Atos 4

Tupana Ehay Satere Mawe Pusupuo (MAVNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Itote mio tã e Peteru turan miit'in tok pe tõ'ẽ tõ'ẽ ipy'ahak takaria pa'iria Tupana mõtypot yat piaria akag ko'i wywo Peteru Iuwãu saty'i saty'i hamo. Ta'a­tukuap Pete­ru'in Iesui wẽtem gu'uro pywiat hap ta'a­tu­henoi miit'in me hawyi — Wãi'i­'a­tu'e Peteru Iuwãu me. Yt naku i ewehenoi miit'in me Iesui tuwẽtem gu'uro pyi hap i'atu'e katu­pono uruikuap ta'yn aiku­'uro hawyi ti yt karãpe i watoĩ­ne'en pakup i hap i'atu'e sa'ag.
1 Firis afa naatu Tafaror Bar gagamin kaifenayah hai ukwarih, Sadducee bairi hiyen hina Peter, John hairi hibat sabuw hai tur hi’owen biyah hitit.
2 Yt naku i ewei'a­tu­mu'e miit'in aikotã Iesui tuwẽtem gu'uro pyi hap ete i'atu'e. Wãi nei'o i'atu'e. Pyno yt naku i ewei'a­tu­mu'e miit'in i'atu'e.
2 Ya so’ar yen bufutih, anayabin Peter John hairi sabuw hi’obaiyih hio, “Sabuw karam boro morobone hinamisir maiye, Jesu morobone mimisir maiye na’atube.”
3 Mi'i hawyi pa'iria ti'a­tu­pyhik Peteru Iuwãu wo'o­pyhik hawe. — Yt naku i kahato eipe i'atu'e. Yt naku i eweipot­mu'e i'atu'e. Wãtym na'yn mote yt naku i urui'a­piheg eipe mesup ma'ato pywo ti rat mũki­'ite put'ok'e hawyi urui'a­piheg kahato eipe morekuat tikuap ehehay sa'ag ko'i hap hawyi i'atu'e Peteru Iuwãu me.
3 Peter, John hairi hibuwih hifatumih hin dibur bar hiyariyih imaim hi’in, anayabin veya re mar fo.
4 Ma'ato Tupana mõtypot yat koro totiaria Peteru Iuwãu mimu­'eria timohey kahato i'atu­mienoi Iesui etiat. Mi'i hawyi ta'a­tu­mo­rania karania Iesui mohey pakup i haria tukup­te'en itote hap e. Mi'i hawyi ta'a­tu­puẽti itote porap 5000 ihainia imohey pakup i haria Peteru Iuwãu miekyi ko'i.
4 Baise sabuw iyab nati rou’ay gagamin wanawanan hima binan hinonowar, hitumatum naatu orot nati kou’ay wanawanan hibiyab yena 5,000 bai.
5 Mi'i hawyi mũki­'ite ihot'ok hawyi Peteru Iuwãu apiheg teran haria te'e­ru­wa­'a­tunug kahato pa'i koro Ieru­sarẽi miat yat pe. Mi'i tote i'atuehay kahato pa'iria wywo nagnia wywo Iuteu ywania wãi'e hap moherep kuap kahato haria wywo Peteru Iuwãu kuasa hap ete.
5 Marto marauman sabuw hai bonawiyenayah, ai’in naatu Ofafar bai’obaiyenayah etei Jerusalemamaim kou’ay hibai.
6 Mi'i hawyi pa'i koro Anai e hap put'ok'e tosa­'y­ru'in pa'i Ka'iwa pa'i Iuwãu pa'i Aresã­tere wywo. I'ewyte yne tosa­'y­ru'in wywo.
6 Annas Firis Gagamin na nati’imaim, Kaiafas hairi, John, Alexander naatu orot afa iyab Firis Gagamin ana nibur wanawananamaim hima’am auman hina.
7 Mi'i hawyi Peteru Iuwãu ta'a­tue­nõtem wo'o­pyhik hap pyi hawyi ta'a­tu­hytmoi ta'a­tu­py­'a­setpe hawyi apo'i­'a­tu'e Peteru Iuwãu me — Uwe ehay pyi kahu ewetunug mi'i tã ga'atpo Tupana mõtypot yat koro pe i'atu'e. Uwe eipo­'oro mi'i tã nug hamo i'atu'e Peteru Iuwãu me.
7 Peter John hairi hibuwih hina nahimaim hibat naatu hibusuruf hibabatiyih hio, “Kwa mi’itube kwasinaf orot igewasin? Naatu fair menane kwabai iti kwasinaf? O yait wabinamaim kwasinaf?”
8 Mi'i hawyi Tupana Pã'ãu put'ok'e kahato Peteru piit pe hawyi Tupana wẽ wo ihay kahato itote — Urupo­re­kuaria woro­ho­'o­wesat reran kahato e. Nagnia eweikuap to uhepiat eiwesat hap e. Eweikuap teran uwe ehay pyi mesuwat sa'a­wy­'iwuat ipy kĩ'ã rakat topy­hu'at ipy waku ra'yn hap e.
8 Imaibo Peter Anun Kakafiyin iwanasum batabat iyafutih eo, “Sabuw bonawiyenayah naatu regaregah ai’in.
9 Pyno ahenoi ehepe uwe sese mesuwat sa'a­wy­'iwuat ipy kĩ'ã rakat moehãite hat.
9 Aki kwa’afi orot an kafikafirin biyanamaim sawar gewasin iti matar kwa’i’itin isan naatu mi’itube bigewasin isan kwabibatiyi,
10 Ta'i Iesui tawa Nasare piat mimoe­hãite wyti ipy pakup takat e. Ta'i Iesui ehay upi wyti uruimoe­hãite mekewat ipy kĩ'ã rakat ga'atpo e. Sa'a­wy'i Tupana tipo­'oro Temiit ahowawi Aipo­typot nuat wen ma'ato Imipo­'oro Wakuat ewei'auka ra'yn aria'yp posak sa'ag ete. Yt naku i kahato ewetunug ma'ato iku'uro hawyi Tupana tomoieĩ­ne'en pakup i gu'uro pyi e. Pywo ti rat toĩne'en i Iesui katu­pono mesup ta'yn toimoe­hãite meiũwat miit e. Eweha'at ro pyno imimoe­hãite kape katu­pono hewyry ra'yn ehehamo e.
10 i boro iti na’atube atao, kwa naatu sabuw tutufin etei Israel wanawanan kwama’am kwataso’ob, orot boun iti namaim biyan tutufin etei igewasin ebatabat, i Jesu Keriso Nazareth mowan kwabai onaf afe’en kwa’asabun naatu morobone God bora’ah maiye mimisir i wabinamaim iti orot yawas.
11 Iesui ti Nu Wakuat kahato ewy e. Mi'i Nu wo Tupana tunug na'yn to'yat koro sese e. Pywo ti rat Nu iheg kahato rakat ewy kahato Iesui e. Mi'i waku ui'yat koro nug hamuat e Tupana sa'a­wy'i morekuat Tawi miwan me Saumu 118.22 pe e ehepe wen ma'ato mekewat Nu pun haria wo kahato eweikup­te'en mesup eiperia e. Yt naku i kahato e. Ma'ato Eimipun wo ti Tupana ha'a­wynug na'yn to'yat sese e.
11 Iti orot isan Bukamaim hikirum hio,
12 Wẽtup miit yn ni aheha­kye­ra'at kuap hat e. Mi'i Miit set ti Iesui e. Yt uwe i mi'i rẽ mesu­wa­rotiat wuat'i Ehakye­ra'at kuap hat e. Iesui mohey hap upi yn ni aheha­kye­ra'at kuap Tupana e Peteru haty wo.
12 Yawas boro men yait ta biyanamaim tanatita’ur, anayabin tafaram tutufin wanawanan men yait ta wabin nati na’atube ema’ama boro imaim niyawasitamih.”
13 Mi'i hawyi more­kuaria itotiaria te'e­ro'e to'ope — Kat pote som aipupi yt te'e­ro­ken'ẽ hin i Peteru Iuwãu i'atu'e. Yt karãpe i ti mi'iria te'e­ru­pot­mu'e kahato wo'o­mu'e hap wato sese puo. Ai'ewy wen ma'ato mi'i pytkai i'atuehay kuap kahato rakaria ewy. Pira pytyk haria mi'iria miit'in eropat haria yn mi'iria ma'ato i'atuehay po'og ikahu wo'o­mu'e haria akag ko'i kai i'atu'e to'ope nagnia. Uwe pyno i'atu­mu'e mio tã e hap nug hamo i'atu'e to'ope. Te'e­ru­wa­nẽtup hawyi — Ta'i Iesui ti'a­tu­mu'e mi'iria ha'a­wy­tepyi tomikuap ko'i ete. Mi'i pote mesup Ta'a­tu­ka­'iwat Iesui ewy kahato ta'a­tunug i'atu'e to'ope.
13 Naatu Peter John hairi hibitafofor hi’itin ana veya hi’inanih iti orot i kirumatih, orot maiyow bar ma’anih, naatu hifofofor men kafaita, imaibo hi’inanih hiso’ob iti orot i Jesu bairi hima hireremor.
14 Mi'i hawyi itotiaria te'e­ra­ha'at kahato ipy pakup takat y'am miat Iuwãu Peteru py'a­setpiat kape hawyi te'e­ru­wa­nẽtup kahato ta'a­tu­py'a pe hawyi yt kat i'atu'e kuap i — Wakuap yn ta'a­tunug mote aikotã wati­'a­tu­'a­piheg mi'iria i'atu'e ta'a­tu­wa­nẽtup hawe.
14 Naatu iban maiye orot hibiyawas i bairi hibatabat hi’i’itin hai tur etei sawar.
15 Mi'i hawyi ta'a­tu­po­'oro porap'i Peteru Iuwãu ta'a­tu­'ya­ty­pepyi hawyi te'e­ro'e to'ope — Aikotã aru watunug mi'iria wywo i'atu'e. Yt naku i wati­'a­tu­'a­piheg mi'iria katu­pono waku kahato ta'a­tunug mekewat ipy kĩ'ã rakat pe i'atu'e.
15 Imih hi’uwih Kaniser hai efan hihamiy ufun hitit naatu i taiyuwih hibabatiyih ef hinuwet hio.
16 Ta'i heremo kahato ra'yn i'atu­minug wakuap i'atu'e. Yne tawa Ieru­sarẽi miaria ikuap ta'yn waku hap ipy kĩ'ã rakat moehãite hap mi'i pote yt naku i Peteru yt naku i Iuwãu yt wato'e kuap i miit'in me katu­pono yt miit'in minug kuap i hap ewy ta'a­tunug na'yn i'atu'e.
16 “Abisa boro tanasinaf iti orot isah? Sabuw etei Jerusalem wanawananamaim tama’am hiso’ob iti sawar gagamin ta hisinaf, naatu it boro men karam tanibun wa’irimih.
17 Pyno waku wãiwa­to'e i'atuepe — Yt ewehenoi tei'o miit'in me po'og mekewat Iesui etiat waku wato'e i'atuepe ma'ato ewehenoi wẽtup ok pe Iesui etiat pote ti aru urui'a­tu­sa­ty'i saty'i eipe waku wato'e i'atuepe i'atu'e. Yt naku i ti Iesui eweimo­herep miit'in me waku wato'e ro Iuwãu Peteru pe i'atu'e to'ope itotiaria miit'in akag ko'i pa'i kororia. Mi'i pote ti aru yt iwato i miit'in ikuap mekewat Iesui etiat i'atu'e to'ope.
17 Baise iti sawar tasasar tit sabuw wanawanah run isan, it boro tana’otanih naatu tanimatnuwih iti orot wabinamaim men sabuw hini’obaiyihimih.”
18 Mi'i hawyi Peteru Iuwãu ta'a­tu­kaykay wãita­'a­tu'e hamo — Waku ra'yn toran na'yn wyti mio i'atu'e. Po'og o yt ewehenoi i ra'yn Iesui etiat irania'in me i'atu'e. Iwat het wyti mio yt ewei'e tei'o wẽtup ok pe i'atu'e.
18 Imaibo hi’af maiye hirun naatu hiofafarih Jesu wabinamaim men hinabinan naatu men yait ta hini’obaiy maiye’emih.
19 Mi'i hawyi Peteru Iuwãu ti'a­tu­wesat — Kat som pyno po'og waku urutunug sio Tupana miky­'esat sio eiwat eimi­ky­'esat mehĩ'in i'atu'e.
19 Baise Peter, John hairi hi’awar foten hio, “Kwa taiyuw kwafufun kwa’itin, God nanamaim kwa fana anabaib i gewasin o God fanan anabaib i gewasin?
20 Ma'ato ti uruta­'a­kasa ti ra'yn howawi pãi i'atu'e. Ta'i uruikuap ti ra'yn urumu'e hat i'atu'e. Mi'i tupono ti yt uruwẽ­pohep kuap i ti ra'yn Urumu'e hat moherep hap ete pyi i'atu'e Peteru Iuwãu wãi'e haria pe.
20 Aki taiyuwi abistan a’itin naatu anonowar iti tur boro men anihamiy.”
21 Ma'ato irania'in — Tupana wyti imowaku ipy kĩ'ã rakat i'atu'e. Mi'i pote ti nagnia yt ti'a­tu­'a­piheg kuap i ma'ato te'e­ro'e i'atuepe — Ewetunug ne pote ti aru urui'a­tu­'a­piheg na'yn eipe i'atu'e pa'i kororia.
21 Obiruwen tur afa hio ufunamaim hibotaitih hin, baikwatutunen ana ef men ta ma’am boro hititih, anayabin sabuw etei’imak abisa mamatar isan God hibobora’ara’ah.
22 — Ta'i Tupana ti waku kahato katu­pono 40 anu yt hewyry kuap i rakat mio waku ra'yn tutunug. Iwato poity'i ra'yn wakuap iminug i'atu'e irania'in.
22 Naatu orot nati yayawas ana kwamur i 40 tafanamaim.
23 Mi'i hawyi i'atu­wẽ­pohep ta'yn Peteru Iuwãu ete. Mi'i hawyi tuwat ra'yn ta'a­tu­wy­ria'in Iesui mohey haria kape. Itote ta'a­tu­henoi henoi ra'yn kat i'atu'e kat i'atu'e pa'i kororia ehay enoi haria nagnia ehay enoi haria ta'a­tuepiat hap — Yt ewehenoi po'og i ra'yn o miit'in me Iesui etiat i'atu'e uruepe i'atu'e — Ma'ato ewehenoi po'og ne mote ti aru urui'a­piheg sese ra'yn eipe i'atu'e uruepe Uhyt'i'in mana'in i'atu'e.
23 Hibobotaitih ufunamaim Peter, John hairi hin hai sabuw biyah firis ukwarih naatu regaregah ai’in mi’itube hi’u’uwih etei hai tur hi’owen.
24 Mi'i ta'a­tukuap hawyi tuwat ra'yn Tupana kape ta'a­tuehay to'o­'e­wy­'ewy hamo — Tupana Uru'ywot Atipy piat i'atu'e. En ni wuat'i waikiru nug hat i'atu'e. Urupytyp nug hat sese En i'atu'e. Tupana En ni wuat'i puat y'y nug hat i'atu'e. Ta'i wuat'i piat yi nug hat En i'atu'e.
24 Iti hinonowar etei’imak auta’imon yoyobanamaim fanah hibora’ah God isan hio, “Regah fair matuwanin, mar, tafaram naatu riy baimatarenayan, naatu wanawanahimaim sawar etei auman ana baimatarenayan.
25 Ta'i sa'a­wy­'iwuat urue'a­se'i Tawi mienoi ewy ti mio ta'a­tunug sa'ag na'yn uruete Tupana i'atu'e. Emienoi Epã'ãu Wakuat kaipyi mio tã e Tawi epe sa'a­wy'i tuwepy hawuo i'atu'e — Kan hamo som kan hamo som i'atu­py­'ahak kahato wuat'i ywania ete Tupana e. Kat pote som to'o­nãpin sa'ag ne'i Emipo­'oro Urupo­rekuat nuat ete e Tawi sa'a­wy'i miwan me. Mesup ehay ewy kahato ta'a­tunug sa'ag kahato more­kuaria Emi'airo Iesui ete meiũpe Tupana i'atu'e.
25 Anun kakafiyinamaim a’akir orot, aki uwai David awanamaim eore eo,
26 Mesup miit'in akag ko'i pa'i akag ko'i yt tiky­'esat hin i wyti Emipo­'oro Iesui Ta'a­tu­po­rekuat nuat hap i'atu'e. Ta'i aiwy Tawi wepy ewawiat hap morekuat Tawi wepy 2.12 hawe ewywuat kahato ta'a­tunug mesup Tupana i'atu'e.
26 Tafaram ana aiwob baiyow isan teyayabuna,
27 Katu­pono mesup ta'yn te'e­ru­wa­'a­tunug kahato meiũpe tawa Ieru­sarẽi me Emipo­'oro Iesui etiat sa'ag ta'a­tuehay hamo i'atu'e. Tupana i'atu'e mesup ta'yn more­kuaria te'e­ru­wa­'a­tunug to'o­nãpin sa'ag ne'i Emi'airo Urupo­rekuat nuat Iesui mohit hamo mesuwe i'atu'e. Uru'ywot mesup ta'yn mekewat morekuat Eroti i'ewyte morekuat Pũsui Piratu te'e­ru­wa­'a­tunug Isareu ywania irania'in ywania wywo to'o­nãpin sa'ag ne'i hamo i'atu'e. Koitywy tawa Ieru­sarẽi me ta'a­tukat at ka'ap aikotã aikotã waku eropat sese haria Iesui mohey haria yne moma hamo ta'a­tukat to'o­nãpin sa'ag hap tote Tupana i'atu'e.
27 Turobe Herod, Pontius Pilate hairi Ufun Sabuw naatu Israel sabuw bairi iti bar merar gagaminamaim hibobaita’ay o a Roubininenayan orot wabin Jesu, o a’akir wairafin kakafiyin isan hiyakitifuw.
28 Tupana i'atu'e uruikuap wen ma'ato yt kat i sa'ag ta'a­tunug kuap Esa'yru ete uruete wãi'ere pote i'atu'e. Pywo ti rat yne pore­kuaria mesu­wa­ro­tiaria epo piaria tukup­te'en hap uruikuap i'atu'e. Uruikuap ta'yn more­kuaria yne emi'airo tukup­te'en sio waku sio yt hap uruikuap i'atu'e. Tupana epo pe urutu­kup­te'en mi'i pote yt kat i sa'ag ta'a­tunug kuap uruete sio wãi'ere i'atuepe pote i'atu'e. Tupana etunug o emiky­'esat ewy more­kuaria po wo uruete emõtypot hamuat i'atu'e katu­pono uruikuap ta'yn more­kuaria tunug ehay etiano aikotã yianme emienoi i'atuepiat hap ewy yn ta'a­tunug kuap i'atu'e.
28 Iti sabuw i marasika o a kok abisa mataramih a fairamaim iyayakitifuw i nonowatin hisinaf emamatar.
29 Koitywy mesuwe miit'in akag ko'i ai'akit reran kahato i'atu'e. Mi'i pote Tupana urumoe­saika kahato esaika hamo ehay Iesui etiat moherep torania miit'in miat hamo i'atu'e.
29 Naatu boun Regah, aki teo’obiruwi kunowar, aki o a’akir wairafi kwibaisi fair kwiti, saise ana batkikin a tur anabinan.
30 Mi'i hawyi — Tupana i'atu'e urumoe­saika o Iesui po wo miit'in moehãite kahato hamo aikotã Esa'yru Iesui tunug sa'a­wy­'iwuat ewy yt uwe miit misepap nug hap ewy i etunug o urupo wo miit'in mowa­nẽtup kahato hamo i'atu'e haty wo Peteru Iuwãu wywo Tupana kape.
30 Uma kuru’atayan o a’akir kakafiyin Jesu wabinamaim yawas kwiyafar etit naatu ina’inanen fokarih, baifofofor, kusinaf.”
31 Mio tã i'atu'e pote tyry'e kahato meiẽwat i'atu­wa­'a­tunug hap getap. Mi'i hawyi Tupana Pã'ãu Wakuat ti'a­tu­moe­saika kahato ra'yn itotiaria i'atu­miẽtup ewy. Mi'i kaipyi yt te'e­ro­ken'ẽ hin i ra'yn wanĩ­kaptia pupi. Mi'i hawyi Tupana ehay yn na'yn i'atuehay wo.
31 Yoyoban hibisawar ufunamaim, efan nati hima’ama’amaim busuruf ibiguw, naatu Anun Kakafiyin iwanih hitafofor hitit hibusuruf God ana tur hibinan.
32 Mi'i hawyi Iesui mohey haria wo'o­ky'e kahato haria tukup­te'en itote aikotã wẽtup miit ewy kahato i'atu­py'a wasu hap. Ta'i wẽtup miit ewy yn i'atu­wa­nẽtup hap. Mi'i hawyi i'atue­gyi'at kahato rakaria wo tukup­te'en itote. Mi'i hawyi yt uwe i itote — Uianuat yn uhekat e hat topy­hu'at i'atu­py­'a­setpe katu­pono ta'a­tu­mõ'ẽ kahato to'ope kat ko'i kat ko'i i'atuekat e. — Ta'i aiwanuat topy­hu'at yne uhekat yne uruekat mesup i'atu'e to'ope katu­pono ta'a­tu­ky'e kahato sa'a­wy'i Iesui mohey haria itote.
32 Baitumatumayah hai not naatu dogoroh etei na ta’imon matar. Men yait ta ana sawar akisin nowan rouwamih, baise hai sawar etei hifafarambonen.
33 Iesui ti tuwẽtem na'yn gu'uro pyi i'atu'e kahato Iesui potpo­'o­roria 12 ok takaria wuat'i miit'in me. Hesaika kahato i'atuehay Iesui ete topy­hu'at itote. Mi'i hawyi miit'in te'e­ru­wa­nẽtup kahato i'atuehay kape. Mi'i hawyi tuwepyi Tupana tuwehum kahato i'atuete.
33 Tur Abarayah fair gagamin maiyow iwanih hibat Regah Jesu ana misir maiye hiorerereb, naatu manaw kabeber Godane gagamin maiyow tafahimaim isuwai ra’iy.
34 Mi'i hawyi getap ka'i­waria yi ka'i­waria iweneru ra'yn ta'a­tu'yat ta'a­tue'yi.
34 Naatu nati kou’ay wanawananamaim men yait ta sawar isan biyababanamih, anayabin sabuw iyab isah me hima’am naatu bar hima’am i hiyateten hitobon kabay hibow hina,
35 Mi'i hawyi ta'a­tue'yi sa'up ti ta'atuium 12 ok takaria pe. Mi'i hawyi ta'a­tu­mõ'ẽ mekewat sa'up ihaky­'e'i rakaria pe. Mi'i hawyi yt wẽtup ok i i'atu­py­'a­setpe toĩne'en ihaky­'e'i rakat.
35 tur abarayah nahimaim hiyaraiyen naatu i hibow sabuw hai yababan ana fofoninamaim hifafaramih.
36 Mi'i hawyi wẽtup ok mehĩ Iuse yi Sipiri kaipywiat wyti te'yi sa'up hum yne ra'yn 12 ok takaria pe. Iuse ti aha'a­se'i sa'a­wy­'iwuat Irewi ywania ti.
36 Iti na’atube mamatar ana veya baitumatumayan orot ta wabin Joseph Levite ana bowabow orot ta, Cyprus imaim tufuw, naatu tur abarayah wabin ta Barnabas hiwab (anayabin Koufair Ana Orot).
37 Mi'i Iuse ta'a­tu'e hawe ti te'e­ru­wẽ­powat — Aipo­wyro hat i'atu'e ma'ato Iuteu ywania — Mehĩ Panãpe i'atu'e ta'a­tu­pusu puo.
37 Ana me ya’atait hitubun naatu kabay bai na tur abarayah itih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.