João 16

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Eiwe'eg wo o uimohey hap atoiat hap pupi are katu­pono yianmete ahenoi aikotã aikotã sa'ag ehetiat hamuat ahenoi yne yianmete ra'yn ehepe katu­pono karãpe put'ok'e hawyi mono yt eweipun i ra'yn uimohey ehepiat hap e.
1 “Sawar etei’imak i ao kwanowar sawar, saise kwa boro men ef kwanarukasiy.
2 Katu­pono ti aru meiũran eipugha Tupana mõtypot yat pyi e. Meiũran ti aru ei'a­tu­'uka hanuaria tukup­te'en. Mesuwat yi totiaria ti aru te'e­ro'e to'ope — To'iro waku wati­'a­tu­'uka Tupana mohey haria i'atu'e sa'ag ne'i e.
2 Jew hai Kou’ay Bar wanawanan boro hinanuni ufun kwanatit, veya nanan anamaramaim o yait ta na’a’asbuni, i boro asir nanot God ana sibor eya’iy narouw.
3 Mi'i tã ti aru ta'a­tunug ehete katu­pono yt uikuap i uwe sese Uito hap i'ewyte uwe Ui'ywot hap yt ta'a­tukuap i e.
3 Sabuw boro kakafin isa hinasinaf, anayabin Tamat men hisu’ub naatu ayu auman men hisu’ubu.
4 Ma'ato ti ahenoi yne ra'yn mesup ehepe yianmete aikotã ta'a­tunug sa'ag hamuat ko'i e. Mi'i tupono mekewat put'ok'e ra'yn ehete hawyi ti aru eiwa­tetup yn na'yn mesuwat uimienoi kape e. Sa'a­wy'i te ti yt ahenoi i ehepiat ho'opot hamuat katu­pono sa'a­wy'i ti eipy­'a­setpe areĩne'en eika­wiano ei'a­pykok hamuat. Mi'i pote yt ahenoi i ma'ato mesup ti ahenoi ra'yn ehepe aikotã eheha­ky­'e'i hamuat ko'i e.
4 Ayu kwa a tur ao’owen, saise ana veya nanan kwa boro kwananot ayu i ai’matnuwi sawar, anayabin ayu kwa bairit tama’am isan, men saise a tur aowenamih.
5 Mio wyti aru ma'ato areto uipo­'oro hat kape i ra'yn are ma'ato eipe yt apo'e­wei'e i uhepe — Aikowo aru pyno ereto Uhyt yt ewei'e i uhepe e.
5 “Boun ayu amatabir maiye anan, yait ayu iyunu anan i biyan anatit, naatu men yait ta ayu ibatiyu’umih, ‘O menika kwenan’
6 Areto mot'i irane eitokpyi pote eweha­ty'u kahato uiky'e haype e.
6 Anayabin ayu tur iti ao isan, kwa yababan yen bufuti.
7 Pywo pe ti are'e ehepe meiũpe yn areĩne'en pote ti yt tut i ti eipo­wyro pakup i hamuat Tupana Pã'ãu ma'ato areto meiũpepyi pote ti aru atipo­'oro kuap eipo­wyro pakup i hanuat e.
7 Baise turobe a tur ao’owen. Iti i kwa a gewasin isan ayu amamatabir maiye. Ayu men ananan na’at, Baibaisayan boro men nan, baise ayu ananan i boro aniyun nan kwa isa.
8 Mio tã e irane Tupana Pã'ãu wuat'i miit'in me — Eiperia torania Tupana piat i'aparap haria e ti aru put'ok­to'e hawyi. Tupana yn ni eimo­hãpyk kuap hat e ti aru wuat'i miit'in me. Ta'i yt nakuap nug haria ti aru Tupana ti'a­tu­sa­ty'i saty'i kahato hamuat e ti aru miit'in me Tupana Pã'ãu put'ok­to'e hawyi e Iesui.
8 I nanan ana maramaim sabuw iti tafaram ana kakafinamaim hima tesisinaf nabotabirih hinan yawas roumutuforen hinab naatu God ana baibabatiyen saise hinaso’ob gewas.
9 — Tupana piat i'aparap haria eiperia e ti aru katu­pono yt uimohey haria i eweikup­te'en e ti aru Tupana Pã'ãu ehepiat e Iesui.
9 sabuw ayu men tebitutumu anayabin i kakafin wanawanan tema’am;
10 — Tupana yn ni eimo­hãpyk kuap hat e ti aru miit'in me — Pywo ti Ha'yru yn eimo­hãpyk kuap e ti aru kat pote toĩne'en To'ywot yatype atipy pe emiẽtup moherep hamuat eheha­kye­ra'at hamuat e ti aru. Ma'ato yt eweimohey i pote yt karãpe i eweha'at Ha'yru kape e ti aru Tupana Pã'ãu miit'in me e. — Areto ra'yn mi'i hawyi uimohey haria yn uipuẽti haria ma'ato irania'in yt karãpe i aru uipuẽti mesuwe. Yt karãpe i uhowawi te'e­ra­ha'at e Iesui.
10 naatu tenotanot roumutufuren i kakafin terarouw, anayabin ayu anan Tamai biyan, naatu boro men kwana’itu maiye;
11 — Tupana ti'a­tu­sa­ty'i aru eipo­typot ahiag wuat'i e'at pe e ti aru i'ewyte toi'a­tu­sa­ty'i saty'i iwywo Ha'yru mohey hap pun haria e ti aru Tupana Pã'ãu mesu­wa­ro­tiaria pe uhepiat e Iesui.
11 naatu baibabatiyen i boro nan, anayabin God marasika iti tafaram ana kaifenayan i ibabatiy sawar.
12 Po'og wyti ahenoi teran ehepe mesuwat etiat ma'ato ti eiwa­nẽtup hap yt put'ok'e i ikuap hamo e.
12 “Ayu auru tur moumurin maiyow boro atao kwatanowar, baise boun kwa isa ana’o boro men naniyan kwanab.
13 Meiũran ti aru tut Tupana Pã'ãu ehowawi pywuat sese sehay yne moherep hamo. Mi'i ti aru henoi yne yne pywuat sese etiat ehepe e. Tuwepyi yt ihay i. Ui'e hap yn ihay aru e. Tupana Pã'ãu timo­herep aru ehepe kat aru kat aru toĩne'en hap toi'a­tu­mo­herep ehepe Topã'ãu pywuat sese wo e.
13 Baise anamaramaim turobe ana Anun Kakafiyin nanan, i Boro turobe ana ef etei nabonawiyi. I boro men taiyuwin ana notamaim na’omih, abistanawat enonowar i akisinamo nao, naatu sawar uf hinamamatar isan boro a tur na’owen.
14 Ta'i uimõ­typot kahato hat Tupana Pã'ãu katu­pono kat are tope hap yn tohenoi ehepe uiwy­ria'in e.
14 Ayu boro nabora’ara’ahu, anayabin ayu au tur biyau’une bai na kwa a tur eo’owen isan.
15 Wuat'i Ui'ywot wat ipo piat uianuat ra'yn tukup­te'en e. Mi'i tã ti ui'e hap ewy Tupana Pã'ãu tohenoi irane ehepe e Iesui topot­mu­'eria pe.
15 Sawar etei ayu Tamai biyan tema’am i ayu nowau naatu abistan ayu biyau ema’am boro Anun Kakafiyin nab nan niwa’an kwa isa nirerereb, anayabin iti isan kwa a tur ao’owen.
16 — Aipok go Ui'ywot kape areto hawyi meremo uipuẽti i eipe e.
16 “Mar kikimin kwa boro men ayu kwana’itu naatu mar kafai kikimin kwa boro ayu kwana’itu.
17 Mi'i hawyi te'e­ro'e to'ope — Kat to'e hawe som — Aipok go areto Ui'ywot kape hawyi meremo uipuẽti i eipe e ahepe i'atu'e.
17 Ana bai’ufununayah afa taiyuwih hima hibabatiyih? “Anayabin abistan isan i tur iti na’atube eo, ‘Mar kikimin kwa boro men kwana’itu, naatu mar kafai ufunamaim ayu boro kwana’itu’ naatu ‘Anayabin ayu anan Tamai biyan?’
18 — Kat pote yt mot'i wo i aru Ui'ywot kape areto e i'atu'e. Kat to'e hawe som pyno aipok go areto e. Aikotã hamuat som tohenoi teran ahepe pãi i'atu'e to'ope.
18 Naatu i hima hi’o hibabatiyih, Iti anayabin nam abisa isan eo’o, ‘Iti mar kikimin?’ Aki men aso’ob i abistan eo’o.”
19 Mi'i hawyi Iesui tikuap apo'i­'a­tu'e teran tepiat hap mi'i pote to'e — Uiwy­ria'in apo'e­wei'e teran apo aipok go Ui'ywot kape areto e hap ete. Pyno ahenoi ra'yn ehepe ehepiat ikuap hamo e.
19 Jesu itih so’ob iti isan boro hinibatiy, imih i isah eo, “Ayu iti tur ao isan kwa tayuwiwat kwama kwabibabatiyi anayabin isan, anamaramaim ayu iti na’at ao, ‘Mar kikimin ayu boro men kwana’itu, naatu mar kafai ufunamaim ayu boro kwana’itu.’
20 Pywo pe ti are meiũran ti aru eiwo­'o­kak'i Uito yt uwe i pote ma'ato irania'in yt uimohey haria i ti aru i'atu­wepit ne'i ra'yn e. I'atu­mo­wepit hap ete ti aru eipe yt eimo­wepit hin i wyti aru e. Mi'i rẽ ti aru ma'ato meremo tokosap yt eiwepit i hap hawyi ti aru meremo eiwepit i ra'yn e.
20 Ayu anababatun a tur ao’owen, Kwa boro kwanarererey naatu kwanigagamat baise tafaram naben nakawasa. Kwa boro kwaniyababan, baise kwa a yababan boro nabotabir yasisir namatar.
21 Pywo pe ti are'e ehepe aikotã hary­poria imẽpyt haty turan yt iwepit hin i ra'yn topy'a pe ma'ato tuwe­mo­herep ta'yn imẽpyt hawyi meremo iwepit kahato katu­pono imẽpyt tuwe­mo­herep pote imẽpyt put'ok'e pote.
21 Babin anatoub ana veya nakabom ebiyababan na’atube anayabin biyababan ana veya i na kabom; baise anamaramaim kek tufuw, i ana biyababan inatbuhuruw anayabin kek tafaramamaim tufuw i ebiyasisir.
22 Mi'i hap ewy ti mesup areto ra'yn ei'ya­ty­pepyi mi'i pote yt eiwepit hin i ma'ato meiũran woro­ho­'o­puẽti i ra'yn hawyi ti aru ma'ato meremo ra'yn eiwepit hap tut aikotã aity iwepit ai'y­wã'ĩ hap e'at pe hap ewy e. Aremo­herep i ra'yn eipy­'a­setpe hawyi eimo­wepit sese hap topy­hu'at eiwepit sakpo hap ewy aikotã imẽpyt pakup hap ewy are. Areĩne'en i eiwywo hawyi eiwepit sese hap toĩne'en eipy'a pe iheg me toĩne'en yt uwe i ra'yn eiwepit hap porop kuap hat e.
22 Imih kwa auman. Boun i kwa a veya kwaniyababan, baise ayu boro kwa ana’iti maiye naatu kwaniyasisir naatu men karam yait ta kwa a yasisir biyane nabosair.
23 — Koitywy ewehẽtup kahato uhepe eimi­ky­'esat ko'i ma'ato areto hawyi are yt ewehẽtup kuap i uhepe areto hawyi e. Ma'ato ti aru put'ok'e eipo­wyro pakup hat Tupana Pã'ãu. Mi'i hawyi waku ewehẽtup Ui'ywot pe eimi­ky­'esat ko'i — Tupana ewei'e o Esa'yru Iesui e hap het rakat mohey haria uruto ewei'e o. Mi'i hawyi uhet upi tutum ehepe kat ko'i kat ko'i eimiẽtup ok tã tutum ehepe uimi­ky­'esat nug wywuat pote e.
23 Nati anamaramaim o men yait ta ayu isou sawaramih inafefeyan. Tur anababatun a tur ao’owen, sawar abistan isan ayu wabu’umaim inabifefeyan, ayu Tamai boro nit.
24 Ha'a­wyte pyi ti uhepe yn ewehẽtup eimi­ky­'esat ko'i ma'ato mi'i hawyi aru waku ewehẽtup Ui'ywot pe uhet wywo uimi­ky­'esat ewy. Mi'i hawyi Ui'ywot tum aru eimo­wepit sese hamuat e. Ewehẽtup mi'i tã hap ewy pote eweipuẽti ra'yn eimiẽtup eimo­wepit kahato hamuat e.
24 Marasika na iti boun kwa men yait ta iti na’atube ayu wabu’umaim fefeyanamih. Boun kwanafefeyan, naatu kwa boro kwanab, naatu kwa boro mar etei yasisiramaim kwanama.
25 Sa'a­wy­'i­tepyi yne ahenoi ehepe uhehay hã'ãkap wuo ma'ato mi'i hawyi ti aru herep wuo yn na'yn ahenoi ehepe Ui'ywot etiat e.
25 “Ayu mar etei kawen turamaim ao kwanowar sawar, mar i enan ayu boro men kafa’imo kawen turamaim anao, baise ayu Tamai isan i boro mutufor bebeyanamaim anao kwananowar,
26 Mekewat herep wuo yn ahenoi ehepiat hap e'at pe ti aru waku yn ewehẽtup Ui'ywot pe uhet upi eimiẽtup ko'i uimi­ky­'esat ko'i. Sa'a­wy'i Uito yn ahẽtup Ui'ywot pe eimiẽtup ko'i are ma'ato put'ok'e Tupana Pã'ãu ehetiat hap e'at pe ti aru yt Uito yn i ahẽtup eimi­ky­'esat ko'i katu­pono atiky­'esat i'ewyte ewehẽtup Ui'ywot kape e.
26 Nati ana veya’amaim kwa boro ayu wabu’umaim kwanafefeyan. Ayu ao i men kwa au kou anabat Tamai anifefeyanimih.
27 Waku kahato ewehẽtup tope katu­pono eiky'e kahato hat Ui'ywot e. Ta'i eiky'e kahato katu­pono Uiky'e haria eipe i'ewyte eweimohey kahato Tupana Mipo­'oro Uito hap Tupana kaipywiat sut hat Uito hap eweimohey kahato. Mi'i pote waku ewehẽtup hãpyk Ui'ywot ewawi e.
27 Aiyabin, Tamai i taiyuwin kwa isa ebiyabow, anayabin kwa ayu isou kwabiyabow naatu kwabitumatum ayu i God iyafaru ana.
28 Pywo kahato Ui'ywot kaipywiat Uito ariot ra'yn miit'in kape. Mi'i rẽ ara'aipok i ra'yn Ui'ywot kape mesuwat yi totepyi e.
28 Ayu Tamai iyafaru ana, tafaram wanawanan arun abow aremor, boun ayu tafaram abihamiy naatu anan Tamai biyan.
29 Mi'i hawyi hemiit'in te'e­ro'e Iesui pe — Uruka­'iwat mesup ta'yn uruikuap ta'yn ehay katu­pono ehenoi heremo ra'yn mio yt hã'ãkap wuo i ra'yn i'atu'e.
29 Naatu Jesu ana bai’ufununayah hi’o, “Bounabo tur bebeyanamaim ku’o’o naatu men kawenamaim ku’o’omih.
30 Koitywy ti uruimohey ra'yn En wuat'i kuap yne hat i'atu'e. Mi'i hawyi pyno yt apo'u­ru­to'e i ra'yn epe uwe En hap ete katu­pono mesup uruimohey ra'yn Tupana Mipo­'oro sese En hap i'atu'e.
30 Bounabo aki mataito’iwa’an a’i’itin o sawar etei i so’ob, naatu o men yait ta kukokok boro o isa baibat nabow natit. Aki iti’imaim i’obaiyi abitumatum o i Godane ina.”
31 Iesui to'e — Pywo apo uimohey eipe e.
31 Jesu iyafutih eo, “Kwa bounabo kwabitumatum?”
32 Meikoran ti aru mesup ta'yn ui'atoiat yne eipe hawyi eiwe­sytpok yne ui'ya­ty­pepyi ei'yat ko'i kape. Mi'i hawyi uiweran ui'atoiat yne eipe hawyi. Ma'ato ti aru yt uiweran sese i katu­pono Ui'ywot yt ui'atoiat hin i e.
32 “Baise veya i enan, naatu na titaka, anamaramaim kwa boro na’abargiyi taiyuw a bar a merar na’at kwanabihir. Ayu boro kwanihamiyu nakutatabu ana bat. Baise ayu men akisu anayabin Tamai ayu airi ama’am.
33 Mi'i hawyi Iesui to'e — Eimo­so­'opot kahato hanuaria yt uimohey haria i tukup­te'en aru ma'ato yt eweiken'ẽ tei'o i'atu­pupi katu­pono i'atu­pyhyp hat Uito areĩne'en i'atu­mo­perup i hat Uito mi'i pote eiwe­saika ro uhete e. Wuat'i kat ko'i kat ko'i ahenoi ra'yn ehepe eimoe­saika hamuat eimo­wepit hamuat. Eimo­wepit hap sese ma'ato Uito e. Yt eiwa­nẽtup o ko'i ko'i wo katu­pono ati'a­tu­'akit akit aru yne yne ahewa­nĩ­kaptia ko'i e. Ho'opot hap put'ok'e ehetiat turan yt paa'e­wei'e sese eipy'a pe eiwa­nẽtup hawe katu­pono yt karãpe i woro­ho­'o­'atoiat sese e Iesui topot­mu­'eria pe.
33 “Ayu sawar etei ao kwanowaraka, saise ayu wanawana’umaim kwanama’am kwa karam boro tufuwamaim kwanama. Iti tafaramamaim kwa boro yare wanawanan kwanarun kwani’akir. Baise kwanafair kwanabat! Ayu Tafaram aigegesair.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.