Marcos 10
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mi'i hawyi Iesui toto i ra'yn yi Iuteu kape. Mi'i hawyi toto Iũtãu hy sakpo. Mi'i hap tote te'eruwa'atunug typy'i kahato howa kape. Mi'i hawyi tohenoi henoi i'atuepe tomiky'esat ewy Tupana ehay.
1 Jesu nati efan ihamiy harew Jordan rabon rewan rounane Judea wanawananamaim tit. Ibanak maiye sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay naatu Jesu ana yawas mar etei esisinaf na’atube ma i’obaibiyih.
2 Mi'i turan nagnia ehay enoi haria tõ'ẽ howa kape ima'at teran haype apo'i'atu'e — Uhyt urunãpin En sio waku apo uruehary'i wywo uruto'o'atoiat wẽtup ok wywuat i ra'yn hamo i'atu'e Iesui pe.
2 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit naatu hisinaftobon hitikubibiruw isan hibatiy hi’o, “Ku’o anowar ai ofafar eo i karam orot aawan boro nakwahir?”
3 Mi'i hawyi Iesui ti'atuwesat — Kat eĩ pono nimuat aha'ase'i Musei ainãpin mi'i hap yt eweikuap i apo'e.
3 Jesu ibatiyih eo, “Moses ana ofafaramaim mi’itube eobaiyuni?”
4 Mi'i hawyi ta'atuwesat — Nimo Musei to'e — Eiwo'o'atoiat teran pote ewetunug miwan popera tote yt eiwo'owese i hap morekuat ehamo mi'i hawyi ti waku eiwo'o'atoiat e Musei sa'awy'i i'atu'e.
4 Hiya’afut hi’o, “Aki Moses ibasit orot aawan kwahirin isan boro kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.”
5 Ma'ato Iesui ti'atuwesat — Eweikuap kat pote Musei einãpin mio tã e. Pyno ahenoi ehepe. Ta'i yt eiwo'oky'e kuap i ti eipy'a heg mote. Mi'i pote ti Musei mio tã e miwan me e.
5 Baise Jesu iya’afutih eo, “Moses iti ofafar kirum, anayabin kwa obai’obaiyen tur nowar isan dogor i fokar kwanekwan.
6 Ma'ato sa'awy'i sese ti yt mi'i tã hin i katupono sa'awy'i te ti Tupana tunug miit ipa'iat iwary'i e.
6 Baise aneika mar tafaram mamatar ana veya God ‘Orot babin hairi sinafen himatar.’
7 Mi'i tupono waku ihainia ti'atoiat to'ywot toty hawyi tehary'i wywo toĩne'en e.
7 ‘Ana an nati isan orot boro hinah tamah nihamiyih naatu i boro aawan hairi hinita’imon.
8 Mi'i hawyi ihainia tehary'i wywo wẽtup piit ieĩne'en hap ewy ra'yn topyhu'at e.
8 Naatu rou’ab boro nan biyah ta’imon namatar.’ Imih i boro men biyah rou’ab baise biyah ta’imon.
9 Mi'i tupono yt eweitek tei'o Tupana mipo'i wo'okyi'at hap e.
9 Isan imih orot babin hairi God bita’imonih men yait ta natarbounih.”
10 Getap wiat hawyi iwyria'in apo'i'atu'e Iesui pe — Kat to'e hawe som mio tã i'atu'e.
10 Imaibo himatabir hin bar hititit ana veya Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “Iti tur anayabin i abisa?”
11 Mi'i hawyi toi'atuwesat — Uwe uwe tehary'i atoiat mi'i hawyi toĩne'en wẽtup ok wywo i ra'yn mi'i hat ti yt naku i inug tehary'i sa'awy'i pe Tupana wanẽtup hawe e.
11 Hai tur eowen eo, “Orot yait ta a wan nakwahir nare babin ta nabaib ana moser i takweb.
12 I'ewyte ti uwe te'aito atoiat mi'i hawyi toĩne'en wẽtup ok wywo i ra'yn mi'i hat ti yt naku i inug te'aito sa'awy'i pe Tupana wanẽtup hawe e. Mi'i tã ti yt naku i kahato ewetunug uimohey haria eipe pote e Iesui.
12 Na’atube babin yait aawan nakwahir, nare orot ta nabaib ana moser i takweb.”
13 Mi'i hawyi miit'in te'eropo'ok teran hirakaria Iesui ewawi i'atuewaku topo wuat hamo. Ma'ato ipotmu'eria ti'atupyhyp hirakaria howawi waĩ'i'atu'e.
13 Sabuw afa kek gidigidih hibow Jesu butubunih isan hinan, ana bai’ufununayah sabuw hikwararih hiotanih.
14 Mi'i pote ipy'ahak Iesui temiit'in ete hawyi to'e — Tero tõ'ẽ uhowawi hirakaria e. Yt eweipyhyp tei'o uhowawi hirakaria pãi e. Katupono karãpe Tupana topyhu'at Wuat'i Ywania Miit'in Porekuat no mi'i hap e'at pe hemiit'in imohey haria hirakaria ewy ra'yn tukupte'en hetama pe.
14 Baise Jesu iti i’itin ana veya men iyasisir, naatu ana bai’ufununayah isah eo, “Kek gidigidih kwaihamiyih tena isou men kwanarufutih, anayabin God ana aiwob i kek gidigidih iti na’atube i nowah.
15 Pywo pe ti eweiwat teran aikope Tupana toĩne'en Morekuat no hap kape pote aikotã hirakaria tiky'esat tuwehyt'ok ta'atuty ta'at'ywot kapiat hap ewy o eweiky'esat eiwehyt'ok hap ma'ato yt pote ti aru yt eiwehyt'ok hin i atipy pe e Iesui topotmu'eria pe.
15 Anababatun a tur ao’owen, o yait God ana aiwobomaim runamih, inayare ana itinin kek gidigidih inamamatar boro inarun.”
16 Mi'i hawyi hirakaria toi'atu'okhytsat hawyi topo wo toi'atuewaku.
16 Imaibo Jesu kek gidigidih buwih uman tafah yara’aten naatu igegewasinih.
17 Mi'i hap totepyi Iesui toto ra'yn. Mi'i turan wẽtup ok hekat rakat pun'e Iesui owawi mu'ap upi. Put'okto'e hawyi tuwepỹ'ãtutuk howa kape. Mi'i hawyi to'e — Wo'omu'e hat waku kahato En e. Mi'i pote uimu'e katupono atiky'esat wyti areĩne'en wuat'i e'at piat hap e ma'ato yt atikuap i kahato kat som atunug waku ha'up mo e. En ni wakuat kahato e.
17 Jesu misir busuruf inan auman, orot ta nunuw na Jesu nanamaim tit sun yowen, ibatiy, “Bai’obaiyenayan gewas, abisa ana sinaf boro yawas wanatowan nowau’umih namatar?”
18 Mi'i hawyi Iesui to'e mekewat miit pe — Tupana yn ni wakuat e. Uito wakuat ere'e apo. Uito Tupana ewanẽtup hawe apo e.
18 Jesu iya’afut eo, “Aisimamih ayu gewasu irouw ku’o? God akisinamo i gewasin men yait ta.
19 Mi'i hawyi Iesui to'e tope — Etikuap apo Tupana wo'onãpin hap ko'i yt erepot'auka tei'o e hap yt wẽtup ok wywo tei'o ehary'i e'aito e hap yt sero'ok'ere tei'o e hap yt eso tei'o e hap yt erepotma'at tei'o e hap etimõtypot e'ywot ety e hap etikuap apo'e. Ta'i mio tã e hap etikuap e Iesui kurum iwasu hekat rakat pe.
19 Ofafar o iso’ob. ‘Men asabunuwen isa nama, men turanah a’aawah ufuh inan, men inabain, men inakutabitabir, men inifufuwen, hinat tamat inabosiyasiyarih.’”
20 Mi'i hawyi kurum iwasu tiwesat — Ta'i uihire pyi te ti yt ati'aparap i mio tã e hap ete e.
20 Orot eo, “Bai’obaiyenayan, ayu kek kikimu ana veya iti ofafar etei’imak abosiyasiyar.”
21 Mi'i hawyi Iesui teha'at howawi iky'e kahato hap wywo hawyi to'e — Mehĩ wẽtup mo etunug hawyi waku ereĩne'en ne'en Tupana wywo e. Pyno motoro e'yat kape hawyi etimõ'ẽ yne ekare'en yt hekat i rakaria pe hawyi era'aipok uhowawi ereto uhupi hamo e. Mi'i pote ti aru ekare'en sese etipuẽti Tupana etama pe e.
21 Jesu mutufor nuw orot itin naatu isan yabow auman iu, “Sawar ta’imonamo men isinaf. Inan a sawar etei sabuw hinatobon, kabay inab gagaganiy sabuw initih naatu o inan ayu i ni’ufnunu, saise maramaim o boro guguw wairafi inama.”
22 Mio tã e Iesui pote paa'e ne'i ra'yn hawyi toto Iesui kaipyi yt iwepit i ra'yn katupono iwat hekare'en iwato kahato pote yt toimõ'ẽ teran i.
22 Orot iti tur nonowar anamaramaim gubamin hurir naatu ereyababan auman in anayabin orot i guguw wairafin.
23 Mi'i hawyi Iesui teha'at temiit'in kape hawyi to'e — Are pãi niatpo kahato ti rat wekare'en ky'e haria tuwehyt'ok aikope Tupana toĩne'en Morekuat no hawe e.
23 Imaibo Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah eo, “Guguw wairafih God ana aiwob efanamaim run isan i fokar kwanekwan.”
24 Mi'i hawyi hemiit'in te'eruwewanẽtup kahato ihay kape mi'i hawyi Iesui to'e i — Ta'i niatpo kahato ti rat wekare'en mohey hat teke aikope Tupana Morekuat no toĩne'en hawe e.
24 Bai’ufununayah iti tur hinonowar hifofofor men kafaita, baise Jesu ibanak eo maiye, “Ayu natunatu, God ana aiwob run isan ana ef i fokar anababatun.
25 Ta'i niatpo kahato aikotã aihũ iwato rakat Kameru teke awi ehapo ka'a puo hap ewy e. Mi'i hap ewy ma'ato ti po'og niatpo tuwehyt'ok Tupana etama pe wekare'en mohey haria e temiit'in me.
25 Sinak ana sou’umaim camel sorabon isan i hamehamen maiyow boro nasorabon, baise orot guguw wairafih God ana aiwobomaim run isan i fokar kwanekwan.”
26 Mi'i hawyi hemiit'in gyt'i'atu'e i ra'yn hawyi te'ero'e to'ope — Pyno yt uwe i hekat rakat pono teke kuap atipy pe i'atu'e. Mi'i hawyi apo'i'atu'e Iesui pe — Yt uwe i aru pono hekat rakaria Tupana mi'atuehakyera'at rakaria i'atu'e.
26 Iti tur hinonowar bai’ufununayah hikasiy men kafaita naatu taiyuwih hima hibabatiyih, “Yait boro yawas nab?”
27 Mio tã i'atu'e pote Iesui teha'at i'atuewawi hawyi to'e — Pywo ti rat yt uwe i tuweehakyera'at kuap tuwewi. Tupana yn ti'atuehakyera'at kuap miit'in e.
27 Jesu mutuforomo nuw itih naatu iya’afutih eo, “Sabuw isah iti i fokar, baise God isan i hamehamen maiyow, anayabin sawar etei God boro nasinaf hinamatar.”
28 Mi'i hawyi Peteru to'e ra'yn — Urumu'e hat sa'awy'i te ti uru'atoiat yne meimuẽwuat ko'i uruekat eupiat urutuwat hamo e Peteru Iesui pe.
28 Peter Jesu isan eo, “Kwi’itin aki sawar etei aihamiyen naatu o abi’ufnuni.”
29 Mi'i hawyi Iesui to'e — Atikuap eimi'atoiat yne hap e. Ta'i pywo ti rat are'e ehepe uwe uwe uhehay moherep wẽtup ywania pe toto uiky'e haype hawyi i'atoiat to'yat towyria'in toty to'ywot tomẽpyt'in tomikoi ko'i mi'i hat po'og toipuẽti sa'awy'iwuat wakuat tomi'atoiat hap ko'i kai e.
29 Jesu eo, “Anababatun a tur ao’owen, yait ta ana bar, taintuwan, ruburubun, hinah, tamah, natunatun, naatu ana tafaram ihamiyen, na’atube ayu isou naatu tur gewasin isan iti sawar bihamiyen.
30 Mi'i hawyi toipuẽti mesuwarotiat ko'i kai po'og po'og na'yn sa'awy'iwuat kai aikotã 100 hap ewy aru toipuẽti to'yat ko'i towyria'in toty'in tomẽpyt'in tomikoi ko'i sa'awy'iwuat wẽtup takat tomi'atoiat kai 100 hap ewy aru toi'atupuẽti e. I'ewyte ti aru eweipuẽti miit'in mikyry'i hap uhehay upi uhupi eweiwat pote e. I'ewyte mesuwarotiat toku'uro hap saipepiat toipuẽti hamuat toieĩne'en hap yt sakewuat ikahuro rakat i ra'yn e.
30 Iti boun ana veya i boro ana bar, taintuwan, ruburubun, hinahinah, natunatun naatu ana me etei i boro hundred ta’ita’imon tafan anayababar anitin, bai’akir kakafin auman, yomaninamaim boro yawas wanatowan nab.
31 Mekewat e'at pe ti aru ipoity kahato sa'awy'iwuat mesuwarotiaria iwato rakaria te'eropyhu'at kurin rakaria wo yt miit'in mimõtypot ko'i i wo e. Ma'ato sa'awy'iwuat kurin nakaria paa'e haria ti aru te'eropyhu'at po'og iwato rakaria wo po'og mimõtypot ko'i wo wuat'i miit'in kai atipy pe e Iesui temiit'in me.
31 Baise sabuw moumurih maiyow boun wan tibi’iyon boro hini’uf naatu sabuw iyab tibi’uf boro hini’iyon.”
32 Mi'i hawyi Iesui ipot'am towyria'in e'yianme tawa wato Ierusarẽi kape. Mi'i hawyi te'eroken'ẽ kahato ipotmu'eria i'ewyte i'atuwuwu kahato katupono — Ta'i itote tukupte'en ai'auka teran haria i'atu'e to'ope. Mi'i pote toi'atukaykay tuwewawi temiit'in hawyi tohenoi i'atuepe aikotã aikotã tawa wato Ierusarẽi miaria tunug tuwetiat hamuat.
32 Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit Jerusalem ana ef hibai naatu Jesu ana bai’ufununayah aunah i’iyon, ana bai’ufununayah ufun hinan hinuw hi’i’itin ana veya hai kasiy ra’at, naatu sabuw iyab hibi’ufunun hai bir ra’at. Jesu ana bai’ufununayah 12 buwih nabinamaim hin naatu busuruf hai tur eowen sawar boro mi’itube hinamamatar isan.
33 — Wato hamuat wyti tawa Ierusarẽi kape e. Put'okwato'e itote hawyi ti aru Uito Eheyke'et pa'i kororia miwan enoi haria uipag na'yn surara'in po pe ra'yn e. Mi'i hawyi mi'iria ti aru uipo'oro ra'yn ui'auka hamuat kape e hawyi ti aru irania'in ywania po pe uipag ui'auka hamo e. Mi'i hawyi te'erehay mikyry'i kahato uhete.
33 Hai tur eowen eo, “Kwananowar, it i au Jerusalem tayey nati’imaim Orot Natun boro hinabonawiy nan firis hai ukwarih naatu Ofafar bai’obaiyenayah biyah natit. Imaim boro morobomih hinao naatu hinabonawiy nan Eteni Sabuw biyah.
34 I'ewyte kuitu'i'atu'e uhete e. Mi'i hawyi ti aru uipokpok ta'yn hawyi ti aru ui'auka ra'yn wen ma'ato ti aru mye'ym e'at yn areĩne'en gu'uro pe hawyi ti aru areĩne'en i ra'yn Uito Eheyke'et e Iesui mu'ap upi tawa Ierusarẽi kapiat tuwat hap upi.
34 Imaim hini’i’iyab, hinakwaitututur, hinarab, naatu hina’asabun namorob, baise veya tounu ufunamaim i boro nayawas na misir maiye.”
35 Mi'i hawyi hemiit'in Iuwãu Tiaku Sepeteu sa'yru'in tuwat Iesui kape hawyi ta'atuhẽtup tope — Urumu'e hat etum uruepe kat urumiky'esat ok tã i'atu'e.
35 Zebedee natunatun rou’ab, James naatu John hairi hina Jesu biyan hitit naatu hifefeyan, “Bai’obaiyenayan aki akokok abisa isan anabifefeyani inasinaf.”
36 Mi'i hawyi to'e — Pyno kat som eweiky'esat atum ehepe e.
36 Jesu ibatiyih, “Bo abistan kwakokok boro isa anasinaf?”
37 Mi'i hawyi ta'atuwesat — Pyno karãpe eropyhu'at Wuat'i Miit'in Porekuat no mi'i turan ni aru uruiky'esat uruta'apyk po'og e'yatype etu'isaria wo emimõtypot ko'i irania'in kai i'atu'e.
37 Hiya’afut hi’o, “O a aiwob ana bonamanamarinamaim inabi’ukwarin ana veya, aki akokok ina’uwi ta uma a’asukwafune namare ta uma a beyawane namare.”
38 Ma'ato Iesui ti'atuwesat — U yt eweikuap i kahato kat som ewehẽtup uhepe hap e. Pyno uhekui'a pyi apo eiwe'y'ukuap e. Uhatek hap apo ewehã'ãg kuap e.
38 Jesu iyafutih eo, “Kwa men kwaso’ob abistan isan kwabifefeyan? Karam biyababan ana kerowas ana tomatom boro kwanatom? Naatu morob wanawanan anarun ana momorob boro kwanarun?”
39 Mi'i hawyi ta'atuwesat — Ta'i uruhepap kahato i'atu'e.
39 Hiya’afut hi’o, “Aki karam.” Jesu uwih eo, “Biyababan ana harew i karam boro kwanatom naatu morob wanawanan boro kwanarun.
40 Mi'i hawyi Iesui to'e — Pywo eiwe'y'u aru ti uhekui'a pyi i'ewyte ewehã'ãg irane uhatek hap e ma'ato eimiẽtup uhepiat ti yt atum kuap i ehepe katupono Tupana ti'airo yn na'yn ui'yatypiat apyk hanuaria e Iesui Tiaku Iuwãu pe.
40 Baise o ta au asukwafune mare naatu ta au beyawane mare i men karam boro ayu kwa anit. Nati i sabuw iyabowat God isah yayabuna boro nitih.”
41 Mio tã i'atu'e ta'atuhẽtup Iesui piat pote irania'in hemiit'in i'atupy'ahak Iuwãu Tiaku ete.
41 Bai’ufununayah nah ten iti tur hinonowar yah so’ar, James, John hairi isah.
42 Mi'i hawyi Iesui ti'atukaykay i ra'yn tuwewawi hawyi to'e i'atuepe — Uhekatuwyria e eweikuap apo aikotã mesuwarotiat morekuaria te'eruwemowato kahato hap e. Ta'i ta'atupo'oro kahato ti ta'atuemiit'in sehay pirik wo e.
42 Basit Jesu etei’imak eafayuwih hina biyan hitit naatu uwih eo, “Eteni Sabuw wanawanahimaim orot hirurubin akisinamo ana fair ema’am boro sabuw nakaifih, naatu i akisinamo ana fairamaim boro nabonawiyih.
43 Ma'ato mesuwarotiaria eporekuaria ewy yt atiky'esat hin i eweikupte'en e. Ma'ato uwe wemowato teran hat wuat'i powyro hano atiky'esat e.
43 Baise kwa wanawananamaim iti na’atube i men ema’ama, o yait kukokok iti kou’ay wanawanan orot gagam mataramih, o i boro turanah isah ini’akir inabow.
44 Uwe topyhu'at ei'akag wo teran mi'i hat waku topyhu'at ehemiit no Eheyke'et ewy e. Katupono Uito Eheyke'et ariot mesuwat yi kape miit'in eropat hamo e. Ma'ato yt miit'in miat uheropat hamo i ariot mesuwe e.
44 naatu o yait kukokok iti kou’ay wanawanan wan bai’iyonamih, o i boro bai’akirayan inamatar.
45 Ta'i miit'in hep yt nakuap i pywiat hamo ariot ehowawi e. Ta'i uheĩne'en hap atum irane wuat'i miit'in kyi'at Tupana wanuat sa'up mo atum uhuu e Iesui topotmu'eria pe.
45 Anayabin Orot Natun i men sabuw isan bowamih na; baise sabuw isah nabow ana yawas isah ni’inuw, saise sabuw moumurih natubunih.”
46 Mi'i hawyi Iesui put'ok'e i tawa Ieriko pe temiit'in nywo. Mi'i hawyi tuwenõ'ẽ mekewat tawa pyi miit'in tok puo. Mi'i hawyi tawa ekuekai mu'ap tote toĩne'en mehĩ Patimeu apyk pe. Mi'i ti yt iha pytig i. Wuat'i kaipywiat kat ẽtup hat toĩne'en. Mi'i ti Timeu sa'yru.
46 Hina tafaram Jericho hitit, naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan baihamiyinamih sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay, naatu orot matan fim fefeyanayan wabin Bartimais, Timias natun ef sisibinamaim ma’am.
47 Mi'i hawyi toikuap ta'yn Iesui tawa Nasare piat ut hap hawyi tohẽtup haty wo Iesui pe — Morekuat Tawi Sa'yru uhehakyera'at En e.
47 Jesu Nasaret mowan na inan hi’o nowar. Basit eaf, “Jesu David uwan kwiwanbabanu!”
48 Ma'ato so irania'in — Wãi'i'atu'e ehay pirik kahato. Epo'inik to i'atu'e. Ma'ato po'og ne'i haty wo iwẽpap'i tuwatka watka — Morekuat Tawi Sa'yru uhehakyera'at En e Iesui pe.
48 Sabuw moumurin maiyow orot matan fim hi’u awan fotamih. Baise men karam fanan aumetawat iwow eaf, “David uwan kwiwanbabanu!”
49 Mi'i hawyi Iesui topyhu'at hawyi to'e — Eweikaykay ro meikowo yt iha pytig i rakat e i'atuepe. Mi'i hawyi te'ero'e Patimeu pe — Iesui ekaykay ra'yn koitywy uhyt mimi i'atu'e. Pyno epoĩ'ãm no ereto ro ewepit ro i'atu'e.
49 Jesu an kutan naatu eo, “Kwa’af kwa’u ena.” Basit orot matan fim isan hi’af, “Yate inbainub! Kumisir, isa eafa’af.”
50 Toikuap hawyi topysop toipun hawyi ipoĩ'ãm peso'e hawyi toto ra'yn Iesui kape.
50 Orot duku iwa’an misir ana faifuw tafan bosair yare remor na Jesu biyan tit.
51 Mi'i hawyi apo'e Iesui tope — Pyno kat aru emiky'esat atunug epe e. Mi'i hawyi toiwesat — Wo'omu'e hat uheha pakup i nug hap atiky'esat e.
51 Jesu ibatiy, “Abistan kukokok o isa ana sinaf?” Matan fim iya’afut eo, “Bai’obaibiyenayan ayu akokok matu nigewasin ananuw maiye.”
52 Mi'i hawyi Iesui to'e tope — Pyno koitywy waku ra'yn eha ete katupono uimohey hap emoehãite ra'yn e. Mi'i hawyi meremo waku ra'yn tuete ta'akasa i ra'yn. Mi'i hawyi Patimeu toto mu'ap upi Iesui upi sa'awy'iwuat yt iha pytig i rakat.
52 Jesu iu eo, “Kwen o abaitumatumamaim iyawasi.” Mar ta’imon matan igewasin nuw naatu busuruf Jesu efamaim inan i’ufunun hairi hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.