar menatan kwarur imaim kwanama kwanabow nanan a veya nab imaibo nati bar merar kwanihamiy.
11 Ma'ato tawa piaria yt i'atuwese i ehete yt te'eruwanẽtup teran i eimienoi uhetiat kape mi'i pote eweiwat i ra'yn i'atuetawa pyi e. Eiwenõ'ẽ hamo waku meiẽwat tawa sawiu eipy etiat ko'i eiwepypitpit'ok kahato i'atuehamo e. Mi'i tã ewetunug hawyi ti aru ta'atukuap ta'yn Tupana etiat yt ta'atuwese i hap e Iesui topotpo'ororia 12 ok takaria pe.
11 Naatu efan menamaim a merar men hinay hinabubuwi, o fana men hinanonowar kwana’orarafih kwanana’ufut tafaram kwanihamiy kwanan, nati i hai baimatnuwen!”
12 Put'okta'atu'e hawyi mio tã i'atu'e miit'in me — Koitywy ewei'atoiat ro yt nakuap i eiminug ko'i hawyi ewei'aipok to Tupana etiat kuap hamo i'atu'e miit'in me.
12 Basit hitit hin bowabow kakafihine dogor baikitabiren isan hibinan.
13 Mi'i hawyi i'ewyte ahiag ko'i ta'atu'atusopo miit'in piit pyi. I'ewyte ikap takat wo ta'atupen i'ahu rakaria akag hawyi i'atuehãite ra'yn. Miit'in te'eruwewanẽtup kahato uwe Iesui e hap ete.
13 Wagabur moumurih maiyow hinunih hitit naatu sawusawuwih moumurih na’in biyah raiy hirarouw etei hiyawas.
14 Mi'i hawyi yne ra'yn ikuap Iesui etiat ipotmu'eria 12 ok takaria wẽ pyi. Mi'i hawyi mio tã hap morekuat Eroti tikuap hawyi to'e tuwanẽtup hawe — Iuwãu ta'aipok ta'yn gu'uro pyi e. Iesui wyti wo'oset'ok hat Iuwãu toĩne'en i ra'yn gu'uro pyi e. Mi'i tupono ti totereko hesaika hap e morekuat Eroti Iesui etiat.
14 Jesu wabin ra’at aiwob orot Herod nowar, anayabin sabuw afa hio’o Iti i John Baptist morobone misir maiye, imih biyanamaim fair ma ina’inanen ta ta sinaf temamatar.
15 Mi'i hawyi wẽtup ok wẽtup ok to'e — Iesui wyti Tupana ehay moherep nimuat hat i'atu'e. Ma'ato irania'in — Ta'i Tupana ehay moherep hat sa'awy'iwuat Eria wyti Iesui i'atu'e.
15 Afa hio, “Iti i Elijah. Afa ibanak hio’o, ‘Iti i marasika dinab orot ta na tit.’”
16 Ma'ato morekuat Eroti to'e tuwewanẽtup hawe — Are pãi atikuap wyti uwe sese hap e. Ta'i Iuwãu uimi'akag tek wyti e tuwewanẽtup. Ta'i toĩne'en i ra'yn gu'uro pyi e tuwanẽtup hawe morekuat Eroti Iesui etiat.
16 Baise Herod nonowar ana maramaim eo, “John sikan abuburu’um i morobone misir maiye?”
17 Mio tã to'e katupono sa'awy'i morekuat Eroti toywyt Wiripi ehary'i wywo mana Erotia e hap het rakat wywo toĩne'en.
17 Anayabin Herod taiyuwin iuwih John hifatum hibai hin dibur baremaim hiyaru’uy. Iti sisinaf ana’an i Herod tain Philip aawan bi’awan isan.
18 Mi'i pote sa'awy'i te ahet'ok hat Iuwãu to'e morekuat pe — Wãi'e yt naku i ti ereĩne'en eywyt ehary'i wywo ne'i e tope. Mio tã e pote morekuat ti'atupo'oro tesurara'in Iuwãu sat hamo ipo'i po'i hamo. Mi'i hawyi iheg me ta'atupag.
18 Anayabin Herod tain aawan bi’aawan isan John gam tur fokarin maiyow eo, “O i ofafar iastu’ub yawas kakafin kusisinaf.”
19 Mi'i hawyi morekuat ehary'i pakup Erotia yt iwese hin i Iuwãu ete. Toi'auka teran ma'ato yt toi'auka kuap i katupono Iuwãu pupi he'aito token'ẽ kahato.
19 Imih Herodias yan so’ar kok kwanekwan boro John ta’asabun, baise ef men ta ma boro tasinaf.
20 Morekuat Eroti tikuap ta'yn Iuwãu wakuat kahato hap. Mi'i hawyi toikawiano Iuwãu katupono morekuat tikuap teran Iuwãu ehay aikotã kahato hap. Toikuap hawyi ikenmu'e kahato tuwete.
20 Baise Herod i John isan birubir anayabin i so’ob John i orot kakafiyin, ana yawas mutufurin imih tatafafar, John binan Herod nonowar ana not i’afiy baise Herod ana kok i John tabinan i tanowar.
21 Mi'i hawyi wẽtup e'at pe morekuat Eroti ywã'ĩ hap kapiat wa'atunug hap e'at pe tõ'ẽ tõ'ẽ hesurara'in akagnia te'erenuk hamo. Te'eruwa'atunug tu'isaria yne yi Karireia kaipywiaria tõ'ẽ tõ'ẽ.
21 Basit veya gewasin ta Herod tutufuw ana veya baiyasisir isan hiyuw bogaigiwas, ana sabuw nukwanukwarih, baiyowayah nukwanukwarih, naatu Galilee wanawanan sabuw gagamih etei e’af ayuwih.
22 Mi'i hawyi i'atuwa'atunug hawe teke ihary'i hit Erotia mẽpyt ikahu rakat tehairu tuweran hamo. Mi'i hawyi tehairu waku ra'yn hawyi morekuat Eroti iwepit kahato ienuk haria wywo. Mi'i hawyi to'e pĩ'ã makuptia pe — Ehairu hap ikahu kahato pĩ'ã e.
22 Nati’imaim Herodias natun babitai na run benaben Herod ana nanawan sabuw hiru’ay hima’am etei hiyasisir men kikimin ta.
23 Pyno ehẽtup to kat som etiky'esat e. Mi'i hawyi kat emiẽtup atum epe ehẽtup pote e. Ta'i etiky'esat pote uhe'yi ipat'ok atum epe pĩ'ã e morekuat ihairu rakat pe.
23 Naatu babitai isan eobaifaro eo, “Abisa isan inifefeyan au aiwob turin auman boro anit.”
24 Mi'i hawyi pĩ'ã toto toty kape ihay kuap hamo hawyi to'e — Mamai e kat som waku ahẽtup morekuat pe e. Mi'i pote ity to'e e — U an e pyno ehẽtup to miit'in set'ok hat Iuwãu akag. Mi'i som yn waku e mana Erotia pĩ'ã pe.
24 Babitai in hinah ibatiy, “Ayu boro abisa isan anifefeyan?” Hinah iya’afut iu, “John Baptist ukwarin!”
25 Mi'i hawyi pĩ'ã ta'aipok meremo ra'yn morekuat piat henoi hamo. Put'okto'e hawyi pĩ'ã to'e — Pyno mesup uito atiky'esat warupy hit piat Iuwãu akag e.
25 Babitai matan kabiy in aiwob biyan tit ifefeyan eo, “Ayu akokok John Baptist ukwarin tew yan inayai iti boun inab inan initu.”
26 Mio tã e pote morekuat iperup ta'yn yt iwepit hin i ra'yn. Yt toi'auka teran i Iuwãu haype ma'ato sa'awy'i mio tã e pĩ'ã piat hap iwywuat ienuk haria tikuap ta'yn kat e hap.
26 Aiwob orot yababan gagamin bai, baise men karam sabuw matahamaim babitai isan eo’obaifaro ta’astu’ub.
27 Mi'i pote toipo'oro ra'yn wẽtup ok surara Iuwãu auka hamo. Mi'i hawyi toto ra'yn wo'opyhik hap kape i'auka hamo.
27 Mar ta’imonamo tur iyafar sika afu’afuw orot iyun in John dibur baremaim ma’am sikan buru’um.
28 Mi'i hawyi toterut warupy hit pe imiẽtup Iuwãu akag hawyi tutum na'yn pĩ'ã pe.
28 Naatu ukwarin tew yan iwan bai na babitai itin imaibo bai in hinah itin.
29 Mi'i hawyi pĩ'ã hum na'yn toty pe. Mi'i hawyi Iuwãu potmu'eria tikuap ta'yn i'auka hap hawyi tõ'ẽ ra'yn hyp nu ka'a piat hamo.
29 John ana bai’ufununayah tur hinonowar ana veya hina biyan hibai hin rahamaim hiyai.
30 Mi'i hawyi imipo'ororia 12 ok takaria te'era'aipok i ra'yn Iesui ewawi wo'opotmu'e haria wuat'i tawa kaipyi. Mi'i hawyi ta'atuhenoi henoi Iesui pe aikotã ta'atuminug ko'i i'ewyte ta'atumienoi wuat'i tawa puat ko'i.
30 Tur Abarayah himatabir hina Jesu biyan hitit mi’itube hibowabow naatu sabuw hibi’obaiyih ana tur hi’owen.
31 Mi'i hawyi typy'i kahato õ'ẽ õ'ẽ haria tukupte'en itote mi'i pote yt te'erenuk kuap i ra'yn typy'i poity'i pote. Mi'i pote Iesui to'e topotmu'eria pe — To'iro wato aiweran aikope yt uwe i miit'in hap kape aiwemohy hamo e.
31 Naatu Jesu iuwih eo, “Tarabon tan efan sira’utubinamaim mar kafai taniyarir. Anayabin sabuw moumurih Jesu isan hirun hititit, ana bai’ufununayah bay men karam boro hitaa.
32 Mi'i hawyi typy'i rakaria kaipyi Iesui toto ra'yn temiit'in wywo yara puo ihyemyi'a sakpo.
32 Imih akisihimo wa afe’en hisra’at hin efan ana sira’utubinamaim hitit.
33 Ma'ato irania'in tikuap ta'yn iwat hap hawyi yi upi wuat'i kaipyi miit'in te'eruwa'atunug aikowo Iesui toto hap kape.
33 Baise hinan sabuw moumurih na’in hi’itih hi’inanih, naatu hai bar hai merar hihamiyen aunah hi’iyon hina hima isan hikakaif na run,
34 Mi'i hawyi Iesui tuwehik hawyi tuwẽtem yara pyi. Mi'i turan yahig note yẽpeke toi'atupuẽti miit'in typy'i kahato yt tuweran hin i. Mi'i hawyi ma'ato toi'atuky'e kahato katupono toi'atupuẽti aikotã hũria Uweuria ko'i ewy aikotã yt ika'iwat rakaria i ewy toi'atupuẽti. Mi'i hawyi Iesui ti'atumu'e.
34 wa’ane bisure auman sabuw kou’ay gagamin hima’am itih iyababan, anayabin iti sabuw i sheep na’atube aurih nabatanenayan en, naatu busuruf sawar moumurih na’in i’obaibiyih.
35 Wãtym irane ra'yn hawyi Iesui potmu'eria tõ'ẽ Iesui kape te'ero'e hamo — Wãtym irane ra'yn wyti Uhyt i'atu'e.
35 Veya ra’iy birabirab auman, ana bai’ufununayah hina biyan hitit hio, “Iti efan i yok na’in naatu veya i sawar,
36 Yahig note ne'i ti watukupte'en mi'i pote eti'atupo'oro i ro hesy'at rakaria i'atuetawa ko'i kape i'atu'e. Waku netap ko'i kape tuwat mi'u kyi'at hamo i'atu'e.
36 sabuw kwiyafarih ten bar merar afa iti yubinamaim naatu masaw baremaim bay hinatobon hinaa.”
37 Ma'ato Iesui ti'atuwesat — Yt rat waku ewei'atupoi hesy'at rakaria e. Mi'i hawyi ta'atuwesat — Aikotã etiky'esat Mehĩ miit'in sem poi hap i'atu'e. Etiky'esat man iwato watikyi'at miit'in mi'u wo i'atu'e. Katupono 200 e'at motpap sa'up yn put'ok'e i'atupoi hap sa'up mo i'atu'e.
37 Baise Jesu iyafutih eo, “Kwa a efanamaim abisa ema’am i kwaitih te’aan.” Naatu hiya’afut hio, “Bay nati na’atube i boro sumar etei eight orot ta’imon ana baiyan ana fofonin tanatobon sabuw tanituwih.”
38 Mi'i hawyi Iesui to'e temiit'in me — Karania a pyno aheman e. Ewei'akasa ro pyno e. Ta'atukuap hawyi ta'atuhenoi — 5 man typy pira yn Uhyt i'atu'e.
38 Jesu ibatiyih, “Kwa rafiy fafar bai’ab isa tema’am? Kwan kwa’itin.” Hin hiso’ob hina ana tur hi’owen rafiy fafar etei five naatu siy rou’ab.
39 Mi'i hawyi Iesui to'e temiit'in me — Ewei'apyk to mopep hyp tote ewei'e ro miit'in me e.
39 Imaibo Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih matan, matan fotan gewasin yan timarir.”
40 Mi'i hawyi te'era'apyk ta'yn kowo 50 ok kowo 50 ok kowo 100 ok kowo 100 ok. 5000 rakaria yne mopep hyp tote.
40 Naatu sabuw hi’uwih matan, matan fotan gewasin yan himarir, afa 100 na’atube afa 50 na’atube.
41 Waku hawyi Iesui tat 5 man typy pira hit topo pe hawyi iha'at ywaipe hawyi to'e — Waku kahato En Tupana e. Urupoi kahato hat En e. Mi'i hawyi toipat'ok kahato mekewat 5 a man 2 pira hit rakat towyria'in me. Mi'i hawyi mi'iria imõ'ẽ irania'in me.
41 Jesu rafiy five naatu siy rou’ab auman bow au mar nuw ra’at God ana merar yi imseseben ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
42 Toi'atumi'umowato kahato ra'yn. Mi'i hawyi ti te'erenuk kahato ra'yn hawyi i'atu'ok kahato ra'yn tukupte'en.
42 Sabuw etei nati bay hi’aa hai fofonin bai.
43 Mi'i hawyi i'atumi'u ieĩpyt topyhu'at re 12 eyrysakag ne.
43 Ana bai’ufununayah rafiy rebarebah, naatu siy turih sabuw hi’aa hibow sakasak etei 12 hiwan foten.
44 Mekewat e'at pe Iesui ti'atupoi 5000 ihainia 5 man wo yt miit minug kuap ewy hin i tutunug kuap Iesui.
44 Oro’orot bay hi’aa i etei 5,000.
45 Te'erenuk waku hawyi Iesui ti'atupo'oro ra'yn temiit'in ihyemyi'a sakpo tawa Petsaita kape. Mi'i hawyi irania'in tomipoi ko'i i'ewyte toi'atupo'oro i'atuetawa ko'i kape.
45 Mar ta’imonamo Jesu ana bai’ufununayah iuwih wa hisra’at au Bethsaida wan iyafarih hirabon naatu i baise ma sabuw itubabarih hai ubar hin.
46 Toi'atusopo yne yne hawyi Iesui toto ra'yn yity'ok kape. Mi'i hap tote tuweran na'yn hawyi ihay Tupana wywo.
46 Sabuw itubarih hinan ufunamaim yoyobanamih yen in oyaw wan tit.
47 Wãtym irane hawyi teha'at ihyemyi'a kape towyria'in kape. Mi'i turan wasere kahato i'atuewa kapiat pote yt i'atuhyha i iwyria'in iha'at turan.
47 Birabirab auman wa re in kuyowen naatu Jesu akisinamo i me yanamaim ma.
48 Mi'i pote waipaka ehay hap owakai Iesui toto ra'yn temiit'in ewat'ymo yowa tote.
48 Ana bai’ufununayah i’itih i hiboy hibi’akir, anayabin yourabad nahine bababin, mar tot auman Jesu tit riy yan bat remor in biyah tit tanatabirihimih.
49 Ma'ato te'era'akasa Iesui kapiat hawyi to'okak'i — Kat kahu meke i'atu'e. Miit ehog keĩ i'atu'e.
49 Baise hinuw harew yan bat remor nan hi’itin ana veya wagabur mowan ta hirouw hitar koukuw.
50 Mi'i hawyi i'atuwuwu kahato ra'yn. Mi'i hawyi Iesui to'e — Uiwyria'in Uito rat yt eweiken'ẽ tei'o e.
50 Anayabin Jesu iti na’atube sinaf hi’itin i hibir men kikimin ta, baise Jesu matan kabiy iuwih eo, “Ya hinakwat! Men kwanabirumih! Ayu anan.”
51 Mio tã to'e hawyi Iesui teke ra'yn yara pe temiit'in wywuat pe ra'yn. Teke hawyi meremo ywytu ipohep ta'yn. Mi'i pote te'eruwanẽtup aikotã aikotã Iesui hewyry yowa tote hap kape.
51 Naatu wa afe’en yen nuwarob eafuw ana bai’ufununayah hifofofor men kafaita.
52 Katupono sa'awy'i te'era'akasa Iesui minug ko'i 5 man etiat ma'ato yt ta'atukuap i uwe sese Iesui hap i'atupy'a heg mote yt ta'atumohey kuap i.
52 Anayabin rafiy bimasib ana kirikirifot men hiso’ob, baise dogorohine i fokar.
53 Mi'i hawyi put'ok'i'atu'e tama Kenesare wã tote i ra'yn.
53 Naatu harew hirabon tafaram Genesaret imaim hirun hai wa hirouw,
54 Te'eruwehik yẽpeke hawyi tuwẽtem na'yn yara pyi. Mi'i hawyi meremo yi Kenesare piaria tikuap Iesui mi'i pote yni puo ta'atueropo'ok i'ahu rakaria kope pyi kope pyi ra'yn howawi.
54 wa’ane hitit hirara’iy ana veya sabuw Jesu hi’itin hi’inan.
55 Mi'i hawyi ta'atuhẽtup i'atumoehãite hamuat hesokpe emig hamo. Mi'i hawyi tewyry hap upi toi'atumoehãite kahato i'ahu rakaria i'atumierut ko'i. Mi'i turan yne mu'ap upi tukupte'en i'ahu rakaria Iesui esokpe emig neran haria.
55 Naatu nati tafaram wanawanan sabuw himatkabikabiy hinunuw sawusawuwih emo’em hiwan hi’abar Jesu ana tur hinonowar imaim hi’abar hin.
56 Tawa wato pu'ap upiaria tawa hit pu'ap upiaria go pu'ap upiaria tawa e'oken upiaria i'atuetama pu'ap upiaria yne yne Iesui ti'atumoehãite i'ahu rakaria tesokpe emig haria. I'ahu rakaria ta'atuerut kahato Iesui ewawi hawyi Iesui hewyry hap upi ta'atuemig hesokpe yne mu'ap upi hawyi yne yne temig haria toi'atumoehãite tomohey hap ok tã.
56 Bar merar kikimin o gagamin, naatu masaw bar imaim inan ana tur hinonowar, sawusawuwih hibow hitit ahar efanamaim hiya hifefeyan hai kok i mi’itube ana waifuw yomaninawat hitabutubun. Naatu sabuw etei Jesu hibubutubun iyawasih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.