João 8
Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI
1 Ma'ato Iesui toto yity'ok kape Uriweira ypia ehap het rakat kape.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Itote pyi ihot'ok hawyi hunete ta'aipok i ra'yn Tupana mõtypot yat wato kape. Mi'i hawyi itotiaria te'eruwa'atunug Iesui kape. Mi'i hawyi ta'apyk hawyi Iesui ti'atumu'e i ra'yn itote.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 Mi'i hawyi Musei miwan enoi haria i'ewyte Tupana mohey haria akag ko'i tõ'ẽ tõ'ẽ howawi. Ta'atuerut wẽtup ok haryporia yt naku i sese rakat ta'atupuẽti ihainia wywo yt te'aito wywo i. Mi'i hawyi miit'in typy'i rakaria py'asetpe ta'atuereke Iesui kape.
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 Mi'i hawyi wo'omu'e haria henoi Iesui pe — Wo'omu'e hat i'atu'e meiũwat haryporia uruipuẽti wẽtup ok se'aito wywo yni pe i'atu'e.
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 Sa'awy'i urunãpin hap Musei to'e Teuterunumiu 22.22 pe — Uwe eweipuẽti wẽtup ok wẽtup ok e'aito wywo hawyi ewei'auka mi'iria nu wo mak mak wo e Musei i'atu'e. Mi'i pote uruikuap teran ekaipyi aikotã etiky'esat urutunug meiũwat haryporia ete yt we'eg hat i ete i'atu'e. Waku wati'auka nu wo sio yt i'atu'e.
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 Mio tã i'atu'e Iesui ti'aparap mono ta'atuerut. Mi'i hawyi ma'ato Iesui tuwe'ymyk hawyi yi kyt ete yn topũ'ĩa wo wan'iwan'i'e.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 Mi'i hawyi po'og apo'i'atu'e Iesui pe. Mi'i hawyi Iesui tuwe'ãpe'ok'am hawyi toi'atuwesat ra'yn — Eipe yt karãpiat i'aparap hap nug haria pote mak mak'ewei'e ro sa'awy'i nu wo i'auka hamo e.
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 Mi'i hawyi tuwe'ymyk i ra'yn Iesui hawyi tutunug i ra'yn yi kyt ete iwan topũ'ĩa wo.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 Mio tã e hawyi haryporia erut haria i'auka teran haria tuwat i ra'yn Iesui kaipyi te'eruwemõti te kahato i'atuminug sa'ag ko'i yt uwe i mikuap ko'i pote tuwat. Yianme nagnia sa'awy'i tuwat hawyi wat'ymo kurum iwasuria ra'yn tuwat. Tuwat yne hawyi topyhu'at Iesui yn na'yn mekewat i'atumierut haryporia yt iwe'eg i hat wywo.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Mi'i hawyi Iesui ipoĩ'ãm na'yn hawyi to'e haryporia pe — Aikopeĩ eerut haria mana e. Yt wẽtup ok i apo e'auka teran hanuat topyhu'at e.
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 Yt uwe i Mimi e. — Mana Uito i'ewyte yt woro'apiheg i yt woro'auka teran i nu wo e. Koitywy waku era'aipok i ra'yn e'yat kape ma'ato etoiat ro eminug sa'ag e. Yt etunug i ra'yn yt ewe'eg i hap e haryporia pe.
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 Mi'i hawyi Iesui ti'atumu'e Tupana mõtypot yat piaria — Uito ariãty ewy aikotã ariãty timoherep mu'ap wãtym muo hap ewy Uito atimoherep mu'ap Tupana kapiat. Areĩne'en ariãty hot ewy miit'in wanẽtup hawe i'atuwanẽtup hap moẽtyhot hanuat areĩne'en Uito e. Uwe uwe toto uhupi mi'i hat wyti hewyry ariãty hot pe. Yt karãmuo i i'ypyryp wuo hewyry are e Iesui.
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 Mi'i pote irania'in akag ko'i te'ero'e Iesui pe — Pãi ehay kahato ewete eremowato teran — Uito po'og ere'e pote eeso kahato i'atu'e.
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 — Ta'i uhehay uiwete e Iesui ma'ato pywuat ahenoi uiwetiat katupono atikuap kahato aikope pyi ariot i'ewyte aikowo areto hamuat atikuap e. Eipe ti yt eweikuap hin i aikope pyi ariot aikowuat areto hamuat hap e Tupana mõtypot yat apykok haria pe.
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 Eipe yt naku i ewei'e irania'in me eiwanẽtup hap kaipyi ne'i ma'ato Uito yt mi'i tã atunug i irania'in me e.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 Ma'ato — Yt naku i mi'iria are'e Tupana pe ehepiat pote pywo pe e ma'ato yt are'e i. Yt uiwanẽtup hap kaipyi i are'e uwe waku uwe yt naku i e hap mesup. Ta'i Ui'ywot Uipo'oro hat wanẽtup hap kaipyi yn ni mi'i miit waku mi'i miit yt naku i e hap waku are'e. Ma'ato mesup uwe waku uwe yt are'e hin i ehepiat irania'in etiat mesup e Iesui uruto po'og e haria pe.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 Iwan me ainãpin hawe mio tã e ahepe — Yt etimohey meremo i sehay yt naku i wẽtup ok ete e ma'ato typy ok to'o'ewy kahato wẽtup ok ete aimu'e to'o'ewy aiwesat wesat apo'wato'e hawyi te'era'akasa iminug pote pywo i'atu'e ma'ato yt pote yt e miwan me.
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 — Pyno Ui'ywot ti eimu'e ra'yn uhete i'ewyte Uito woroho'omu'e uiwete. Uruwo'o'ewy kahato urui'atumu'e eipe wẽtup ehay yn mi'i pote pywo ewei'e ro e.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 — Aikope som pyno e'ywot i'atu'e. — Pyno yt uikuap i eipe i'ewyte yt Ui'ywot i wyti eweikuap ma'ato uikuap eipe pote i'ewyte eweikuap ta'yn Ui'ywot e.
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 Mio tã e Iesui Tupana mõtypot hap yat piaria pe i'atumiium Tupana piat heiam yatypepyi. Ma'ato yt uwe i ipytyk kuap itote katupono yt put'ok'e i te iku'uro hap e'at pote.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 Mi'i hawyi Iesui to'e i i'atuepe — Areto irane ra'yn wyti mesuwepyi e. Areto hawyi ti aru uikat kahato eipe wen ma'ato yt uipuẽti i e. Eiminug sa'ag yt hep i te turan ti aru eweipap. Yt eweiwat kuap i wyti aru aikowuat areto hap kape e.
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 Mio tã e pote te'ero'e to'ope — Kat tuponoĩ — Yt eweiwat kuap i wyti aru aikowuat areto hap kape e Iesui ahepe sio apo tuwe'auka irane haype i'atu'e.
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 Ma'ato Iesui to'e — Eipe ti mesuwat yi totiat miit'in wanẽtup hap ewy yn eiwanẽtup e eiwewawi yn eiwanẽtup. Yt eiwanẽtup i atipy kape e ma'ato Uito ti arewanẽtup kahato Tupana atipy piat wanẽtup hap ewy te e. Eipe ti ei'yat mesuwarotiat kape yn mi'i pote eiwanẽtup mesuwe ma'ato Uito ti atipy piat i'yat rakat e.
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 Ha'awyte are'e ehepe — Eiminug sa'ag ko'i yt hep i te turan ti aru eweipap yt uimohey i pote are e Iesui nagnia pe.
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 — Uweĩ pyno en i'atu'e — Sa'awy'i pyi te ra'yn ahenoi ehepe uwe Uito hap e. Karania wo i eweiky'esat ahenoi ehepe uwe Uito hap e Iesui.
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 Uipo'oro hat Pywuat hat sese e. Mi'i ehay uhepiat pywo sese kahato e. Ihay yne ahenoi teran ehepe ma'ato yt naku i ewei'e uhepe. Atimoherep teran ehepe eiminug sa'ag ko'i e. Ipoity kahato te ti atimoherep teran ehepiat ui'e hap are wen ma'ato ehewaure ka'a pe yt teke kuap i uhehay e wo'onãpin haria pe.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Karãpe Iesui to'e Uipo'oro hat yt ta'atukuap hin i uwe ete ihay. Yt ta'atukuap i ihay I'ywot etiat Tupana etiat.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 Mi'i pote Iesui to'e — Ma'ato meiũran eweimopoĩ'ãm eheyke'et aria'yp posak ete hap e'at pe ti aru eweikuap ta'yn uwe Uito e. I'ewyte ti aru eweikuap yt kat i atunug uiwehay pyi ma'ato Ui'ywot ehay yn ahenoi ehepiat hap e.
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 Uipo'oro hat wuat'i e'at pe uiwywo toĩne'en i'ewyte Ui'ywot mowepit hap yn atunug e. Mi'i pote yt karãpe i ui'atoiat uiweran e Iesui.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Mi'i hawyi ti itote ipoity ra'yn Iesui e hap kuap haria te'eropyhu'at.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Mi'i hawyi Iesui to'e Iuteuria pe tomohey pakup'i haria pe — Ui'e hap ewetunug no mi'i pote uipotmu'eria sese wo ra'yn eipe ma'ato yt pote yt e.
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 Pywo ti aru ewetunug ui'e hap ko'i pote ti eweikuap ta'yn pywuat sese e. Mi'i hawyi eipyhik hawyi eiwenõ'ẽ kuap ta'yn eweipopy kuap ta'yn e.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 Mi'i pote ta'atuwesat — Yt kat hin i ti urupyhik hap Uhyt i'atu'e uruto Aparãu emiariru'in uruto. Yt karãpe i miit'in eropat haria urutukupte'en yt karãpe i wo'opyhik hawe urutukupte'en i'atu'e.
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 Ma'ato Iesui to'e i'atuepe — Pywo pe ti are'e ehepe yt nakuap i nug hap eheko pote yt eiwe'aputsit kuap i eheko sa'ag yt nakuat i pyi ma'ato eipyhik piat ewy eweikupte'en eipe e.
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 Wo'oeropat haria tukupte'en wuat'i yat puo ma'ato ha'yru toĩne'en to'ywot yat pe yn wuat'i e'at pe e. Sa'ag nug haria wo'oeropat haria ewy tukupte'en.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 Tupana Sa'yru yne ehakyera'at kuap eipyhik hap kaipyi eweimohey pote. Mi'i pote eweipopy kuap kahato. Eiwe'aputsit kuap kahato eiminug sa'ag po pyi e.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 Uhehay yt teke hin i eipy'a pe eiwanẽtup hawe mi'i pote ti ui'auka teran eipe e. Pywo ti Aparãu emiariru'in ni eipe wen ma'ato ti eiminug ko'i ti rat yt aha'ase'i Aparãu ewywuat hin i are katupono uiky'e hat ri aha'ase'i Aparãu e Iesui. Eipe uimienoi pun haria ma'ato Aparãu uimohey kahato hat e.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 Atunug kahato yne Ui'ywot miky'wesat ewy ma'ato eiperia ewetunug yne ei'ywot mienoi ewy e. Pywo ti rat ahenoi Ui'ywot piat uimu'e yn ma'ato eiperia ei'ywot miky'esat ewywuat yn ewetunug e Iesui.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 Mi'i hawyi — Uruto ti Aha'ase'i pot Aparãu emiariru emiariru ko'i sese uruto i'atu'e. — U pãi e Iesui mekewat wakuat Aparãu emiariru emiariru ko'i sese eipe pote meremo i'ewyte uimohey haria eweikupte'en aikotã aha'ase'i pot Aparãu waku sese nug hat ma'ato eiperia ui'auka teran yt Aha'ase'i pot ewy hin i eipe e. Pyno wẽtup ti ei'ywot pot e Iesui.
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 Uito ti woroho'omu'e Tupana e uhepiat hamo yn pywuat sese wo ma'ato ui'e hap wakuat pytkai ui'auka teran eipe e ma'ato uha'ase'i Aparãu ti yt karãpe i mi'i tã inug neran e Iesui.
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 — Ui'auka teran eipe ei'ywot sese minug ewy ewetunug neran e. — Uruto ti uruikuap ti uru'ywot i'atu'e. Ta'i yt i'ywot wekuap re'ym rakaria i ti uruto i'atu'e. Wẽtup yn uru'ywot. Mi'i ti Uruetupana i'atu'e.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 — Ta'i yt Tupana hin i ei'ywot are ma'ato pywo ei'ywot Tupana pote uiky'e haria eipe eweipyhu'at katupono Tupana Mipo'oro Uito e yt uiwewi i arepo'oro e Iesui.
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 Sa'awy'i — Woropo'oro En e Tupana uhepe hawyi ariot ehowawi Tupana yatypepyi ariot e Iesui. Ahenoi ehepe ma'ato yt eweikuap i kahato uimienoi ko'i e. Eweikuap ehewaure ka'a pe ma'ato mi'i hawyi meremo eweipun uimienoi ehewaure ka'a pyi eiwanẽtup hawyi e.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 Ei'ywot sese ti ahiag e mi'i pote ti ewetunug neran ei'ywot miky'esat sa'ag ok tã e. Ha'awyte pyi ahiag ti'auka teran miit'in wo'opot'auka hat mi'i pote yt wẽtup i hãpyk takat sehay pywuat iwat iwanẽtup hap toĩne'en e. Karãpe ahiag heso tuwekaipyi tutunug yt niatpo hin i katupono yne heso rakat ka'iwat ne'i ahiag topyhu'at e. Ta'i heso rakaria ywot ti ahiag topyhu'at e Iesui.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 — Ahenoi ehepe hãpyk takat yn mote yt eweimohey hin i heso rakat mohey haria eipe pote e.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 Uiminug yt nakuat i kue yt wẽtup i eweipuẽti pãi e. Woroho'omu'e kahato ra'yn ni sehay pywuat no ma'ato ti uimienoi yt eweimohey hin i e.
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 Tupana sa'yru'in saki'yt'in ta'atukuap kahato Tupana e hap e ma'ato eipe ti yt Tupana wanuaria i pote ti yt eweikuap i Tupana ehay e.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 — Sa'awy'itewuat uru'e hap ewy ti en i'atu'e. En ni wẽtup ywania yi sa'ag Samaria kaipywiat ti en i'atu'e. En ni ahiag ipiit piat rakat ti en uru'e hap ewy en i'atu'e Iesui pe.
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 — Yt kat i ti uikai ahiag katupono atomowato Ui'ywot pytkai yt karãpe i ahiag Ui'ywot mõtypot hat toĩne'en e. Eipe ti yt uimowato hin i e.
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 Yt atiky'esat i uhepiat waku En ei'e hap katupono wẽtup uiky'esat hat uimõtypot hat toĩne'en e. Mi'i hat ti aru yt naku i ehepe e. Mi'i hat ti aru ehaty'i haty'i eipe kat pote uimohit kahato eipe e.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 Pywo ti uwe uwe inug uimienoi ko'i mi'i hat ti aru yt iku'uro i e Iesui i'atuepe.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 Mi'i hawyi Iuteu ywania akag ko'i te'ero'e Iesui pe — Koity'i wyti uruikuap ta'yn ahiag epiit piat hap katupono ase'i Aparãu waku sese pytkai iku'uro ra'yn i'ewyte sa'awy'iwuat Tupana ehay moherep haria yne yne iku'uro ra'yn ma'ato ere'e — Uwe uwe uimienoi inug mi'i haria ti aru yt iku'uro sese i ere i'atu'e.
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 Ewat ewaku hap apo po'og aha'ase'i koro Aparãu ewaku hap kai i'atu'e. Ma'ato Aparãu iku'uro ra'yn i'ewyte irania'in Tupana ehay moherep haria i'atu'e. Sa'awy'iwuaria topap yne ma'ato En — Uwe uimienoi nug haria wyti aru yt iku'uro sese i ere. Eremõtypot kahato eremowato kahato pãi i'atu'e — Uito po'og Aparãu kawiat po'og sa'awy'iwuat Tupana ehay moherep haria kawiat e hat ewywuat En i'atu'e Iesui pe.
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 Mi'i hawyi toi'atuwesat — Uiwemowato hap yt atunug neran i uiwekaipyi katupono atunug pote meiũran yt kan hamo i uhehay eweipuẽti ma'ato uimowato kahato hat ti Ui'ywot e.
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 Mi'i hat pe Uruetupana En ewei'e ma'ato yt pywo pe i mio tã ewei'e kat pote yt eweikuap i pytkai e. Ma'ato Uito ti kue pãi atikuap kahato Tupana ma'ato yt atikuap i Tupana ui'e pote heso rakano Uito areĩne'en ei'ewy kat pote ikuap hat sese Uito imiky'esat nug hat sese Uito e.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 Sa'awy'i ti eha'ase'i Aparãu ta'akasa teran kahato uhut hap miit'in kapiat hap are. Pyno mesup ti Aparãu ta'akasa ra'yn uhut hap hawyi iwepit kahato sese topyhu'at ra'yn e Iesui.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 — Heso kahato Uhyt i'atu'e. Ase'i Aparãu ti nimo kahato ra'yn iku'uro ma'ato ewat ieĩne'en hap emotag hap yt 50 anu hin i heĩne'en hap i'atu'e. Pyno ti Aparãu yt ta'akasa hin i kue ewawi pãi i'atu'e.
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 — Uito ti aha'ase'i Aparãu ywã'ĩ hap e'yianmete wuat ieĩne'en hat e Iesui.
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 Mio tã e hawyi ta'atukat nu ko'i yi totiat mak mak hamo i'auka hamo ta'atu'e ma'ato Iesui tuwemig miit'in sem py'asetpe ra'yn hawyi toto ra'yn Tupana mõtypot hap yat wato pyi.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.