Lucas 1
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Mesup mienoi wakuat ti Aipotypot Iesui etiat. Uito ti ewy Iruka. Mesuwat uimiwan atipo'oro ewawi uiwy Teowiru. Mesup ti atipo'oro ewawi uimiwan Aimimohey Iesui etiat aikotã sa'awy'i toĩne'en Aipy'asetpiat hat enoi hamuat atipo'oro uimiwan ewawi mehĩ Teowiru. Mi'i e hap typy'i rakaria tiwan na'yn aikotã saĩke tokosap Tupana Mipo'oro Iesui ehat aipy'asetpiat toĩne'en turanuat hap ko'i. Mi'i hap ko'i ti ta'atuwan na'yn. Mi'i e hap ti wẽtup ok wẽtup ok tiwan na'yn ta'atupo wo. Mi'iria miwan toĩne'en uipo pe hawyi — Pyno waku i'atumiwan kaipyi atiwan yne sehay Iesui etiat wẽtup yn uimiwan me are'e uipy'a pe hawyi mesup ewawi mehĩ Teowiru atipo'oro ra'yn yne urumikuap wẽtup yn miwan me are.
1 Are Theophilus,
2 Mi'i pote irania'in miwan Iesui etiat aremu'e kahato hawyi atikuap kahato Iesui minug ko'i i'ewyte Iesui e hap ko'i. Mi'i hawyi are'e — Pyno waku atiwan yne Iesui etiat wẽtup yn uimiwan me are. Pyno waku Iesui wywo hewyry rakaria wẽ pyi yn atiwan yne Iesui ete i'atumi'akasa ko'i sese are. Waku atiwan yne Iesui e hap i'atumikuap ko'i are. Waku Iesui wywo hewyry rakaria yn uimu'e are'e uiwepe are. Waku Iesui kuap haria miwan kaipyi yn atiwan uimiwan are. Mi'i hawyi waku atipo'oro uimiwan Iesui ky'e haria pe are.
2 Abisa hikikirum i sabuw iyab iti sawar matar matah yan hi’itin hio hinonowar i hikirum, naatu sabuw iyab iti tur isan hibow hibibinan i hio hinowar hikirum.
3 Pyno ti uito i'ewyte atikuap yne yne aikotã aikotã Iesui etiat hap sa'awy'iwuaria iwywo hewyry rakaria mienoi ko'i. Mi'i hawyi atiwan mesuwat uimiwan i'atumiwan ko'i ewat'ymo. Pyno waku.
3 Isan imih Theophilus o i gewas maiyow, ayu iti sawar himamatar isan kiruminamih anot, imih sawar no aneika anutitiy, sabuw ai babatiyih hai an abow gewas, naatu akubaitutur o isa iti a kikirum,
4 Mi'i uimiwan Iesui etiat mesup atipo'oro ra'yn ewawi uiwy sese Teowiru are. Pyno sa'awy'i ahenoi teran aikotã Iesui ywã'ĩ hap etiat aikotã sa'awy'i tuwemoherep hap etiat.
4 saise o boro inaso’ob sawar iti etei o hibi’obaiyi i turobe.
5 Sa'awy'i ti Iesui ywania etama puo toĩne'en wẽtup ok Pa'i Sakaria e hap het rakat. Mi'i miit Pa'i koro wo turan hap e'at pe Iesui ywã'ĩ hap e'at put'ok'e. Pyno waku sa'awy'i uimiwan me ahenoi epe kurin pa'i Sakaria e hap ete. Pa'i Sakaria sa'awy'i pa'i koro wo toĩne'en Tupana mõtypot yat koro pe. I'ywot ti Pa'i koro Api'a e hap het rakat. Mi'i saipepiat ipotpap takat Pa'i Sakaria toĩne'en. Mi'i tupono pa'i Api'a emiariru ko'i tukupte'en pa'i ko'i wo tawa wato Ierusarẽi me ma'ato haipepiat sese ti pa'i Sakaria toĩne'en. Mi'i pote Pa'i koro wo toĩne'en tawa wato Ierusarẽi me. Ma'ato Pa'i Sakaria yt ha'yru rakat i katupono ihary'i Isapeu yt karãpe i imẽpyt rakat toĩne'en. Pyno pa'i koro Sakaria e'ase'i koro sese Arãu toĩne'en mekewat Musei yket'et. Mi'i pote Sakaria pa'i koro sese toĩne'en. Sakaria ipotpap kahato pa'i wo ma'ato yt iwepit sese i katupono yt kat i tosaipepiat nuat pote. I'ewyte mana Isapeu yt iwepit i. Ta'atuky'esat kahato ta'atumẽpyt hap. Sakaria toĩne'en pa'i koro wo Eroti toĩne'en morekuat no turan.
5 Judea wanawanan Herod bi’aiwob ana maramaim, firis wabin Zechariah i Abaijah ana kou’ay wanawanan ma firis ana bowabow bowabow, naatu aawan Elizabeth ana tufuw an i Aaron ana rara’ane na tufuw.
6 Pa'i Sakaria'in waku kahato rakaria wo tukupte'en Tupana wanẽtup hawe. Ta'i Tupana miky'esat yn nug haria yn mi'iria. Pa'i tunug kahato wuat'i e'at pe Tupana mienoi ewy.
6 Iti orot aawan hairi God matanamaim hai yawas i gewasin, God ana ofafar naatu ana tur etei hibosiyasiyar hibi’ufunun.
7 Mekewat e'at pe turan ma'ato pa'i Sakaria saipepianuat yt kat i katupono i'atuporo kahato ra'yn. I'ewyte hehary'i mana Isapeu pyhu'at hap tokosap woity'i ra'yn. Mana Isapeu ti topakup wyi te yt karãpe i imẽpyt.
7 Baise hairi natunatuh en hima hin hiregah hibabine, anayabin Elizabeth i a’arin.
8 Wẽtup e'at pe pa'i koro Sakaria toĩne'en Tupana mõtypot yat koro pe Tupana miky'esat nug hamo to'ywot Api'a potpap ewy te tutunug.
8 Veya ta Jerusalem Tafaror Bar gagamin wanawanan firis ana bowabow isan matan fufur tebowabow na’atube, Zechariah ibo ana veya na tit Tafaror Bar wanawanan ana bowabow isan run.
9 To'ywot'in Api'a'in potpap ewy te toĩne'en ipotpap kat pote to'ywot Api'a'in saipepiat sese toĩne'en. Pa'i Api'a'in mi'airo Sakaria pote i'atueko ewy te tutunug itote. Mi'i pote pa'i Sakaria teke Tupana eiam sese pe Tupana mõtypot hamuat ikamhig se rakat wuk hap yparakai tote. Mi'i tote toiwuk ikamhig se rakat Tupana mõtypot hamuat hap.
9 Firis hai binanakwaramaim eo na’atube, gem kakafiyin tafanamaim fi’ufiu afunin isan hibi’arow Zechariah wabin tit, basit na Regah ana Tafaror Bar wanawanan run.
10 Mi'i wuk totiat turan okenypyke õ'ẽ haria typy'i kahato Tupana kapiat ihay rakanuaria tukupte'en.
10 Naatu Tafaror Bar wanawanan fi’ufiu Zechariah ea’afun ana veya’amaim, sabuw etei i bar ufunane hibat hiyoyoyoban.
11 Mi'i hawyi Tupana mõtypot yat e'okipyke atipy kaipywiat sut hat tuwemoherep ta'yn pa'i Sakaria kape. Mekewat mohag wuk hamo ran kawiat rote tuwemoherep.
11 Regah ana tounamatar, gem kakafiyin tainin asukwafune fi’ufiu ea’afunimaim tit irerereb bat.
12 Ma'ato pa'i Sakaria mekewat wemoherep hat pupi token'ẽ kahato ne'i ta'akasa hawyi.
12 Zechariah tounamatar tit batabat itin yan hamu iwa’an ana bir ra’at,
13 Mi'i pote atipy kaipywiat sut hat to'e pa'i Sakaria pe — Yt ereken'ẽ tei'o e katupono Tupana miium epiat sa'awy'iwuat emiẽtup ta'yn emẽpyt ky'esat hap ta'yn e. Mi'i hawyi ehary'i ti imẽpyt irane ra'yn e. Esa'yru irane ra'yn wyti Tupana miium epiat e. Mi'i set wyti Iuwãu e hamuat waku ehet'ok iwemoherep hawyi e.
13 baise tounamatar eo, “Zechariah men inabir! God a yoyoban nowar. O aaw Elizabeth boro yan namatar naatu nataub kek orot nayai o wabin John iniwab.
14 Mi'i hawyi esa'yru wemoherep hap e'at pe wyti aru ewepit kahato ra'yn e. I'ewyte ti aru yne irania'in i'atuwepit kurum hit wemoherep hap ete hap e'at pe e.
14 Nati kek orot natutufuw ana veya o ya wanawanan boro yasisir kawasa awan nakaratan, na’atube sabuw moumurih maiyow auman boro hiniyasisir,
15 Mi'i ti aru Tupana wywuat myhu'at hanuat e. Esa'yru tuwemoherep hawyi meremo howapy ra'yn Tupana Pã'ãu Wakuano e. Ta'i yne e'at pe toĩne'en hap ok tã howapy Tupana Pã'ãu Wakuano e.
15 anayabin Regah matanamaim i boro orot gagamin ta. Iti kek wine o harew fokarih men natom, naatu God Anunin Kakafiyin boro niwanasum auman nama’ama natufuw.
16 Itag hawyi ti aru esa'yru ti'atumorem wyti aru e'ase'i Isareu ywania Tupana kape e.
16 I boro Israel sabuw maumurih na’in nabow hinamatabir maiye Regah hai God isan.
17 Esa'yru ti aru topyhu'at Tupana ehay moherep hat akag wo e. Aikotã sa'awy'iwuat mekewat Tupana ehay moherep hat Eria e hap het rakat ewywuat topyhu'at esa'yru itag hawyi e. Aikotã Eria sa'awy'i hesaika kahato Tupana ehay enoi hap ete topyhu'at mi'i hap ewy te aru esa'yru Iuwãu ete topyhu'at e. Ta'i esa'yru ti aru miit'in sem mu'e hat koro wo topyhu'at e. Ipotmu'eria sem ni aru te'eropyhu'at wo'oky'e hanuaria e. Ta'i wo'owese hap sese toterut irane e'ase'i Isareu ywania kape e. Ta'i toi'atumorem kahato ti aru miit'in Tupana kape tehay wo tomienoi wo e. Mi'i hap e'at pe ti aru esa'yru Iuwãu terut wo'owese hap sese e'ywania kape e. Mi'i piat ta'atumu'e hap kaipyi ti aru nagnia'in tukupte'en wo'oky'e haria wo e. Mi'i hawyi hirakaria ti'atuky'e kahato ta'atu'ywot'in ta'atuty'in esa'yru piat ta'atumẽpyt'in mu'e hap kaipyi e. I'ewyte e'ywot'in ti'atuky'e kahato ta'atumẽpyt'in esa'yru piat ta'atu'ywot'in mu'e hap kaipyi e. Ta'i ta'atumu'e hap kaipyi wo'owese haria wo yn tukupte'en i'yat piaria e. Mi'i hawyi ti aru Tupana yt miky'esat i nug haria esa'yru ti'atumu'e hap kaipyi Tupana miky'esat nug haria wo ra'yn tukupte'en e. Waku puo i ra'yn tukupte'en Tupana miky'esat ewy ipotmu'eria tunug turan ti aru tut esa'yru Mimoherep mekewat Tupana Mipo'oro Wuat'i Miit'in Porekuat Nuat e. Mekewat e'at pe meimuẽwat esa'yru mimu'eria ko'i Tupana Mipo'oro ekatup hanuaria wo ra'yn tukupte'en. Mi'i ta'atuekatup turan ni aru put'ok'e I'atuehakyera'at Hat sese esa'yru Mimoherep e ti atipy kaipywiat sut hat pa'i koro Sakaria pe.
17 Naatu God ana dinab orot Elijah ana fair baib na’atube boro nab Regah aunan ni’iyon nan, kek tamahinah bairi dogoroh nikitabir hinan hinita’imon maiye; sabuw baifanasairayah dogoroh nikitabir hinan mutufor ma ana not gewasin hinab, naatu Regah ana sabuw nabobunabuna’ih.”
18 Mi'i to'e pote pa'i Sakaria tiwesat sa'ag atipy kaipywiat ehay pe — U pãi e aikotã apuru e'e hap atikuap sio pywo sio yt e. Kat som iwato kahato etomoherep epo wo ehay sio pywuat sio yt moherep hamo e. Pywo e'e hap pote pywo are aru ma'ato yt pote yt e. Katupono uiporo kahato ra'yn i'ewyte uhehary'i mẽpyt hap e'at tokosap kahato ra'yn uhyt e. Iporo sese ra'yn uhehary'i mehĩ e.
18 Zechariah tounamatar iu, “Iti i boro mi’itube anitumatum? Anayabin ayu i ai regah, naatu aawau auman ibabine sawar.”
19 Mio tã to'e Sakaria pote atipy kaipywiat Tupana e hap erut hat tiwesat haty wo — Uito ti atipy kaipywiat Tupana ehay erut hat koro e. Tupana ti uipo'oro tehay enoi epiat hamo e. Uhet sese ti Kapireu e. Tupana e hap ewywuat yn moherep hat uito pãi e. Tupana yt karãpe i heso rakat are e. Uito areĩne'en Tupana wywuat sese hat e. Yne ti uhehay uimimoherep epiat Tupana ehay esa'yru wanuat etiat pywo sese topyhu'at aru katupono Tupana to'e mio tã uhepe pote e. Mi'i pote ti aru put'ok'e yne i'e hap ewy emowepit hamuat e.
19 Tounamatar iya’afut eo, “Ayu i Gabriel God nanamaim abatabat, imih ayu iyafaru o airit oisan tur gewasin abai ana o a tur ao’owen,
20 Uhyt e kat pote som yt etimohey i Tupana e hap uimierut e. Yt naku i kahato e. Yt etimohey i Tupana e hap pote ti yt ehay kuap i aru uhyt e. I'ewyte ti aru ewaure ka'a pe yt teke kuap i sehay katupono Tupana ehay uimierut pytkai yt uimohey i pote e. Ma'ato eimẽpyt put'ok'e ui'e hap ewy era'akasa ra'yn esa'yru hawyi ewaure ka'a i ra'yn i'ewyte ehay kuap i ra'yn mehĩ e atipy kaipywiat sut hat pa'i koro Sakaria pe.
20 baise ayu au tur men itumitum, imih o boro mena nabit, inama nanan sawar mataramih ao ana veya’amaim namatar, abisa ao’omatan nan niturobe.”
21 Mi'i turan oken'ypyke gupte'en haria hekatup kahato pa'i Sakaria wẽtem hap. Mi'i pytkai yt tut i pot'i kahato hawyi te'eruwanẽtup to'ope — Katuponoĩ koitywy heniatpo kahato toĩne'en mot'i Tupana mõtypot yat pe i'atu'e.
21 Nati ana maramaim sabuw ufunane hima’am hai kasiy ra’at, Zechariah manin maiyow Tafaror Bar wanawanan ma’am isan.
22 Mi'i hawyi pa'i Sakaria tuwẽtem hawyi put'ok'e oken'ypykiaria ete. Mi'i hawyi tohenoi teran to'e hap wen ma'ato yt ihay kuap i ra'yn. Yt ihay kuap i pote oken'ypykiaria te'ero'e to'ope — Pyno tomu'etu wuat ewy ra'yn Tupana e'okipyke toĩne'en turan pote yt ihay kuap i i'atu'e te'eruwanẽtup hawe. Mi'i hawyi Sakaria topo wo yn na'yn tohenoi teran tehay oken'ypykiaria pe.
22 Naatu Zechariah Tafaror Barene titit ana mar, tur oisan menan bit, sabuw nati’imaim hi’itin hiso’ob ina’inan ta isan matar, naatu tur o isan menan bit umanamaim imanuman bairi hio.
23 Mi'i hawyi Tupana yat pe tuwepotpap kahu hawyi pa'i Sakaria toto i ra'yn to'yat kape.
23 Zechariah ana bowabow Tafaror Bar wanawanan sasawar ufunamaim matabir maiye na ana bar tit.
24 Put'ok'e i ra'yn pa'i Sakaria to'yat piat hawyi ti toĩne'en tehary'i wywo hawyi ihary'i hupi'a ra'yn Tupana e hap ewy. Mi'i hawyi iheg me toĩne'en 5 ewaty.
24 Nati ufunamaim a wan Elizabeth yan matar, sumar etei umatroun na’atube baremaim nutanub ma.
25 Mi'i turan mana Isapeu to'e — Waku kahato Tupana tunug uhepe e. Uiky'e kahato ra'yn Uhetupana e. Sa'awy'i aremõti kahato yt uimẽpyt i pote ma'ato mesup uhupi'a ra'yn toĩne'en mote yt aremõti kuap i ra'yn e. Sa'awy'i irania'in uimohit kahato yt uimẽpyt i pote e. Ma'ato uimẽpyt Tupana miium toĩne'en hawyi yt kat i i'atu'e kuap i aru e. Mi'i pote yt aremõti hin i katupono Tupana uiky'e kahato hawyi tutum na'yn uhepe uimẽpyt ra'yn to'e hap ewy e. Waku kahato Tupana e mana Isapeu.
25 Elizabeth eo, “Regah bounabo ibaisu au biya’ohow, orot babin matahimaim etei’imak bosair.”
26 Wẽtup e'at pe hawyi mana Isapeu 6 ewaty hupi'a toĩne'en turan Tupana tipo'oro i ra'yn sa'awy'iwuat atipy kaipywiat sut hat akag Kapireu wẽtup tama kape i ra'yn mekewat yi Karireia popykiat tawa hit Nasare kape i ra'yn toipo'oro.
26 Elizabeth ana sumar umatroun ta’imon ana maramaim God ana tounamatar Gabriel iyafar in Galilee wanawananamaim bar merar ta wabin Nazareth imaim tit.
27 Itote wẽtup ok pe pĩ'ã makuptia Maria e hap het rakat kape tuwemoherep atipy kaipywiat Kapireu. Pĩ'ã Maria ti yt he'aito rakat i te i'ewyte yt hewaire i te rakat toĩne'en. Toiky'esat kahato ma'ato te'aito wo wẽtup ok Iuse e hap het rakat mekewat morekuat Tawi emiariru emiariru toiky'esat. Mi'i tohekatup turan atipy kaipywiat Kapireu tuwemoherep tope.
27 Nati’imaim babitai ta biyan numin Joseph, aiwob orot David ana agir ta i ana rum hiomatan ma’ama biyan tit, babitai wabin Mary.
28 Mi'i hawyi to'e tope — Mana Maria e eremowepit ro e katupono koitywy ti Tupana mipoityro sese wo ereĩne'en e. Katupono tutum neran epe emẽpyt ihainia Wuat'i Miit'in Porekuat Nuat e. Mi'i pote ti aru po'og Tupana mipoityro wo ereĩne'en torania haryporia kai katupono Wuat'i Miit'in Potypot ty wo ereĩne'en aru pote e.
28 Tounamatar na babitai biyan tit eo, “Tufuw isa nama! Regah o isa i yan ebaib kwanekwan, naatu baigegewasin o ebit.”
29 Mi'i hawyi Mana Maria teha'at kahato atipy kaipywiat kape hawyi tuwanẽtup kahato tewawiat sehay kape hawyi — Kat to'e hamuat ewy ran uhepe an e tuwanẽtup hawe.
29 Mary iti tur nonowar ana veya biyababan na’atube bai naatu ana kasiy ra’at iti merarayow ana’an isan.
30 Mi'i hawyi Kapireu to'e tope — Maria yt ereken'ẽ tei'o e katupono Tupana tuwehum kahato ewawi e.
30 Baise tounamatar eo “Mary, men inabirumih, anayabin God o isa ebiyasisir gagamin maiyow.
31 Pyno emẽpyt irane wyti mana e. Emẽpyt ihainia ti tuwemoherep irane Tupana miium epiat e. Wakuat kahato e'iunmỹ'ã piat Emẽpyt mana e. Emẽpyt tuwemoherep hawyi waku ehet'ok Mi'i — Iesui ere'e e.
31 O boro ya namatar inatoub kek orot inayai, naatu wabin Jesu iniwab.
32 Mi'i hawyi En ni Tupana Po'og Torania Kawiat Sa'yru i'atu'e aru miit'in Emẽpyt Iesui pe e. I'ewyte — En ni Wuat'i Ywania Porekuat no i'atu'e Emẽpyt pe mana e. Emẽpyt ihainia pe Tupana tum aru Morekuat Tawi eiam e. Morekuat Tawi saipepiano ti aru topyhu'at Emẽpyt e atipy kaipywiat Kapireu Maria pe.
32 I boro orot gagamin naatu God auyomtoro’ot Natun narouw nao, naatu Regah God boro aiwob nitin, marasika ana’agir David bitin na’atube.
33 Mi'i hawyi ti aru e'ase'i pot Iako emiariru'in sem Porekuat no ra'yn Emẽpyt Iesui topyhu'at wuat'i e'at pe e. Yt karãpe i aru Emẽpyt piat Wuat'i Porekuat no hap ikahuro e atipy kaipywiat sut hat Maria pe.
33 Naatu Jacob ana rara’ane i boro ni’aiwob wanatowan, naatu ana aiwob i boro nama wanatowan, wanatowan ana yomanin en.”
34 Mi'i hawyi Maria apo'e — Aikotã aru uhupi'a mimi katupono yt kat i te uhe'aito e.
34 Mary tounamatar isan eo, “Ayu i biyau numin. Iti i boro mi’itube namatar?”
35 Mi'i hawyi Tupana mipo'oro Kapireu tiwesat ra'yn — Ta'i Tupana Pã'ãu tut ewawi e. Mi'i hawyi Ipã'ãu esaika howa eupi'a aru toĩne'en e. Mi'i pote Emẽpyt topyhu'at ri Tupana Koro Sese Sa'yru e atipy pywiat Maria pe.
35 Tounamatar iya’afut eo, “Anun kakafiyin boro niwani, naatu God ana fair boro natarsumi, imih iti kek Kakafiyin natutufuw i boro God Natun hinarouw hinao.
36 I'ewyte wyti e'api'i pa'i Sakaria ehary'i Isapeu e hap het rakat hupi'a ra'yn wy. Iporo sese rakat pytkai toupi'a wywo toĩne'en mesup to'yat pe e. Pywo pe wyti imẽpyt tuwemoherep irane ra'yn e'api'i pot piat wy e. Sa'awy'i yt imẽpyt kahato rakat i e'api'i e. I'ewyte mesup ipo'oro sese rakano toĩne'en. Ma'ato mi'i hap pytkai toupi'a wywo toĩne'en mesup to'yat pe e. Pywo pe wyti imẽpyt tuwemoherep irane ra'yn e'api'i pot piat e.
36 Naatu o tura Elizabeth sabuw a’arin hirouw hio baise boun babine tafan yan matar ana sumar umatroun ta’imon sawar.
37 Ta'i hesaika kahato Ahetupana e. Ta'i Tupana ti wuat'i nug kuap hat e. Yt kat i wyti niatpo Tupana wanẽtup hawe katupono tutunug kuap yne yne ko'i e. Yt watunug kuap i pytkai Tupana inug kuap e Kapireu mana Maria pe.
37 Anayabin God isan sawar etei’imak i men ta fokarinamih.”
38 Mi'i hawyi pĩ'ã Maria to'e Kapireu pe — Uito ti Tupana eropat hano areĩne'en e. Pyno waku atung to'e hap ewy e. Waku Tupana tum uhepe to'e hap ewy e Maria Kapireu pe. Mio tã e kahu hawyi Kapireu ta'aipok ta'yn atipy kape Mana Maria pyi.
38 Mary eo, “Ayu i Regah ana akir wairafin, abis isou kuo na’atube namatar.” Naatu tounamatar Mary itumar tit.
39 Mi'i hawyi Maria tuwe'arumary hawyi meremo toto te'api'i Isapeu yat kape. Wẽtup yi mekewat yi Iuta e hap kape yity'ok hit puat mu'ap upi toto. Pya kahato toto.
39 Nati ana veya’amaim, Mary matan kabiy bobuna ra’iy yen in Judah wanawananamaim oyaw na’atune bar merar gagamin ta imaim tit,
40 Mi'i hawyi put'okto'e mana Maria pa'i Sakaria yat pe hawyi teke hawyi — Ihot'ok e te'api'i mana Isapeu pe.
40 Zechariah ana bar wanawanan run Elizabeth ana merar yi. Mary Elizabeth ana merar eyiy|alt="Mary greeting Elizabeth" src="CN01609b.tif" size="col" loc="Luk 1.40" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="1.40"
41 — Ihot'ok e hawyi mana Isapeu mẽpyt'a huruk'e i'ymyẽ pe.
41 Elizabeth Mary ana merarayow nonowar ana maramaim, yan wanawanan kek inu’in ia’ayob, nati’imaim Anun Kakafiyin Elizabeth iwan
42 Mi'i hawyi mana Isapeu howapy ra'yn Tupana Pã'ãu wo hawyi to'e mana Maria pe tehay pirik wo — Waku pe kahato Tupana tunug mesup katupono Tupana po'og hegyi'at epe irania'in mana'in kai e. Mesup ta'yn Tupana Sa'yru Sese toĩne'en e'ymyẽ pe e.
42 fanan aumetawat eo, “God ana baigegewasin o ebit baibin etei tafahimaim, naatu ya wanawanan a ub auman God ebigegewasin!
43 Tupana Mipo'oro Ahehakyera'at Hanuat ty wo ra'yn ereĩne'en mesup e. Mi'i pote ti uimowepit kahato E'iunmỹ'ã Piat e. Ereke hin waku ereĩne'en uru'yat pe e. En ne po'og uikai katupono Tupana Mipo'oro Aiporekuat nuat ty wo ereĩne'en e.
43 Aisim sawar gagamin na’in iti na’atube isou matar, au Regah hinah na ebinanawanu?
44 Koitywy — Ihot'ok ere'e uhepe turan uimẽpyt tuwemũkup uhe'ymyẽ pe iwepit haype e. Katupono uimẽpyt uhunmỹ'ã piat tikuap ta'yn Emẽpyt Eiunmỹ'ã piat toĩne'en Toporekuat Koro wuat hap e. Mi'i pote tuwemũkup uipiit pe tuwehum kahato haype e mana Isapeu Mana Maria pe.
44 O a merarayow anonowar ana mar, kek yau wanawanan inu’in yasisir auman ia’ayob.
45 Sa'awy'i etomohey kahato Tupana e hap pote mesup waku pe kahato ereĩne'en e. Tupana e hap upi eupi'a ra'yn toĩne'en mesup e. Mi'i pote mesup Tupana mimowepit kahato wo ereĩne'en e he'api'i Isapeu pĩ'ã Maria pe.
45 O a baitumatumamaim baigegewasin ibai, God eo’omatani boro nan turobe namatar!”
46 Mi'i hawyi mana Maria tuwehum kahato Tupana ete hawyi to'e — Woromõtypot kahato uipy'a pyi Tupana e.
46 Mary eo,
47 Uhehakyera'at kahato hat En Tupana e. Uimowepit kahato hat En e.
47 Naatu yau wanawanan yasisir awan karatan,
48 Tupana mihaky'e'i kahato rakano. Miit emiit no areĩne'en pytkai uiky'e kahato En an e. Sa'awy'i ereha'at uhowawi uiky'e hap wywo e. Yt miit'in miky'e i uito pytkai uiky'e En e. Are an uito wuat'i miit eropat hanuat yn areĩne'en pytkai ui'airo e. Uito ti po'og yi kapiat nakano areĩne'en wuat'i miit emiit kai pytkai uiky'e kahato En e. Mi'i hawyi ui'airo Esa'yru eiam mo Uruehakyera'at hat ty wo e. Ta'i uhewaku hap upi yt ui'airo i ma'ato uiky'e hap upi ui'airo e. Ta'i mi'i pote ti aru — Waku kahato En Tupana i'atu'e ewawi wuat'i ywania Uhehakyera'at hat En mote.
48 Anayabin i ana akir wairafin wabin men gagamin baise nuh, imih boun ebubusuruf sabuw etei boro ayu baigegewasinayan hinarouw hinao.
49 Esaika kahato En Tupana e Maria. Waku sese En Tupana are katupono egyi'at hap kaipyi wakuap sese etunug uhete e. Mi'i hawyi uimẽpyt hap kaipyi wuat'i miit'in te'ero'e aru — Waku kahato Tupana i'atu'e epe e.
49 Anayabin sawar gagamih God Fairin ayu isou sinaf.
50 Pywo pe ti yne mesuwarotiat gupte'en haria emõtypot haria wo tukupte'en aru katupono Esa'yru miehakyera'aria tukupte'en aru pote e. sa'awy'itewuaria koranuaria i'ewyte meiũranuaria gupte'en haria yt wemoherep i te haria ky'e kahato hano ereĩne'en mote e Maria Tupana pe.
50 I ana kabeber i aunan etuwatuw, sabuw hitufuw tema’am,
51 Yt uwe i po'og hesaika rakat ekai Tupana e. Waku kahato En po'og po'og torania kai e. Ma'ato irania'in mesuwarotiaria — Uruto po'og torania kai e haria mohit sese hanuat ereĩne'en Tupana e. Mi'i hawyi ti aru i'atuminug sa'ag hap ko'i eti'atumoma yne ra'yn e. I'ewyte i'atuwanẽtup sa'ag hap eti'atumoweityk yne ra'yn e.
51 God umanamaim sawar fairih sinaf,
52 I'ewyte wemowato haria etipuruk kahato i'atuwemowato hap kaipyi ma'ato mi'i pytkai miit emiit ko'i paa'e haria ewywuaria eti'atumowato kahato morekuat no mesuwe e mana Maria Tupana pe.
52 Aiwob fairih hai ura ma’ama’amaim bow yara’iyih,
53 Are an Hegyi'at kahato rakano ereĩne'en hesy'at rakaria pe ihaky'e'i rakaria pe. Mi'i hawyi mi'u wakuano eti'atupoi kahato mi'iria e ma'ato irania'in — Uruto po'og hekat rakaria e haria eti'atunug hesy'at kahato rakaria wo e.
53 Sabuw aa himomorob, sawar gewasihimaim ituwih,
54 Waku sese rakat En Tupana are katupono yt etiwaure hin e'e hap — Atunug aru e hap etunug yne e'e hap ok tã e. Sa'awy'iwuat urue'ase'i pot Isareu pe mio tã ere'e — Esaipepiat kawiano wyti aru ati'atuehakyera'at wuat'i ywania ere hap ewy etunug mesup e. Mesup ta'yn e'e hap ewy eti'atupowyro kahato uru'ywania e'e hap urue'ase'i pot Isareu piat ewy e urue'ase'i emiariru emiariru uruto pote. Waku kahato En katupono e'e hap urue'ase'i piat hap ewywuat mesup ta'yn etunug aikotã sa'awy'i e'e hap ewy — Atipo'oro aru emiariru'in me I'atuehakyera'at hanuat e'e hap ewy etunug na'yn mesup katupono etipo'oro koran uruewawi Uruehakyera'at hat e'e hap sa'awy'iwuat ewy ehay uruky'e wywuat hap ewy e.
54 Ana omatanen ata a’agir eo’omatanih i kaif,
55 Aikotã urue'ase'i'in me — Atunug aru ui'e hap ewy etunug na'yn mesup aikotã sa'awy'i urue'ase'i koro Aparãu me ere'e hap ewy — Ati'atupoityro aru torania Wẽtup Esaipepiat po wo e. Wẽtup Emiariru upi Eiã'ỹi upi aru ati'atumowaku kahato imohey haria wuat'i ywania mesuwat yi totiaria e Tupana sa'awy'i urue'ase'i Aparãu me e. Pyno waku kahato En Tupana katupono e'e hap ewy ra'yn put'ok'e mesup e. Are an Aparãu Emiariru Koro toĩne'en na'yn mesup uhunmỹ'ã pe e mana Maria Tupana pe.
55 Abraham nuh kakabibir na’atube,
56 Mi'i hawyi mana Maria topyhu'at mye'ym ewaty te'api'i Isapeu yat pe. Mi'i hawyi te'aipok i ra'yn to'yat kape tawa Nasare kape.
56 Mary sumar etei tounu na’atube Elizabeth hairi hima, imaibo matabir maiye na ana bar tit.
57 Wẽtup e'at hawyi mana Isapeu mẽpyt hap e'at put'ok'e ra'yn hawyi imẽpyt ra'yn ihainia tuwemoherep ta'yn Tupana miium topiat to'e hap ewy.
57 Elizabeth ana toub isan veya na tit, naatu toub ana kek orot yai.
58 Mi'i hawyi iwyria'in sese ko'i i'ewyte hekatuwyria'in tikuap ta'yn Tupana miium wakuat mana Isapeu piat hawyi te'eruwehum kahato Tupana kape.
58 Tain tuwan naatu ana ofonah, God ana baigegewasin gagamin na’in Elizabeth bitin ana tur hinowar hina ana merar hiyi bairi hiyasisir.
59 Mi'i hawyi mana Isapeu emẽpyt 8 e'at ra'yn hawyi tuwat tuwat ra'yn iwyria'in mana Isapeu yat kape hawyi — Pyno waku watikaykay pa'i meikowo emẽpyt emusin sokpe ãpy tek hamuat i'atu'e.
59 Naatu fur ta’imon ufunamaim, kek ana’ar mo’on afuwin wabin baiwabin isan tain tuwan etei hina. Tain tuwan hikokok kek wabin i boro Zechariah, tamah wabinamaim hitiwabimih hio,
60 — Mi'i watunug hawyi waku watum het emẽpyt pe aheko ewy i'atu'e. Waku wahet'ok emẽpyt Sakaria e'aito set mõtypot hamo i'atu'e ma'ato mana Isapeu — Yt an e. Waku watum tope het Iuwãu e i'atuepe.
60 baise hinah eo, “En! Kek wabin i boro John taniwab.”
61 Mi'i hawyi te'ero'e mana Isapeu pe — Ahetama puo waku wahet'ok aimẽpyt'in aha'yru'in ai'ywot'in set ewywuat sio aha'ase'i'in set ewywuat i'atu'e. Kat pote pyno — Uimẽpyt set ti waku Iuwãu ere'e uruepe i'atu'e. Ma'ato e'aito pa'i Sakaria e'ase'i'in set Iuwãu e hap het rakat yt uwe i i'atu'e mana Isapeu pe.
61 Sabuw hio, “O taituwa wabih men ta nati na’atube ema’ama boro kek wabin nati taniwab.”
62 Mi'i pote ta'atupo wo ta'atuhẽtup pa'i Sakaria pe yt hewaure i pote — Kat som waku wahet'ok esa'yru uhyt i'atu'e hap kuap hamo.
62 Basit umahimaim kek tamah isan himan wabin menatan kokok baiwabin isan hibatiy.
63 Ma'ato pa'i Sakaria yt ihay kuap i. Mi'i hawyi pa'i Sakaria hẽtup miwan hug hap hawyi — Waku wahet'ok uha'yru Iuwãu e tomiwan me. Mi'i hawyi te'eruwanẽtup kahato to'e miwan miat hap ete. — Aikotã toikuap ahehay mesuwe i'atu'e katupono yt toikuap i ahehay tewaure pote i'atu'e.
63 Zechariah eo fef hibai hina hitin imaim kirum eo, “Kek wabin i John.” Sabuw etei hifofofor men kafaita.
64 Ma'ato mi'i hawyi pa'i Sakaria tiwan het hawyi meremo ihay kuap i ra'yn itote hewaure ka'a i ra'yn. Mi'i hawyi toimõtypot kahato ra'yn Tupana tehay wo sa'awy'i yt ihay kuap i rakat pa'i Sakaria.
64 Nati ana veya’amaim Zechariah menan bit ma’am menan kerer busuruf tur eo, God bora’ara’ah.
65 Mi'i pote Sakaria yat piaria hekatuwyria'in te'erewanẽtup kahato ha'yru Iuwãu wemoherep hap kape. Mi'i hawyi tuwat ra'yn tawa piaria ko'i kape Iuwãu wemoherep hap enoi hamo.
65 Taintuwan etei awah hae’e hai baifofofor ra’at, baise abisa himamatar ana tur tasasar tit tafaram Judea wanawanan sabuw etei hinowar.
66 Meiũran irania'in yne tama Iuteu piaria ikuap ta'yn Sakaria sa'yru Iuwãu wemoherep hap etiat hawyi te'ero'e to'ope — Kan no aru pa'i Sakaria sa'yru topyhu'at i'atu'e. Uwe ewy aru mekewat Iuwãu topyhu'at i'atu'e to'ope tawa piaria. Mi'i hawyi Iuwãu Tupana mipoityro kahato wo topyhu'at itote. Mi'i hawyi Tupana toĩne'en kahato Iuwãu kai hawyi waku pe kahato toĩne'en ipiit ete iwanẽtup hap ete.
66 Sabuw etei iti sawar matar ana tur hinonowar isan hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti kek narara’at ana itinin i boro mi’itube?” Anayabin Regah uman i iti kek biyanamaim ma’am.
67 Mi'i hawyi pa'i Sakaria ihay kahato itote Tupana Pã'ãu kaipyi tohenoi kahato yianmete tosa'yru Iuwãu etiat Tupana e hap ewy tohenoi.
67 John tamah Zechariah Anun Kakafiyin targabuw, God ana ewamaim tabor eo.
68 Mi'i ko'i tohenoi henoi yian note wuat sehay yne tosa'yru pakup etiat aikotã aru hamuat ihay i'ewyte Aipotypot Iesui etiat aikotã aru hamuat ihay yt iwemoherep i te pytkai.
68 “Regah tanabora’ara’ah, Israel sabuw hai God, anayabin i ana sabuw baiyawasih isan natit,
69 Mio tã to'e Pa'i Sakaria — Ta'i esaika kahato Tupana uruehakyera'at hamo. Ta'i esaika hap po'og hĩpo po ehã'ãpe esaika hap kai uruewanĩkaptia moma hamo e. Ta'i morekuat Tawi saipepiat sese ti Emipo'oro tuwemoherep irane e.
69 Baiyawasenayan fairin anababatun David ana rara’ane enan,
70 Aikotã ere'e sa'awy'i te morekuat Tawi pe hap ewy — Meiũran wyti aru atum epe Emiariru Emiariru Kawiat Wẽtup ok Esaipepiat Wuat'i Miit'in ekyi Ehowawi Hanuat e hap ewy put'ok'e mesup ta'yn uruewawi e. Aikotã sa'awy'itewuat ehay moherep haria pe ere'e hap ewy ra'yn mesup ta'yn etunug na'yn e. Aikotã ha'awytepyite mesuwuat kape mi'i e'e hap ewywuat yne yne mesup etunug ra'yn uruky'e haype e pa'i Sakaria Tupana pe.
70 marasika ana dinab wanawanahimaim eo’omatanih na’atube.
71 Mio tã ere'e sa'awy'i uruepe ehay moherep haria wẽ pyi — Pywo ti aru meiũran atipo'oro Uhemiit sese ehewanĩkaptia po pywiat eipuruk hamo ere'e. Mi'i hawyi e'e hap ewywuat etunug mesup e.
71 boun it boro ata kamabiy sabuw umahine, naatu sabuw fairih tibifa’ifa’it umahine niyawasit.
72 — Yt atiwaure hin i ti sa'awy'iwuat ui'e hap atunug aru ui'e hap ere'e. Uiwese hap wyti aru atimoherep yne ra'yn ui'e hap ewy ere'e urue'yian miaria pe e. — Uhegyi'at hap uiwese hap atimoherep wuat'i miit'in me aru ere'e sa'awy'i e. Mi'i e'e hap ewy koitywy etunug na'yn uruepe e.
72 Ana obaibasit kakafiyin bimatar imaim nuh ata a’agir kabeber itih,
73 I'ewyte sa'awy'itewuat urue'ase'i pot koro Aparãu miat e'e hap ewywuat re etunug na'yn aikotã ere'e sa'awy'i — Atunug irane e'e hap ewy etunug na'yn mesuwat e'at pe e. Yt etiwaure hin i e'e hap Tupana e. Aikotã ere'e urue'ase'i pot Aparãu me — Ati'atumoehãite aru wuat'i ywania mesuwat yi totiaria Esaipepiat po wo e'e hap ewy etunug na'yn mesup e. Wẽtup ok Emiariru emiariru minug kaipyi ti aru ati'atupoityro wuat'i imohey haria ere'e hap ewy etunug na'yn mesup e pa'i Sakaria Tupana pe itote wuat'i miit'in ehamo.
73 naatu iti obaibasit i marasika God ata agir Abraham eomatan,
74 Mi'i hawyi pa'i Sakaria to'e ra'yn ta'apypueri haria pe — Uiwyria'in e Tupana tiky'esat kahato ahewanĩkaptia po pywiat ahenõtem hap e. Toiky'esat kahato aheropat tepiat hap yn e. Yt toiky'esat hin i watoken'ẽ ahewanĩkaptia pupiat hap e. Mi'i pote aiporenõtem neran ahewanĩkaptia po pyi e.
74 imih boun it ata kamabiy sabuw umahine baiyawasit isan natit ebiyawasit, naatu fair ebitit God isan men erebir auman tanabow,
75 Mi'i hawyi Tupana ainug neran hãpyk kahato rakaria wo aikotã tewaku hap ewy hap toiky'esat e. Toiky'esat yne e'at pe waku hap ewy watukupte'en hap e pa'i Sakaria itotiaria pe tosa'yru Iuwãu ywã'ĩ hap e'at pe.
75 God matanamaim tanakakaf naatu tanayasairit ata ef mutufurinamaim tanakwafir wanatowan, wanatowan.
76 Mi'i hawyi pa'i Sakaria to'e tosa'yru Iuwãu me — Uha'yru e meiũran ni aru ereĩne'en Tupana kapiat mu'ap moherep hano e. Mi'i hap e'at pe mio tã ere'e miit'in sem me — Tut irane tut irane Tupana ahowawi Aiporekuat nuat ere'e aru e. Mi'i hawyi miit'in emienoi kape te'eruwanẽtup kahato hap turan aru put'ok'e Emimoherep e pa'i Sakaria tosa'yru Iuwãu me Ahehakyera'at hat Iesui etiat. Mi'i hawyi to'e i Iuwãu me — Pywo ti rat ehenoi henoi aru ai'ywania pe aikotã waku ta'atupuẽti ta'atuehakyera'at hap Tupana piat hap e.
76 Naatu o ayu natu, o boro God auyomtoro’ot ana dinabumih inamatar, Regah aunan ini’iyon inan ana ef inayabuna,
77 Uha'yru Iuwãu e ai'ywania timohey e'e hap Emimoherep hawyi ti aru waku pe kahato tukupte'en are katupono ta'atumohey ehay hawyi Tupana waure wo toĩne'en aru ta'atuminug sa'ag ko'i kai e. Mi'i hap ko'i ti aru ehenoi henoi ai'ywania pe Tupana Mipo'oro ut hap etiat yianmete e pa'i Sakaria tosa'yru Iuwãu me. Mi'i hap e'at pe ti aru ehenoi aikotã waku ta'atupuẽti ta'atuehakyera'at Tupana piat hamuat hap e. Katupono ta'atumohey Emimoherep hawyi Tupana waure wo toĩne'en i'atuminug sa'ag ko'i kai e.
77 ana sabuw yawas isan inakubuna hai tur ina’owen bowabow kakafih hinihamiyen God hai kakafih nanotawiyen yawas hinab.
78 Ta'i Tupana yt ti'atupopetek teran hin i miit'in e. Tehay wo toi'atuky'e kahato miit'in e. Ta'i miit'in ho'owasat hap haty kahato tuete e. Mi'i hap kaipyi toipo'oro Temiit sese Ahehakyera'at hanuat e. Ta'i atipy kaipyi toipo'oro ahekyi tuwewawiat hanuat e. Toiky'esat wuat'i miit'in mesuwat yi totiaria tuwewawiat hap uha'yru e. Aikotã at ta'am hawyi toimoẽtyhot yne i'ypyryp hap mi'i hap ewy toimoẽtyhot teran tehay wo wuat'i ywania e.
78 Anayabin ata God, i ana manaw kabeber wairafin, i wanawananamaim marakaw marane boro nakusisiar nare,
79 Uha'yru Iuwãu e mesuwarotiaria ti yt ihapytig hin i rakaria ewy kahato tukupte'en aikotã i'ypyryp we ga'apy puat ho'owasat rakaria ewy miit'in tukupte'en e. Aikotã miit'in misyp we tukupte'en i'ypyryp we hap ewy mesuwarotiaria tukupte'en yt te'era'akasa kuap i Tupana kape pote e. Aikotã ho'owasat kahato rakaria ga'apy piaria yt ikuap i mu'ap ta'atu'yat kapiat hap ewy kahato miit'in mesuwarotiaria tukupte'en e. Yt ta'atupuẽti hin i ta'atumowepit Tupana piat hap e. Ma'ato hẽtyhot hap put'ok'e hawyi ta'atukuap meremo mu'ap i ra'yn hawyi waku pe i ra'yn tukupte'en e. Mi'i ui'e hap Emimoherep Tupana Mipo'oro aimoẽtyhot hamuat toĩne'en aru e. Uha'yru Iuwãu e mio tã ere'e aru emimu'eria pe — Tut irane tut irane Aimoẽtyhot Kahato Hanuat hawyi waku pe aru watoĩne'en ere'e ti aru e pa'i Sakaria tosa'yru Iuwãu hire pe.
79 sabuw iyab guguminamaim tema’am naatu murumurubih hai youninamaim tema’am tafatamaim namarakaw, at narumutufur nanawiyit tanatit tufuw ana efamaim tanaremor.”
80 Mi'i hawyi ha'yru Iuwãu hit tuwemotag itote pa'i Sakaria mana Isapeu yatype. Mi'i tote ipiit hesaika kahato toĩne'en ihãite kahato. Itote tuwemoesaika kahato Tupana kuap hap ete. Mi'i hawyi Tupana Pã'ãu Wakuat imu'e kahato itote. Iuwãu kurum iwasu turan hawyi toto ra'yn yahig wato sese kape. Mi'i tote tuwemu'e kahato Tupana e hap kuap hamo. Mekewat yahig koro tote Tupana mikuap ok tã tuwemu'e kahato katupono toiky'esat tuwemoesaika kahato aikotã aru toimoherep to'ywania pe Tupana e hap ko'i hap ete.
80 Kek biyan naatu ayubin hairi ana fofonin ra’at yen orot matar, naatu run in arar yan imaim ma ana fair bai, imaibo tit ana bowabow Israel sabuw etei nahimaim busuruf bow.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.