Filemom 1

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Waku kahato en Wiremu. Uiwywuat Tupana kapiat ipotpap takat kahato en Wiremu. Meiũ ti areĩne'en morekuat pot pyhik hawe Iesui ehay moherep hap po'ypyi. Koitywy ti atipo­'oro uimiwan ewawi Wiremu. Uito ti Pauru i'ewyte aiwy Timoteu tipo­'oro tehay ewawi.
1 Ayu Paul, Keriso Jesu wabinamaim ana dibur ama abowabow, Tai Timothy airi akirum,
2 Atikuap kahato ti Iesui mohey haria aikotã te'e­ru­wa­'a­tunug kahato ti e'yat kape. Mi'iria kape ti i'ewyte kuekatu ui'e hap atipo­'oro. I'ewyte uhekue­katu atipo­'oro uheinyt Apia pe i'ewyte aiwy ok Akipu e hap het rakat kape ai'e­wywuat Iesui esurara yt naku i moma hamuat rakat kape.
2 naatu rubui baitumatumayan babin Aphia auman ana merar ayiy, na’atube Arsipas ata of tur gewasin isan etatafafar, naatu ekaleisia nati abaremaim etei hai merar ayiyi.
3 Koitywy ahẽtup kahato Ai'ywot Tupana kape i'ewyte Aipo­typot Iesui kape — Etum ne'en ne'i o Wire­mu'in me egyi'at hap i'ewyte eti'a­tu­mo­wepit mi'iria are Tupana pe.
3 Manaw kabeber naatu tufuw Tamat Godane naatu ata Regah Jesu Keriso’one kwa etei isa nama.
4 Ta'i uhehay kahato ti Tupana kape mesuwe epowyro hamuat ahẽtup kahato uiwy Wiremu. Mi'i atunug neran ne. Arehum kahato Tupana kape eupi are.
4 Philemon, matan fufur au yoyobanamaim o anunuhi, naatu au God ana merar ayiy.
5 Koitywy ti ehay put'ok'e ra'yn uhete aikotã ikahu kahato ereĩne'en hap ete aikotã Tupana emiit'in ky'e kahato hat en Aipo­typot Iesui mohey hat sese ra'yn erepy­hu'at hap. Mi'i hap atikuap ta'yn mesuwe hawyi uimo­wepit kahato.
5 Anayabin o God ana sabuw isah kubiyabow naatu a baitumatum Regah Jesu wanawananamaim ibukikin kuma’am isan ana tur i anonowar.
6 — Tupana atiky­'esat kahato Wire­mu'in wẽtup ehay yn Iesui mohey haria te'e­ro­py­hu'at are Tupana kape. Atiky­'esat kahato Wire­mu'in wẽtup piit ewy yn tukup­te'en hamuat. Tupana urupo­wyro kahato En po'og po'og eminug ikahu kahato rakat kuap hamo Esa'yru Urupo­typot Iesui emiwan ne'en ne'i i'ewywuat haria pe urunug Tupana are.
6 Ayu ayoyoyoban o a bowabow nati kubowabow i nigewasin inabow, saise sawar gewasih Keriso wanawananamaim tenan hai yabih etei boro inaso’ob.
7 Uiwy Wiremu en uruky'e hap i'ewyte uiky'e hap po'og uimo­wepit kahato hap topy­hu'at. Uimo­wepit kahato meiũpe arewa­nẽtup ewawiat hawyi are. Yt uito yn i ma'ato yne Tupana emiit'in mowepit kahato hat en.
7 O a yabowamaim ayu yasisir gagamin na’in itu naatu koufair itu, anayabin o asinafumaim God ana sabuw dogoroh ibora’ah maiye.
8 Pyno ahẽtup teran epe uimi­ky­'esat iwato'in nakat Wiremu ma'ato eyke'et ewy ahẽtup perup'i puo epe Iesui mohey haria aito pote. Yt ati'akit teran i uiky'e epiat hap uimiẽtup mo. Yt woro­mo­py­'ahak teran i egyi'at hap ete. Mi'i pote etunug o epy'a pyi uiky'e hap wywo uimiẽtup hap atiky­'esat.
8 Isan imih ayu Keriso wabinamaim tur fokarin ata’uwi naatu atiyuni sawar abisa sinafumih itasinaf.
9 Uito ti meiũ Iesui mohey haria apykok hanuaria akag wuat Tupana mi'airo kahato. Mi'i pytkai yt woro­po­'oro i haty wo ma'ato perup'i puo yn ahẽtup epe uimi­ky­'esat eky'e popuo Iesui po'y­pywiat uipyhik pyi ahẽtup epe perup'i puo.
9 Baise yabow ana efamaim o abifefeyani, ayu Paul, naatu ayu i regah, na’atube Keriso Jesu abibinanumaim dibur ama’am.
10 Areĩne'en meiũpiat wo'o­pyhik hawiat turan ni put'ok'e uhete sa'a­wy­'iwuat emiit emikyi'at wuat'i miit'in eropat re'en ne'i hat Unesimu e hap e'atoiat hat put'ok'e uhete. Mi'i hawyi ti ahenoi tope Aipo­typot Iesui etiat mi'i hawyi ti toto­mohey ra'yn Iesui uhehay upi. Mio koitywy topy­hu'at uha'yru ewy ra'yn pãi meiũpe are. Mio Iesui mohey hano ra'yn topy­hu'at. Mi'i pote i'ywot ewy areĩne'en katu­pono uimienoi kaipyi ra'yn tuwe­mo­herep pakup i.
10 Ayu o isa ao abifefeyan natu Onesimus isan, ayu dibur ama’am ana veya i na ayu natu matar, Paul ma Onesmuis ana fef ekikirum|alt="Paul with paper, pen and Onesimus" src="CN02091B.TIF" size="span" loc="Phm 10" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10"
11 Atikuap ti sa'a­wy'i ti emiit no te'en ne'i yt tuwe'eg hin i rakat Unesimu toĩne'en ma'ato koitywy wakuat semiit no i ra'yn topy­hu'at. Uipo­wyro kahato hat wo ra'yn ti mio topy­hu'at. Ahemiit pakup mo ra'yn ni toĩne'en.
11 Onesimus marasika airi kwama’am i ana bowabow isan i’it furuw, baise boun i orot bowayan orot gewasin matar, boro o nibaisi na’atube ayu nibaisu.
12 Pyno koitywy atipo­re­ra­'aipok i ra'yn ewawi ma'ato uiwak popuo atipo­'oro ewawi katu­pono atiky'e kahato Unesimu.
12 O isa abiyafar maiye, ana itinin i ayu dogorou o isa enan.
13 Yt atipo­'oro teran hin i wen ma'ato atiky­'esat kahato uipo pe topy­hu'at katu­pono waku kahato uheropat uipyhik hawiat turan Iesui po'y­pywiat uipyhik turan. En yt uwe i meiũpe pote uheropat emiit Unesimu.
13 Ayu akokok kwanekwan i boro atabotan, ayu tur gewasin isan dibur ama’am i boro o efan ayu tibaisu ata ma.
14 Ma'ato atiky­'esat emiky­'esat yn atunug mehĩ. Yt kat i uhepiat epo'oro haty wo hap mywo ahẽtup. Waku topy­hu'at uipo­wyro hano meiũpe wen ma'ato e'e hap yn atiky­'esat.
14 Baise ayu men akokok o a baibasit ufunane atasinaf, en baise wan i boro o dogor tutufin etei inibasit, saise men inanot ayu o sinaf isan ao’okikinimih.
15 Atikuap aikotã sa'a­wy'i Unesimu e'atoiat rakano toĩne'en. Yt iwe'eg hin i turan topopy e'yaty­pepyi ma'ato mesup atipo­re­ra­'aipok ewawi emiit pakup mo ra'yn. Unesimu ta'aipok ta'yn Tupana piat toto mopakup i hamo uiwa­nẽtup hawe are arewa­nẽtup. Mi'i hawyi wuat'i e'at piat emiit nuat ra'yn topy­hu'at Unesimu.
15 Ana’an ta Onesimus o biyamaim tit nabin mar kafai ma, saise tamatabir tan biya tatitit boro airi wanatowan kwatama.
16 Sa'a­wy'i te ti ewat emiit sese toĩne'en ma'ato mio wyti po'og na'yn emiit no topy­hu'at sa'a­wy­'iwuat kai. Aikotã eywyt ewy sese ra'yn topy­hu'at katu­pono Aika­'iwat mohey hap kaipyi ra'yn aheywyt no Tupana tunug. Uimi­ky'e kahato mi'i kurum Unesimu. Meiũran ti aru po'og sa'a­wy­'iwuat emiit nuat hap kai topy­hu'at katu­pono koitywy eywyt no ra'yn topy­hu'at Iesui mohey hap kaipyi ra'yn.
16 Naatu boun i men bowayan akisin, en baise bowayan gewasin anababatun matar, tai baitumatumayan, ayu dogorou ana yasisir, naatu o dogor ana yasisir gagamin anababatun. Bowayan orot gewasin o isa naatu ata Regah isan.
17 Wiremu uiky'e apo en. Ta'i atikuap uiky'e hap. Uheka­tuwy apo en. Hẽ ere pote waku — Ereke ro ere kurum Unesimu pe are aikotã — Ereke ro ere uhepe hap ewy o ere o mi'i pe. Pyno etiky'e ro aru Unesimu uiky'e hap ewy mehĩ are.
17 Imih ayu o bow turau inarouw inanotanot na’at, basit ana merar inay inab. Ayu au merar itay itabubuwu na’atube.
18 Toĩne'en ema'at hap Unesimu minug mote waure wo ereĩne'en mi'i hap ete ema'at hap kai. Toĩ epiat iwete­weru hap pote uito aha'up nug iwete­weru hap ok tã aha'up nug yne iwete­weru hap are.
18 O isa sawar kakafin ta nasisinaf na’at, o sawar ta asir nab men nabibaiyan na’at, basit i wabin inabosair ayu wabu’umaim inakirum, boro anibaiyan.
19 Pyno ti uipo wo atunug uimiwan mesuwe uimi­po­'oro ewawiat Unesimu wete­weru hap aha'up nug yne ui'e hap. Uito ti Pauru uipo wo atiwan mesuwe uhet — Atum Unesimu wete­weru hap etiano Wiremu kape are. Uipo wo atopytyk uimiwan nuat mesuwe Pauru. Yt etiwaure tei'o ma'ato uhepiat ewete­weru iwato hap katu­pono sa'a­wy'i uiwẽ kaipyi etikuap mesuwat wuat'i e'at piat ieĩne'en hap uhehay pyi mehĩ. Mi'i tupono iwato kahato ewete­weru hap te yt kat sa'up i etum pytkai.
19 Ayu Paul iti tur i ayu taiyuwu umau’umaim akirum abiyafar. Ayu boro wan anay anibaiyan. Iti i boro men atao itanowar, en baise o ayawas tutufin etei ayu isou ibowabow ana bit i biyou ema’am.
20 Mi'i tupono ahẽtup ewawi uipy'a pyi etunug no Aika­'iwat Iesui mõtypot hamuat. Uipo­wyro o mesuwat uimiẽtup ete. Mi'i etunug mote uimo­wepit kahato katu­pono eheyke'et sese areĩne'en uito. Uheywyt en Aika­'iwat Iesui mohey hap kaipyi.
20 Taiu, baitumatumayan akokok ata Regah Keriso wabinamaim mi’itube o biyane baibais ta atab, Keriso wanawananamaim dogorou itakumamat koufair atab.
21 Pyno woro­mohey kahato en Wiremu. Ta'i arewa­nẽtup turan ti etunug aru mesuwat uimiẽtup ewy uimiwan miat ewy. Arewa­nẽtup etunug po'og aru uimiẽtup kai uiky'e epiat pote.
21 O abosiyasiyar isan i ayu abitumatum, naatu fef iti akirum o isa abiyafar, aso’ob o boro abisa ao tafanamaim inasinaf.
22 Uiwy Wiremu pyno etunug kahu o e'okipy uiwat i te uheiam mo itote katu­pono areto irane ewawi ma'ato mesup yt areto kuap i te. Atikuap ta'yn aikotã eweiky­'esat kahato uhewyry ehowawiat hap. Atikuap aikotã eiwe­hẽtup uhepiat ut hap Tupana kapiat — Etum o Pauru pe mu'ap kahu uruewawiat Tupana ei'e hap atikuap. Atiky­'esat kahato Tupana tum eimiẽtup ewy are.
22 Naatu akokok nanawan bar awan ta ayu isou inayabuna, anayabin ayu abitumatum God boro a yoyoban nanowar, naatu boro niyunu isa anan maiye.
23 I'ewyte ti toĩne'en meiũpe mipyhik aiwy Epawai e hap Iesui po'y­pywiat mipyhik. Epawai tuwe­kue­katu ipo'oro ewawi.
23 Epaphras a merar eyiy, i ayu airi Keriso Jesu wabinamaim dibur ama’am.
24 I'ewyte aheka­tuwy Tupana potpap nug hat Maku tipo­'oro teran ewawi kuekatu e hap. Mehĩ Aritaku i'ewyte ewy uhyt Tema i'ewyte ewy Iruka i'ewyte kuekatu ehowawi ipo'oro. Mi'iria meiũpe uipo­wyro kahato Tupana motpap nug hap ete.
24 Au ofonah bairi ai bowabow ta’imon etei’imak a merar tiyiy na’atube, Mark, Aristakus, Demas naatu Luke.
25 Mio tã are ahẽtup Aika­'iwat Iesui pe — Ereĩne'en no aiwy Wire­mu'in powyro kahato hamo are. Etum ne'en ne'i ro egyi'at hap ok tã i'atuepe are Aipo­typot pe. Mesup toran na'yn uimiwan ewawiat uiwy Wiremu.
25 Ata Regah Jesu Keriso ana manaw ana kabeber wanawanamaim bairi kwanama.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Filemom 1, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.