Marcos 12
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui henoi hã'ãkap wuo i'atuepe sehay — Wẽtup e'at pe so wẽtup ok miit tuwanẽtup Uwa ypia nug tepiat hap ete e. Mi'i hawyi toikoi hawyi toi'atupyhyp kurara wato pe hawyi tutunug nu ka'a wato Uwa hy sat hamuat e. Mi'i hawyi so i'ypia py'asetpe tuwepytypnug ywaiti rakat surara eiam Uwa u haria pupi Uwa ero'ok haria pupi e.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 Hãpyk yne hawyi ipotpap takaria po pe ra'yn toipuru. Mi'i hawyi so toto ra'yn tewyry hamo e. Meiũran haat hap e'at pe so toipo'oro wẽtup ok temiit Uwa po'ok hamo e.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Mi'i hawyi put'ok'e ipotpo'oro imikoi ypia pe ma'ato yt i'atuwese i ra'yn imipo'oro ete. Yt ta'atuium neran i ra'yn ta'atumipo'ok e. Mi'i hawyi ta'atupytyk hawyi ta'atupokpok kahato ra'yn. Mi'i hawyi ta'atuporera'aipok yt kat nywo i ra'yn e.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Mi'i hawyi wẽtup ok temiit i ra'yn ika'iwat tipo'oro ma'ato i'ewyte mi'i ipotpap takaria ti'ahyk ahyk i'akag ete e. Mi'i hawyi i'atumikyry'i wo ne'i ra'yn.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Mi'i hawyi wẽtup ok temiit i ra'yn toipo'oro. Mi'i ti ta'atu'auka ra'yn e. Mi'i hawyi irania'in i ra'yn toi'atupo'oro ma'ato i'ewyte te ta'atunug irania'in ta'atu'ahyk ahyk irania'in ta'atu'atu'uka ne'i ra'yn e Iesui.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 Mi'i hawyi Ha'yru yn na'yn topyhu'at Imiky'e kahato. Mi'i ti ma'ato toipo'oro — Ta'i Uha'yru sese tupono ti aru ta'atumõtypot kahato ra'yn Mi'i Miit rat pãi e so tuwanẽtup hawe e.
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Ma'ato ti yt hin i. Mi'i hawyi te'ero'e to'ope — To'iro wati'auka I'ypia Ka'iwat Sa'yru i'atu'e. Katupono ti aru meiũran Mi'i ra'yn Ika'iwat Pakup mo i'atu'e. Wati'auka hawyi mono aipo pe yne ra'yn topyhu'at mesuwat mikoi ypia i'atu'e ne'i to'ope e Iesui tuwepiat.
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Mi'i hawyi ta'atu'auka ra'yn Ha'yru hawyi ta'atupugha ipiit mikoi i'ypia kaipyi e.
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Mi'i hawyi Iesui to'e — Kat aru mi'i hawyi mikoi ypia Ka'iwat tunug Tosa'yru auka haria ete e. Ta'i tut hawyi ti aru toi'atu'uka mi'iria hawyi ti aru wẽtup ywania po pe i ra'yn toipuru te'yi e Iesui nagnia pe to'auka teran haria pe.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Mi'i hawyi Iesui to'e i'atuepe — Yt karãmuo i apo eiwemu'e miwan me aikotã Tupana to'e sa'awy'iwuat hap ete — Meiũran aru Wẽtup ok Uimi'airo i'apy'yha ewywuat netap nug haria yt tiky'esat i uimõtypot yat nug hamo e Iesui. Ma'ato mi'i ti aru topyhu'at netap akywyt yp mo ipo'og hesaika irania'in kai e.
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Mi'i wyti Aipotypot minug ikahu kahato rakat atipuẽti e. Mi'i wyti aru akywyt yp mo aha'awynug uimõtypot yat sese ui'yat nug haria yt tiky'esat i pytkai e ti miwan me e morekuat Tawi miwan 118.22 pe.
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Mio tã e pote hewanĩkaptia te'eruwanẽtup kahato hawyi te'ero'e — Ahete ti mio ihay yt watiky'esat i Iesui pote i'atu'e. Mi'i pote ta'atupytyk teran Iesui ma'ato typy'i poity'i iwyria'in pote te'eroken'ẽ hawyi tuwat Iesui yatypepyi.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 Mi'i hawyi meiũran morekuat Eroti emiit ta'atupo'oro Iesui kape nagnia ehay enoi haria Iesui ehay aparap ta'atuehay wuat hamo tuwat.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Mi'i hawyi apo'i'atu'e — Wo'omu'e hat i'atu'e ta'i uruikuap En. Pywo ti ehenoi hãpyk yn Tupana kapiat pu'ap wuat'i miit'in me katupono yt uwe pupi i ereken'ẽ i'atu'e. Wẽtup ehay yn ehenoi wuat'i miit'in i'atu'e. Mi'i tupono urunãpin En. Waku apo ahetineiru watipat'ok morekuat wato Sesa pe sio yt i'atu'e Iesui pe.
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Ma'ato Iesui tikuap toiã'ãg ne'i hap morekuat mõpy'ahak hap. Mi'i hawyi toi'atuwesat — Kat poteĩ mio tã ewei'e sio apo uhã'ãg hap e. Eweterut ro uhepe tineiru i'ape rakat ara'akasa mono pyno e Iesui apo'e haria pe.
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Mi'i hawyi ta'atu'erut ra'yn hawyi Iesui apo'e i'atuepe — Uwe iã'ãkap kahu pyno meiũ tineiru ete toset wywo e. Mi'i hawyi ta'atuwesat — Ta'i morekuat wato Sesa iã'ãkap ti i'atu'e.
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Mi'i hawyi Iesui to'e — Pyno waku watum morekuat wato pe towanuat ko'i sa'up e. Ma'ato Tupana wanuat ko'i sa'up waku watum Tupana pe e. Mi'i hawyi mio tã e Iesui pote te'ero'e to'ope — Pywo ti rat ihay hãpyk kahato Iesui wyti i'atu'e. Ta'i tuwe'eg kahato ti ihay i'atu'e to'ope Iesui ewanĩkaptia.
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Wẽtup e'at pe hawyi tõ'ẽ Iesui kape wo'omu'e haria. Mi'iria so miit'in mu'e aiku'uro hawyi ti yt kat i ra'yn aheĩne'en pakup i hap e haria. Mi'iria so apo'i'atu'e Iesui pe.
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 — Wo'omu'e hat nimo te Musei miwan ainãpin hap mio tã e — Karãpe eheyke'et iku'uro ma'ato yt kat i imẽpyt mi'i pote waku hehiwu iywyt ehary'i wo iku'uro rakat mẽpyt nug hamo e ti Musei mienoi nimuat Mekewat Musei miwan miat Teuterunumiu 25.5 pe i'atu'e.
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Mi'i hawyi wẽtup e'at pe so iywyt sem nakaria toĩne'en. Mi'i hawyi so i'atuyke'et tipuẽti tehary'i ma'ato meiũran so iku'uro yt imẽpyt i te turan i'atu'e.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Mi'i hawyi so iywyt wywo i ra'yn hehiwu toĩne'en i'atu'e. Mi'i i'ewyte yt imẽpyt i te turan so iku'uro ra'yn i'atu'e.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Meiũran 7 ok takat topap yne ta'atuehiwu yatype ma'ato yt wẽtup ok i imẽpyt topyhu'at i'atu'e Iesui pe. Mi'i hawyi so iku'uro ra'yn i'atuehiwu i'atu'e aiku'uro hawyi yt kat i aheine'en hap e haria Iesui pe.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Mi'i hawyi apo'i'atu'e Iesui pe — Atipy pe hawyi mekewat hiwu uwe te'aito wywo toĩne'en kat pote 7 he'aito toĩne'en mesuwe pote. Mi'i hawyi apuru uwe wary wo mekewat haryporia katupono 7 ok he'aito i'atu'e Iesui pe.
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Mi'i hawyi Iesui ti'atuwesat — Ta'i ewei'aparap kahato wyti katupono yt eweiwanẽtup hãpyk hin i wyti uhyt'i'in e katupono Tupana mienoi yt eweikuap i kahato i'ewyte Tupana esaika hap yt eweikuap i kahato e i'atuepe.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Karãpeĩ tuwenõ'ẽ gu'uro pyi miit'in mi'i hawyi ti aikotã Tupana emiit'in atipy piaria ewy te'eropyhu'at. Ma'ato yt he'aito rakaria i yt iwary rakaria wo i ra'yn tukupte'en itote e.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Mi'i hawyi Iesui to'e — Eipe ti aiku'uro hawyi ti yt kat i ra'yn aheĩne'en pakup i hap e haria e. Pyno ahenoi teran wẽtup sehay ehepe gu'uro pywiat aheĩne'en pakup i hap e. Yt karãmuo i apo eiwemu'e Musei miwan ete aikotã aria'yp wuk'e hat kaipyi to'e Tupana Musei pe — Uito ti Aparãu eTupana Isaki eTupana Iako eTupana Uito e Tupana Musei pe sa'awy'i e Esutu 3.6 pe.
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 Mi'i tupono are'e ehepe Tupana ti yt map haria eTupana i ti. Ta'i uhyt'i'in Tupana ti ieĩne'en haria eTupana yn hap watikuap e. Mi'i pote Aparãu Isaki Iako yt karãpiat i iku'uro rakanuaria ma'ato wuat'i e'at piat ieĩne'en hanuaria mi'iria e Iesui yt kat i aheĩne'en hap aiku'uro hawyi e haria pe.
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Mi'i turan wẽtup ok miwan enoi hat tikuap yne Iesui wesat waku hap ko'i pote apo'e Iesui pe — Uhyt e kat e hap som ewanẽtup hawe irania'in kai po'og iwato Tupana wo'onãpin hap e.
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Mi'i hawyi Iesui tiwesat — Pyno ahenoi po'og iwato rakat epe e. Mio tã e ti miwan me tohenoi Isareu ywania pe — Wẽtup Tupana yn ni toĩne'en e Aipotypot no e.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Tupana ro eweiky'e kahato yne yne eipy'a pe yne yne eiwanẽtup hawe yne yne eiwe'eg hawe e ti e Musei tomiwan Teuterumumia 6.5 pe e Iesui tope.
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Mi'i hawyi wẽtup wo'onãpin hap toĩne'en porap i'ewywuat — Eti'atuky'e miit'in irania'in aikotã aikotã eweky'e hap ewy e Musei tomiwan Irewitiku 19.18 pe.
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Yt kat i ti wẽtup po'og iwato wo'onãpin hap mesuwat kawiat rakat e Iesui tiwesat.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Mi'i hawyi mekewat miwan enoi hat Iesui pe to'e — Ta'i waku ti watiky'e Tupana yne yne aipy'a pe aiwanẽtup hawe aiwe'eg hawe e i'ewyte irania'in waku wati'atuky'e aiweky'e hap ewy e. Pywo pe ti mi'i po'og waku watunug ikamhig se wuk hamuat sio aihũ aimiium Tupana piat kai. Ta'i po'og waku watiky'e Tupana aipy'a pyi e Iesui pe.
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Mi'i hawyi Iesui tipuẽti iwesat hamuat ikahu rakat sehay. Mi'i hawyi Iesui to'e tope — Ta'i porap yn na'yn ni en Tupana emiit no e Iesui miwan enoi hat pe. Mi'i hawyi yt ta'atuhã'ãg po'og i Iesui ehay aparap ta'atuehay wuat hamo katupono iwesat hap pupi te'eremõti ra'yn iwesat hap waku yne yne pote.
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Mi'i hawyi to'e Iesui Tupana mõtypot yat piaria pe — Kat poteĩ einãpin haria mio tã i'atu'e ehepe — Wẽtup ok morekuat Tawi emiariru aru topyhu'at Wuat'i Miit'in Porekuat no i'atu'e ehepe e.
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 Ma'ato nimo te Tupana Pã'ãu mikuap morekuat Tawi to'e — Tupana ti to'e Uhetupana pe — Era'apyk to uipo sese kai e. Mi'i hawyi ti aru ati'atu'akit torania e'akit reran haria e. Mi'i hawyi ti aru yt kat i'atu'e i ra'yn ewanĩkaptia aru katupono atunik yne ra'yn e wyti Tupana uhepe e morekuat Tawi e Iesui.
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 — Kat poteĩ pyno Tawi emiariru yn topyhu'at Wuat'i Porekuat no ewei'e ma'ato Tawi to'e — Tupana ti to'e Uhetupana pe e e Iesui. Mi'i hawyi mio tã e Iesui pote ti Tupana mõtypot hawiaria — Ta'i ihay se kahato ti Iesui i'atu'e ra'yn to'ope.
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Mi'i hawyi Iesui to'e — Eiwe'eg wo o einãpin haria ran mupi e. Katupono sokpe kahuria puo teran ikohyewyry miit'in ko'i upi e. Mi'i hawyi ta'atuky'esat miit'in wẽpowat kahuria i'atu'ekare'en kyi'at hap upi e.
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 I'ewyte Tupana mõtypot hawe ienuk turan ta'atueiam nug po'og waku irania'in kawiat hap ta'atuky'esat e.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Mi'i hawyi hiwuria ta'atuma'at ta'atu'yat ko'i kape ta'atuero'ok hamo e. Yt nakuaria i mi'iria pote meiũran aru po'og mi'iria Tupana ti'atumoso'opot irania'in kai e. Eiwe'eg wo o Tupana mõtypot yat piaria nãpin haria yt pywo i rakaria pupi e Iesui itotiaria pe.
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Iesui henoi kahu ra'yn hawyi ta'apyk towyria'in nywo Tupana piat miium eiam yatype. Mi'i hawyi miit'in terut terut ta'atumiium Tupana pianuat ko'i. Mi'i hap kape Iesui iha'at. Mi'i turan hekat rakaria miium iwato ra'yn.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Mi'i turan wẽtup ok hiwu yt hekat i rakat i'atupy'asetpe hum tomiium kurin typy ape hit rakat yn tutum.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Mi'i hawyi Iesui teha'at kahato hawyi tekatuwyria toi'atukaykay hawyi to'e i'atuepe — Eweha'at ro mekewat haryporia hiwu kape e. Pywo pe ti are'e ehepe mekewat hiwu yt hekat i rakat miium po'og iwato Tupana pe hekat rakaria wat kai e.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Katupono hekat rakaria wyti hum Tupana pe ta'atuetineiru eĩpyt yn ma'ato mekewat hiwu tuwemi'ukyi'at hamuat tutum yne yne Tupana pe e Iesui towyria'in me.
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.