João 13

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Mi'i totepyi ienuk koro e'at owakai te Iesui tikuap ta'yn topy'a pe ta'aipok To'ywot kapiat hamuat mesuwat yi tote­pywiat hamuat toikuap ta'yn. Iesui ti'a­tu­ky'e kahato temiit'in mesu­wa­ro­tiaria. Toi'a­tu­kaykay sa'a­wy'i mi'i hawyi toi'a­tu­mu'e kahato. Iesui toĩne'en mesuwat yi totiat turan toi'a­tu­ky'e kahato temiit'in hawyi toku­'uro hap kape i'ewyte toi'a­tu­ky'e.
1 Tar Nowaten ana Hiyuw nanamaim. Jesu so’ob i isan veya na kabom iti tafaram nihamiy naatu nan Tamah isan. Sabuw i nowan iti tafaramamaim tema’am isah i yabow men kafaita, naatu bounabo ana yabow yomanin ni’obaiyih nan na’asa’ub.
2 Mi'i haype te'e­renuk hap tote Simãu Ikarioti sa'yru hemiit Iuta e hap piit pe ahiag teke ra'yn Iesui ma'at hamuat ra'yn.
2 Rabirab ana bay hibusuruf hi’aa’u, naatu demon ana not kakafin Judas Iscariot, Simon natun marasika ana notamaim yaru’uy Jesu baban eo rabin isan.
3 Meiẽpe Iesui tikuap ta'yn Tupana esaika hap torania yne ra'yn topy­hu'at ipiit pe. Mi'i pote topy'a pe topo piat hap toikuap tuwewi Tupana kaipywiat tut hap i'ewyte Tupana kapiat toto hamuat toikuap topy'a pe itote.
3 Jesu so’ob Tamah sawar etei i ana fair babanamaim ya, naatu i Godane na naatu God boun isan emamatabir maiye.
4 Toikuap hawyi tenuk kahu hawyi Iesui ipoĩ'ãm na'yn mi'i hawyi tuwe­ka­misa wato hep hawyi tuwe­'ok­po'i wato wepotip hamo to'okhak puat.
4 Imih bay hi’aa wanawanan misir, ana faifuw tafan iyoun ma’am bosair, naatu biya rarouw bai naiwan fifin.
5 Mi'i te so'o­sat'e y'y kui'a pe hawyi toi'a­tu­pysei ra'yn temiit'in. Waku hawyi toi'a­tu­py­mogag tomi­po'i to'okhak puat tomi­po'i wo.
5 I ufunamaim harew bai tew yan isuwei naatu busuruf ana bai’ufununayah ah souwen, naatu biya rarouw naiwanamaim fifin ma’am bai ah safamen.
6 Mi'i hawyi Peteru pysei hamo tokosap ma'ato Peteru to'e — Yt naku i uipysei En katu­pono Uika­'iwat ne'i En Mehĩ e.
6 Jesu na Simon Peter biyan titit ana veya, Simon Jesu isan eo, “Regah ayu au inasouwimih?”
7 Ma'ato Iesui tiwesat — Woro­pysei ra'yn Peteru e mio ma'ato yt etikuap te kan hamo woro­pysei e. Meiũran ti aru ma'ato etikuap ta'yn uhyt e.
7 Jesu iyafut eo, “Ayu abisa boun asisinaf o boro men inaso’ob, baise boro ufibo inaso’ob.”
8 Mi'i pote Peteru to'e — Yt karãpiat uipysei hat i En e haty wo. — Ma'ato yt woro­pysei i pote yt Eka'iwat no i po'og areĩne'en Uito e.
8 Peter eo, “Aiyabin, ayu men abibasit au inasouwen.”
9 — Pyno Uika­'iwat yt uipy yn i ro etikoho ma'ato uipo uhowa etikoho ro wy e.
9 Naatu Simon Peter iyafut eo, “Regah, Men au akisih, baise umou naatu ukwaru auman kwikifuwu.”
10 — Peteru e etikuap ta'yn aikotã wei kahu haria wyti te'e­ru­we­pysei yn na'yn put'ok­ta­'a­tu'e hawyi e. Tupana tipuruk yne eminug sa'ag ko'i hawyi ti ereĩne'en misei ewy e.
10 Jesu iyafut eo, “Orot yait biyan tutufin ekifukif? I an akisinamo tanasouw, i biyan tutufin etei i gewasin. Naatu kwa etei i gewas, baise men etei gewasamih.”
11 Ta'i misei rakaria ewy ra'yn yne eipe ma'ato wẽtup ok epy'a­setpiat ipitpit re rakat ewy yt misei i rakat ewy toĩne'en e Iesui Iuta piat katu­pono toma'at hamuat Iutai toikuap haype.
11 Jesu so’ob yait boro nayanuw, naatu anayabin iti isan i eo kwa etei i men gewas.
12 Toi'a­tu­pysei yne hawyi tuwe­ka­misa wato pag i ra'yn hawyi ta'aipok yparakai kape ta'apyk hamo. Mi'i hawyi to'e i'atuepe — Eweikuap apo kat pote woro­ho­'o­pysei e.
12 Ah souwen sasawar ufunamaim, ana faifuw bosair yai inu’in bai iyoun naatu matabir maiye ana efan mara’iy. Jesu ibatiyih, “Kwa isa ayu abistan asisinafuban kwaso’ob?”
13 Pyno ahenoi — Urumu'e hat Urupo­rekuat no En ewei'e ti uhepe e. Ta'i Mi'i ti Uito are. Uito ti Eipo­typot Uito ti eimu'e hat e.
13 Kwa ayu isou “Bai’obaiyenayan naatu Regah kwarouw kwa’o’o, nati i gewasin maiyow. Anayabin i nati, Ayu i nati na’atube ama’am.
14 Ta'i Uito ti Eipo­rekuat sese Eimu'e hat sese Uito ma'ato ti woro­ho­'o­pysei semiit po'og yi kape hat ewy Uito e. Mi'i tupono aikotã Uito ewy waku eweikup­te'en wuat'i eropat hanuaria Uito ewy e.
14 Boun ayu kwa a Regah, a bai’obaiyenayan a souwen, kwa auman turanah ah kwanasouwen.
15 Uiminug ehetiat ewy wo'oe­ropat haria ewy ro eweikup­te'en Uito ewy e.
15 Ayu bai’obaiyen kwa isa asinaf, kwa isa iti boun asisinaf i na’atube kwanasinaf.
16 Yt naku i wato'e aipy'a pe — Uito po'og irania'in kai mi'i pote waku irania'in uheropat at ka'ap yt naku i wato'e. Waku po'og wato­py­hu'at irania'in powyro haria irania'in eropat hanuaria ewy e. Uito Eika­'iwat wuat'i powyro hat areĩne'en e. Eipo­wyro hat areĩne'en eipysei hat Uito e. Mi'i pote waku eipe uhemiit'in ewy eweikup­te'en wuat'i miit eropat hamo e. I'ewyte — Yt uipopap i motpapnug hamo yt ewei'e tei'o katu­pono Eipo­'oro hat wuat'i miit powyro hat e. Uimi­po­'o­roria eipe mi'i pote waku ui'ewy ewehe­ropat miit'in e. Waku ui'ewy eweikup­te'en semiit ewy katu­pono uhaipe­piaria eipe uipot­mu­'eria eipe uhemiit eipe uimi­po­'oro ko'i eipe e. Eipysei hat Uito pytkai e yt naku i eiwe­mo­wato po'og uikai e. Waku yi kape eweikup­te'en ui'ewy e.
16 Ayu turobe a tur ao’owen, akir orot i men ebi’ukwarin ana orot ukwarin isan, o tur abarayan i men orot baiyuninenayan na’atube.
17 Uito ti Eika­'iwat ma'ato woro­ho­'o­pysei semiit ewy. Mi'i tupono eweikup­te'en no wo'oe­ropat haria ui'ewy e. Mi'i ewetunug pote Tupana mowepit kahato haria wo eweikup­te'en e Iesui i'atuepe.
17 Bounabo kwa sawar etei kwaso’ob, kwa iti kwanasisinaf na’at, kwa boro baigegewasin kwanab.
18 Atikuap kahato ti uiky'e haria ma'ato wẽtup aipy­'a­setpiat uima'at hanuat. Mi'i miit aikotã sa'a­wy'i miwan me Saumu 41.9 pe Tupana to'e mio tã e — Uimi'u su'u haria py'a­setpe ti aru toĩne'en woro­ma'at mo e hat e. Mio tã e hap ewy wyti aru topy­hu'at mesup e.
18 “Ayu men kwa etei isa ao’omih; ayu iyab arurubiniyih i aso’ob. Baise iti i mi’itube Buk Atamaninamaim hikikirum i tan titurobe. ‘Yait ayu airi rafiy afafaram, i koun ayu itu.’
19 Mio ahenoi kahato ehepe aikotã aikotã ta'a­tunug uhetiat hamuat i'ewyte ehetiat hamuat e. Mi'i hap put'ok'e ui'e hap ewy hawyi po'og na'yn uimohey eipe katu­pono yne ui'e hap ewy yne tuwe­mo­herep aru katu­pono pywuat sese ui'e hap e.
19 “Ayu bounaika a tur a’o’owenabo namatar, saise anamaramaim abistan namamatar kwa boro kwanitumatum Ayu i Yait?
20 Pywo ti uwe uwe uimi­po­'o­roria pe — Ereke ro e hat i'ewyte uhepiat ereke ro e hat e Iesui. Mi'i hawyi i'ewyte uwe uwe uhepiat — Ereke ro e hat i'ewyte uipo­'oro hat piat ereke ro e hat e.
20 Turobe a tur ao’owen, yait ayu aiyun en ebaib, nati i Ayu ebubuwu; naatu yait Ayu ebubuwu, nati i yait Ayu iyunu anan i ebaib.”
21 Mio tã to'e rokirẽ Iesui haty'u tuwa­nẽtup hawe hawyi toimo­herep tehay — Pywo ti aru wẽtup ok aiwywuat hat wyti aru uima'at hamuat hat e. Haty kahato uipy'a pe mi'i hap ete e temiit'in me.
21 Jesu iti tur eo’o ufunamaim, dogoron yababan awan karatan naatu eorereb, Turobe kwa a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta ayu boro babu nao.
22 Mio tã e ra'yn hawyi te'e­ra­ha'at to'oe­wawi — Uwe pe som mio tã e i'atu'e te'e­ru­wa­nẽtup.
22 Ana bai’ufununayah taiyuwih hima hinubunibun, hai kasiy ra’at yait isan eo’o.
23 Pyno wẽtup ok imiky'e kahato i'ywytpiat iwy tuwe­'a­kyt­'anug Iesui ãtiyp pyke.
23 Jesu ana bai’ufnunenayan orot ta i biyabuw, sisibinamaim ma’am.
24 Mi'i pote Peteru ipomeru Iesui etiat wepehik hat kape to'e hamo uhepe — Apo'ere kahu uwe som ema'at hanuat Mehĩ ere kahu e.
24 Simon Peter isan itarasib eo, “Kwaibatiy, ait isan eo’o.”
25 Mi'i hawyi Iesui etiat wepehik hat apo'e — Uwe som pyno ema'at hat Uhyt e.
25 Naatu Bai’ufununayan na fufufur Jesu sisibinika tit naatu ibatiy, “Regah yaita?”
26 Mio tã e hawyi Iesui tiwesat — Koran uima'at hat pe ti atipuk'a mi'u moĩ me man hawyi ti aru atum tope e. Mi'i atunug kahu hawyi meremo etikuap uwe uima'at hat e Iesui uhepe Iuwãu me. Mi'i hawyi Iesui tat man hawyi totopag imoĩ me hawyi tutum uhyt Iuta pe Simãu Ikarioti sa'yru pe tutum.
26 Jesu iyafutih eo, “Ayu rafiy anab tew yan anabutu’ub anabitin i orotoban nati.” Anamaramaim rafiy butu’ub, Judas Iscariot, Simon natun itin.
27 Mi'i totat man Iesui po pywiat turan ahiag potypot Satanai e hap het rakat teke ra'yn uhyt Iuta piit pe. Mi'i hawyi to'e Iesui tope — Pyno aikotã etunug neran hap etunug no meremo mehĩ e Iuta pe.
27 Judas rafiy baib ana mar Satan marta’imon dogoron wanawanan run.
28 Ma'ato yparakai ywytpiat apyk haria yt ikuap hin i kat to'e hawe mio tã e hap e Iuta piat hap.
28 Baise bay hi’aa wanawanan Jesu tur abistan i isan eo’o men yait ta naniyan bai.
29 Ma'ato te'e­ru­wa­nẽtup Iuta po'oro ienuk hap mi'u kyi'at hamo mio tã e hap to'e Iuta pe sio toipo­'oro sa'up mõ'ẽ hamo toipo­'oro sa'up wywuat ihaky­'e'i rakaria piat imõ'ẽ hamo sio i'atu'e. Kat pote Iuta po pe tineiru eiam toĩne'en miit'in miium ko'i eiam apykok hat toĩne'en pote.
29 Nati ana veya Judas i kabay kakaif, imih Jesu iti tur eo’o i hinot na bay tobon bow na hiyuw isan, o sabuw aurih sawar meyemeye bow na baitih hirouw.
30 Mi'i hawyi Iuta tat kahu man Iesui po pyi hawyi meremo toto ra'yn Iesui ma'at hamo. Tuwẽtem hawyi wãtym na'yn i'ypyryp wuo toto.
30 Nati gugumin wanawanan. Judas faraw bai eani’aan ana veya, i misir ufun tit.
31 Mi'i hawyi Iesui to'e Iuta saipekai — Pyno koitywy waku ra'yn katu­pono koitywy ti put'ok'e ra'yn Tupana mõtypot sese hap e'at e. Mesup ta'yn ti Uito Eheyke'et auka hap e'at put'ok'e ra'yn e ma'ato ti aru itote Tupana ewaku hap atimo­herep ta'yn wuat'i ehamo pãi e. Te'e­ra­'a­kasa hawyi — Waku kahato En Tupana i'atu'e aru i'ewyte — Waku kahato En i'atu'e aru uhepe e.
31 Judas ufun titit anamaramaim, Jesu eo, “Sabuw bounabo Orot Natun ana aiwob nab nibirerereb hina’itin. Naatu Jesu wanawananamaim God ana fair natit sabuw hina’itin.
32 Uimi­mõ­typot kahato Tupana topy­hu'at uiku­'uro hap e'at pe. Atimõ­typot Ui'ywot hawyi uimõ­typot kahato. Mi'i tutum uhepe aru tomõ­typot hap ok tã. Tuwe­mõ­typot hap ok tã Ui'ywot tum aru uhepe. Atimõ­wato Ui'ywot wuat'i ehamo mesu­wepyi e. Ta'i wẽtup miit ewywuat yn uruto Ui'ywot Uito e. Meremo irane uimõ­typot wuat'i ehamo e Iesui.
32 Naatu God ana fair i wanawananamaim nabirerereb na’at, naatu God taiyuwin Orot Natun biyanamaim boro ana fair saise’ewat niwa’an nirerereb. God Natun akisinamo wanawananamaim boro nifai nabora’ara’ah naatu boro mar ta’imonamo.
33 Uimẽ­pyt'in areĩne'en porap yn ni eiwywo mesu­wa­rote e. Areto hawyi ma'ato uikat wyti aru mesuwe eipe ma'ato ti aru yt uipuẽti i kahato e. Ha'a­wyte wuat ui'e hap ewy ti — Yt eweiwat kuap i te Uito hap kape e. Sa'a­wy­'iwuat ui'e Iuteuria piat hap ewy mio are'e ehepe uimẽ­pyt'in e Iesui.
33 “Natunatu, Ayu boro men manin bairit tanama. Mi’itube Jew sabuw hai tur ao’owen na’atube kwa boun a tur ao’owen. Kwa boro ayu kwananuwuhu. Ayu efan menamaim anan, kwa men karam kwanan.”
34 Einãpin pakup hap ahenoi ehepe eiwo­'o­ky'e uhemiit'in woro­ho­'o­ky'e hap ewy. Eiwo­'o­ky'e uhemiit'in woro­ho­'o­ky'e ky'e hap ewy e.
34 “Obaiyunen tur boubun kwa abit. Turanah kwaniyabuwih. Ayu kwa abiyabuw na’atube, turanah bairi kwaniyabowbonen.
35 Mi'i tã ewetunug pote irania'in eikuap ta'yn eipe uhemiit'in sese hap e 11 ok takaria pe.
35 Kwa turanah bairi kwanabiyabowbonen na’at, sabuw etei boro hinaso’ob kwa i ayu au bai’ufununayah.”
36 Mi'i hawyi ipotmu'e Simãu Peteru to'e Iesui pe — Aikowo aru pyno ereto Uruka­'iwat e. — Koran te ti yt ereto kuap i te uhupi Peteru are ma'ato meiũran ti aru uhupi ereto e.
36 Simon Peter Jesu ibatiy, “Regah, o menika kwenan?”
37 — Uika­'iwat areto teran eupi e. Kat pote koran yt areto kuap i eupi mehĩ katu­pono yt karãmuo i ti aru woro­'atoiat e. Irania'in miat — Woro­'auka ti aru eto hupiat pote i'atu'e pytkai yt woro­'atoiat hin i e Peteru Iesui pe.
37 Peter ibat “Regah, aisimamih boun men ani’ufnuni? Ayu au yawas boro o isa anaya’ra’iy.”
38 Mi'i hawyi Iesui tiwesat — Ui'auka pote ui'auka ma'ato yt woro­'atoiat hin i ere'e apo Peteru. E'auka irane pytkai yt woro­'atoiat i ere'e apo Peteru e. Pywo pe ti are'e epe mesup wãtym muo waipaka ehay owakai ti aru — Yt atikuap kahato i Mi'i Miit ere'e ti aru mye'ym mo uhepiat pe irania'in apo'e i'atu'e epe hawyi e Iesui Peteru pe.
38 Naatu Jesu iya’afut eo, “O anababatun ibogaigiwas ayu isou a yawas inayara’iy? Turobe a tur ao’owen, kokorere o’e nanamaim, o boro mar tounu inao inayoubu, ayu orot nati men aso’ob.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 13, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.